Haastattelu:
pääministeri Sanna Marin

Nousitte pääministeriksi yllättäen joulukuussa 2019. Kuinka tuollaiseen muutokseen voi valmistautua?

Ajattelen, että jokainen tehtävä on ihmisen kokoinen. Niin myös pääministerin tehtävä. Tämä on auttanut työssä, joka vaatii niin itseltä kuin läheisiltä paljon. On tärkeää, että säilyttää myös armollisuutta itseään kohtaan. Kukaan ei pysty vastaamaan kaikkiin odotuksiin, vaan on pyrittävä keskittymään niihin asioihin, joilla on eniten merkitystä.

Paavo Lipposen pääministerikauden jälkeen hallitukset ja pääministerit eivät ole pysyneet virassa vaaleista vaaleihin. Onko jokin muuttunut suomalaisessa politiikan tekemisessä vai mistä kehitys kertoo?

Politiikan tahti on viime vuosikymmeninä monin tavoin kiihtynyt ja politiikasta on tullut henkilökeskeisempää. Kehityksellä on ollut varmasti vaikutusta myös henkilövaihdosten nopeutumiseen.

***

Tämänkertaisen Maanpuolustus-lehden teema on covid-19-pandemia. Olette kuvaillut pandemiaa ”pahimmaksi Suomea kohdanneeksi rauhanajan koettelemukseksi”. Mitä pandemian hoito on teille opettanut johtamisesta?

Kriisiaikana tarvitaan rohkeutta, sitkeyttä ja asioiden tärkeysjärjestykseen laittamista. On hyväksyttävä se, että päätöksiä ja ratkaisuja on tehtävä kovassa aikapaineessa vajavaisen ja epävarman tiedon pohjalta. Tilanne oli keväällä hyvin vaikea ja se vaati paljon niin päättäjiltä, virkamiehiltä kuin koko Suomen kansalta. Edelleen joudumme sietämään epävarmuutta, sillä tilanne on yhä vaikea.

Koronakriisin myötä on tullut entistäkin näkyvämmin esiin hallintomme pirstaleisuus ja puutteet hallinnonrajat ylittävässä yhteistyössä. Asia ei ole uusi vaan myös aiemmilla hallituskausilla aiheesta on käyty keskustelua. Hallintorajat ylittävässä yhteistyössä on paljon kehitettävää ja tehtävää. Tämä vaatii prosessien, rakenteiden ja kulttuurin muutosta. Tämä on kysymys, mihin pyrin myös itse keskittymään.

Pandemian ensimmäinen aalto kohdattiin poikkeusoloissa valtioneuvoston johdolla ja toinen aalto normaalioloissa, jolloin alueiden ja kuntien rooli on ollut merkittävämpi. Onko tämä aiheuttanut johtamiseen liittyviä haasteita?

Keväällä luotujen toimintamallien pohjalta alueet ja kunnat ovat kuitenkin onnistuneesti reagoineet tautitilanteeseen ja osoittaneet, että myös normaalioloissa voimakkaasti kiihtyvää tautitilannetta voidaan paikallisin rajoitustoimin merkittävästi jarruttaa. Tärkeää ovat ennakoivat ja riittävän vahvat toimet. Rohkeutta tarvitaan tässäkin.

Mitkä seikat ovat keskeisiä covid-19-pandemian kaltaisen pitkittyneen yhteiskunnallisen häiriötilanteen hoidossa?

Pitkäkestoisen yhteiskunnallisen häiriötilanteen hoidossa korostuvat häiriötilanteen johtaminen, siihen liittyvät toimintatavat sekä viestintä ja siinä onnistuminen.

Pitkäkestoisen kriisin aikana päätöksenteossa ja johtamisessa tarvitaan sitkeyttä ja johdonmukaisuutta. On keskityttävä siihen mikä on oleellista. Samalla on oltava myös valmiutta muuttaa toimintaa uuden ja päivittyvät tiedon valossa.

Erityisen tärkeää on huolehtia ihmisten jaksamisesta ja henkisestä kriisinsietokyvystä.

Pandemia on koetellut Suomea ja talouttamme muita Euroopan valtioita lievemmin. Mistä tämä mielestänne johtuu?

Suomi on tähän saakka selviytynyt moniin muihin maihin verrattuna vähäisemmin vaurioin ennen kaikkea siksi, että olemme onnistuneet ihmisten terveyden suojelemisessa. Talous ja terveys ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa. Myös talouspolitiikan nopea ja voimakas reaktio on osaltaan lieventänyt pandemian taloudellisia vaikutuksia. Mittavilla tukitoimilla on pyritty estämään konkursseja ja työttömyyttä sekä turvattu ihmisten toimeentuloa. Olemme pyrkineet toimillamme vahvistamaan luottamusta tulevaan epävarman tilanteen keskellä.

***

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko luovutettiin eduskunnalle lokakuun lopussa. Sisältääkö selonteko joitain uusia painotuksia?

Ulko- ja turvallisuuspolitiikalle on oleellista vakaa, ennustettava ja pitkäjänteinen linja. Uusiakin painopisteitä on, koska toimintaympäristö on muuttunut. Sitä leimaa suurvaltakilpailu, laajamittaiset haasteet, kuten pandemia sekä kasvava keskinäisriippuvuus. Esimerkiksi ilmastonmuutos vaikuttaa muuttoliikkeisiin ja turvallisuuteen, terveysturvallisuuteenkin.

Vastuunkantoa vaaditaan uudella tapaa. Monenvälisyyttä on sekä puolustettava että uudistettava. Suurvaltakilpailusta seuraa uusia haasteita myös yhteiskunnan kriisinsietokyvylle. Pyrkimyksemme Euroopan unionin vahvistamiseksi globaalina toimijana ovat nekin saaneet pontta.

Nostaisin vielä esille ihmisoikeusperustaisen ulkopolitiikan, jolle on entistä suurempi kysyntä, kun yhteisiä arvoja ja YK:n avulla tehtyjä saavutuksia esimerkiksi naisten ja tyttöjen hyväksi kyseenalaistetaan.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko ohjaa myös puolustusselonteon valmistelua. Mitkä ovat keskeisimmät linjaukset, jotka puolustusselonteon laadinnassa tulee huomioida?

Puolustusselonteko tulee noudattamaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon linjauksia. Jo ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa korostuu pitkäjänteisyys. Puolustuspolitiikalle, puolustuskyvyn ylläpidolle ja kehittämiselle on oleellista jatkuvuus.

Myöskään toimintaympäristön analyyseissä ei tule olemaan eroja. On selvää, että ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon sisältyviä Suomen turvallisuuden lujittamista koskevia tavoitteita ja painopisteitä tullaan noudattamaan erityisen tarkkaan.

***

Koronapandemiaan vastaaminen on oikeutetusti vienyt paljon huomioita ja resursseja, mutta samaan aikaan maailmanjärjestyksen murros jatkuu. Miten näette kehityksen etenevän ja mitä Suomen tulee tavoitella murroksen keskellä? Mikä on ”Marinin doktriini”?

Suomen on nähtävä maailma sellaisena kuin se on, ja valitettavasti toimintaympäristö on muuttunut yhä epävarmemmaksi. Suurvaltojen välisen kilpailun kiristyminen on aikamme merkittävimpiä muutoksia, jolla on vaikutuksensa myös Euroopan unionin asemaan. Suurvaltakilpailua käydään niin kauppapolitiikan ja edistyneen teknologian aloilla kuin myös kansainvälisen järjestelmän tasolla.

Ilmastonmuutoksen ja nyt pandemian vaikutus kansainväliseen yhteistyöhön on vahvistanut ymmärrystämme keskinäisriippuvuuksista. On hyvät perusteet vahvistaa ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä kumppaniemme kanssa.

Suomi toimii ratkaisuhakuisesti Euroopan unionin sisällä, jotta voimme saavuttaa yhteisiä näkemyksiä. Haemme kumppanuuksia asiapohjaisesti jäsenmaiden joukossa. Kun unionin yhteisten tavoitteiden asettamisessa onnistutaan, esimerkiksi kunnianhimoisessa ilmastopolitiikassa tai kumppanuudessa Afrikan unionin kanssa, voimme rakentaa EU:lle vahvemman aseman myös kansainvälisesti ja olemme uskottava neuvottelukumppani. Näin toimien voimme tuoda panoksen myös niiden monenkeskisten järjestelyjen kehittämiseen, jotka ovat viime aikoina olleet vaikeuksissa ja kaipaavat tukea ja uudistumista.

Miten Yhdysvaltojen rooli tulee arvionne mukaan kehittymään marraskuussa käytyjen presidentinvaalien jälkeen?

Vierailin maaliskuussa New Yorkissa, jossa pidin puheenvuoron YK:n naisten päivän päätapahtumassa, ja tuolta matkalta mieleeni on jäänyt eräs kuulemani havainto: aiemmin Yhdysvaltojen johtoroolia kritisoitiin, nyt sitä kaivataan takaisin. Tässä on totuuden siemen, vaikka meidän on tunnistettava myös Yhdysvaltojen muuttuvan.

Tulevan presidentin Joe Bidenin johdolla Yhdysvallat tulee toivottavasti sitoutumaan monenvälisyyteen sekä etsimään laajoja kumppanuuksia. Samalla meidän on tunnustettava, että tarvitsemme monenvälisten järjestöjen uudistamista. Suomen ja Euroopan unionin on myös säilytettävä omat lähtökohtansa suurvaltakilpailuun.