Haastattelu:
pääministeri Sanna Marin

Haastattelu Maanpuolustus-lehteen 13.11.2020.

Nousitte pääministeriksi yllättäen joulukuussa 2019. Kuinka tuollaiseen muutokseen voi valmistautua?

Ajattelen, että jokainen tehtävä on ihmisen kokoinen. Niin myös pääministerin tehtävä. Tämä on auttanut työssä, joka vaatii niin itseltä kuin läheisiltä paljon. On tärkeää, että säilyttää myös armollisuutta itseään kohtaan. Kukaan ei pysty vastaamaan kaikkiin odotuksiin, vaan on pyrittävä keskittymään niihin asioihin, joilla on eniten merkitystä.

 

Paavo Lipposen pääministerikauden jälkeen hallitukset ja pääministerit eivät ole pysyneet virassa vaaleista vaaleihin. Onko jokin muuttunut suomalaisessa politiikan tekemisessä vai mistä kehitys kertoo?

Politiikan tahti on viime vuosikymmeninä monin tavoin kiihtynyt ja politiikasta on tullut henkilökeskeisempää. Kehityksellä on ollut varmasti vaikutusta myös henkilövaihdosten nopeutumiseen.

 

***

 

Tämänkertaisen Maanpuolustus-lehden teema on covid-19-pandemia. Olette kuvaillut pandemiaa ”pahimmaksi Suomea kohdanneeksi rauhanajan koettelemukseksi”. Mitä pandemian hoito on teille opettanut johtamisesta?

Kriisiaikana tarvitaan rohkeutta, sitkeyttä ja asioiden tärkeysjärjestykseen laittamista. On hyväksyttävä se, että päätöksiä ja ratkaisuja on tehtävä kovassa aikapaineessa vajavaisen ja epävarman tiedon pohjalta. Tilanne oli keväällä hyvin vaikea ja se vaati paljon niin päättäjiltä, virkamiehiltä kuin koko Suomen kansalta. Edelleen joudumme sietämään epävarmuutta, sillä tilanne on yhä vaikea.

Koronakriisin myötä on tullut entistäkin näkyvämmin esiin hallintomme pirstaleisuus ja puutteet hallinnonrajat ylittävässä yhteistyössä. Asia ei ole uusi vaan myös aiemmilla hallituskausilla aiheesta on käyty keskustelua. Hallintorajat ylittävässä yhteistyössä on paljon kehitettävää ja tehtävää. Tämä vaatii prosessien, rakenteiden ja kulttuurin muutosta. Tämä on kysymys, mihin pyrin myös itse keskittymään.

 

Pandemian ensimmäinen aalto kohdattiin poikkeusoloissa valtioneuvoston johdolla ja toinen aalto normaalioloissa, jolloin alueiden ja kuntien rooli on ollut merkittävämpi. Onko tämä aiheuttanut johtamiseen liittyviä haasteita?
Tartuntatautilaissa on määritelty tarkasti eri viranomaisten vastuut ja tehtävät tartuntatautitilanteen hallinnassa. Vastuu kansallisesti on sosiaali- ja terveysministeriöllä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, mutta alueelliset ja paikalliset viranomaiset ovat avainasemassa taudin hallinnan osalta. Tilanteen kokonaishallinta on haasteellisempaa jo toimijoiden lukumääränkin vuoksi.

Keväällä luotujen toimintamallien pohjalta alueet ja kunnat ovat kuitenkin onnistuneesti reagoineet tautitilanteeseen ja osoittaneet, että myös normaalioloissa voimakkaasti kiihtyvää tautitilannetta voidaan paikallisin rajoitustoimin merkittävästi jarruttaa. Tärkeää ovat ennakoivat ja riittävän vahvat toimet. Rohkeutta tarvitaan tässäkin.

 

Mitkä seikat ovat keskeisiä covid-19-pandemian kaltaisen pitkittyneen yhteiskunnallisen häiriötilanteen hoidossa?

Pitkäkestoisen yhteiskunnallisen häiriötilanteen hoidossa korostuvat häiriötilanteen johtaminen, siihen liittyvät toimintatavat sekä viestintä ja siinä onnistuminen.

Pitkäkestoisen kriisin aikana päätöksenteossa ja johtamisessa tarvitaan sitkeyttä ja johdonmukaisuutta. On keskityttävä siihen mikä on oleellista. Samalla on oltava myös valmiutta muuttaa toimintaa uuden ja päivittyvät tiedon valossa.

Erityisen tärkeää on huolehtia ihmisten jaksamisesta ja henkisestä kriisinsietokyvystä.

 

Pandemia on koetellut Suomea ja talouttamme muita Euroopan valtioita lievemmin. Mistä tämä mielestänne johtuu?

Suomi on tähän saakka selviytynyt moniin muihin maihin verrattuna vähäisemmin vaurioin ennen kaikkea siksi, että olemme onnistuneet ihmisten terveyden suojelemisessa. Talous ja terveys ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa. Myös talouspolitiikan nopea ja voimakas reaktio on osaltaan lieventänyt pandemian taloudellisia vaikutuksia. Mittavilla tukitoimilla on pyritty estämään konkursseja ja työttömyyttä sekä turvattu ihmisten toimeentuloa. Olemme pyrkineet toimillamme vahvistamaan luottamusta tulevaan epävarman tilanteen keskellä.

 

***

 

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko luovutettiin eduskunnalle lokakuun lopussa. Sisältääkö selonteko joitain uusia painotuksia?

Ulko- ja turvallisuuspolitiikalle on oleellista vakaa, ennustettava ja pitkäjänteinen linja. Uusiakin painopisteitä on, koska toimintaympäristö on muuttunut. Sitä leimaa suurvaltakilpailu, laajamittaiset haasteet, kuten pandemia sekä kasvava keskinäisriippuvuus. Esimerkiksi ilmastonmuutos vaikuttaa muuttoliikkeisiin ja turvallisuuteen, terveysturvallisuuteenkin.

Vastuunkantoa vaaditaan uudella tapaa. Monenvälisyyttä on sekä puolustettava että uudistettava. Suurvaltakilpailusta seuraa uusia haasteita myös yhteiskunnan kriisinsietokyvylle. Pyrkimyksemme Euroopan unionin vahvistamiseksi globaalina toimijana ovat nekin saaneet pontta.

Nostaisin vielä esille ihmisoikeusperustaisen ulkopolitiikan, jolle on entistä suurempi kysyntä, kun yhteisiä arvoja ja YK:n avulla tehtyjä saavutuksia esimerkiksi naisten ja tyttöjen hyväksi kyseenalaistetaan.

 

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko ohjaa myös puolustusselonteon valmistelua. Mitkä ovat keskeisimmät linjaukset, jotka puolustusselonteon laadinnassa tulee huomioida?

Puolustusselonteko tulee noudattamaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon linjauksia. Jo ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa korostuu pitkäjänteisyys. Puolustuspolitiikalle, puolustuskyvyn ylläpidolle ja kehittämiselle on oleellista jatkuvuus.

Myöskään toimintaympäristön analyyseissä ei tule olemaan eroja. On selvää, että ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon sisältyviä Suomen turvallisuuden lujittamista koskevia tavoitteita ja painopisteitä tullaan noudattamaan erityisen tarkkaan.

 

***

 

Koronapandemiaan vastaaminen on oikeutetusti vienyt paljon huomioita ja resursseja, mutta samaan aikaan maailmanjärjestyksen murros jatkuu. Miten näette kehityksen etenevän ja mitä Suomen tulee tavoitella murroksen keskellä? Mikä on ”Marinin doktriini”?

Suomen on nähtävä maailma sellaisena kuin se on, ja valitettavasti toimintaympäristö on muuttunut yhä epävarmemmaksi. Suurvaltojen välisen kilpailun kiristyminen on aikamme merkittävimpiä muutoksia, jolla on vaikutuksensa myös Euroopan unionin asemaan. Suurvaltakilpailua käydään niin kauppapolitiikan ja edistyneen teknologian aloilla kuin myös kansainvälisen järjestelmän tasolla.

Ilmastonmuutoksen ja nyt pandemian vaikutus kansainväliseen yhteistyöhön on vahvistanut ymmärrystämme keskinäisriippuvuuksista. On hyvät perusteet vahvistaa ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä kumppaniemme kanssa.

Suomi toimii ratkaisuhakuisesti Euroopan unionin sisällä, jotta voimme saavuttaa yhteisiä näkemyksiä. Haemme kumppanuuksia asiapohjaisesti jäsenmaiden joukossa. Kun unionin yhteisten tavoitteiden asettamisessa onnistutaan, esimerkiksi kunnianhimoisessa ilmastopolitiikassa tai kumppanuudessa Afrikan unionin kanssa, voimme rakentaa EU:lle vahvemman aseman myös kansainvälisesti ja olemme uskottava neuvottelukumppani. Näin toimien voimme tuoda panoksen myös niiden monenkeskisten järjestelyjen kehittämiseen, jotka ovat viime aikoina olleet vaikeuksissa ja kaipaavat tukea ja uudistumista.

 

Miten Yhdysvaltojen rooli tulee arvionne mukaan kehittymään marraskuussa käytyjen presidentinvaalien jälkeen?

Vierailin maaliskuussa New Yorkissa, jossa pidin puheenvuoron YK:n naisten päivän päätapahtumassa, ja tuolta matkalta mieleeni on jäänyt eräs kuulemani havainto: aiemmin Yhdysvaltojen johtoroolia kritisoitiin, nyt sitä kaivataan takaisin. Tässä on totuuden siemen, vaikka meidän on tunnistettava myös Yhdysvaltojen muuttuvan.

Tulevan presidentin Joe Bidenin johdolla Yhdysvallat tulee toivottavasti sitoutumaan monenvälisyyteen sekä etsimään laajoja kumppanuuksia. Samalla meidän on tunnustettava, että tarvitsemme monenvälisten järjestöjen uudistamista. Suomen ja Euroopan unionin on myös säilytettävä omat lähtökohtansa suurvaltakilpailuun.

Pääministeri Sanna Marin puhui kansainvälisen naistenpäivän tapahtumassa YK:n päämajassa New Yorkissa 6. maaliskuuta 2020. Naistenpäivän vuosittaisena teemana on vuonna 2020 ollut "I am Generation Equality: Realizing Women's Rights".
Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva
Suomessa pääministerit ovat perinteisesti johtaneet maamme EU-politiikkaa. Miten varmistamme, että Eurooppa ei jää maailmanpolitiikassa katsomoon? Kuinka EU:sta voidaan rakentaa vahvempi kansainvälinen toimija?

EU:n päätöksentekoon osallistuminen on olennainen osa hallituksen työskentelyä ja hallitus linjaa Suomen kantoja EU-kysymyksiin viikoittain. Erityisesti kriisiaikoina, kuten nyt, pääministerin työssä näkyy Eurooppa-neuvoston merkitys. Pandemian vaatimia EU:n terveys- ja talouspolitiikan toimia on käsitelty tänä vuonna pian kymmenessä huippukokouksessa.

Hallitus tulee linjaamaan EU-politiikkaa kokonaisvaltaisesti tulevalla selonteolla, mutta jo hallitusohjelman sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valossa linjamme on johdonmukainen. Euroopan unioni on Suomelle ulkosuhteiden tärkein viitekehys, vaikutuskanava ja turvallisuusyhteisö. Eurooppa-neuvostossa olemme käyneet viime kuukausina laajoja keskusteluita muun muassa EU:n suhteista Venäjään, Kiinaan, Turkkiin ja Afrikan unioniin.

 

Entisen Neuvostoliiton alueella on käynnissä useita konflikteja ja kesällä Venäjälläkin nähtiin poikkeuksellisen suuria mielenosoituksia. Millainen naapuri Venäjä on Suomelle?

Suomelle on tärkeää pitää yllä toimivia suhteita Venäjän kanssa niillä aloilla, jotka ovat Suomen ja EU:n kannalta keskeisiä. Rajanaapureina Venäjä ja Suomi keskustelevat monista kysymyksistä, joilla edistetään taloussuhteita, rajat ylittävää yhteistyötä ja esimerkiksi vastataan ympäristöhaasteisiin. Ihmisoikeuksien toteutuminen Venäjällä on asia, josta puhumme avoimesti. Toivottavasti voimme puhua enemmän myös globaaleista kysymyksistä, joiden ratkaisemiseksi Venäjä on keskeinen toimija.

Kuitenkin suhteidemme perustaan vaikuttaa Krimin laiton liittäminen, jota emme tunnusta, sekä Itä-Ukrainan konflikti, jonka ratkaisun avaimet ovat Venäjällä. EU:n yhtenäisyys toteutuu hyvin Venäjä-politiikassa, myös pakotteiden kohdalla, eikä suhteita voida arvioida uudelleen ennen kuin Minskin sopimukset pannaan täysin toimeen.

 

Kiina sai pitkään kasvattaa rooliaan maailmanpolitiikassa kaikessa hiljaisuudessa. Nyt sen pyrkimykset ja toimintatavat on kyseenalaistettu. Millainen kansainvälinen toimija Kiinasta on muodostumassa?

Kahdenvälisesti Suomella on paljon tekeillä Kiinan kanssa esimerkiksi kulttuurin ja taloussuhteiden saralla. Vietämme tänä vuonna diplomaattisuhteiden 70-vuotisjuhlavuotta. Suomen on tunnistettava Kiinan globaalit pyrkimykset ja samalla tunnustettava Kiina avaintoimijana ratkaistaessa haasteita, kuten ilmastonmuutosta ja terveysuhkia. EU onkin määritellyt Kiinan samanaikaisesti yhteistyökumppaniksi, taloudelliseksi kilpailijaksi ja järjestelmätason haastajaksi.

 

Suomessa ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittinen osaaminen näyttää henkilöityneen ja on useassa puolueessa harvoissa käsissä. Miten osaamista ja keskustelua ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä voitaisi laajentaa halki puoluekentän ja laajemmin yhteiskunnassa?

Ulkopolitiikalta odotetaan pitkäjänteisyyttä ja jatkuvuutta, mutta toisaalta tarvitaan myös uutta ajattelua ja vastauksia nykypäivän tärkeisiin kansainvälisiin kysymyksiin. Tarvitsemme kaiken ikäisiä toimijoita eri puolueista keskustelemaan ulko-, puolustus- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä, sillä vain siten voimme varmistaa linjaustemme johdonmukaisuuden ja jatkuvuuden. On nostettava rohkeasti nuoria toimijoita koville paikoille.

 

Yksi ehdotus eduskunnassa käytävän keskustelun lisäämiseksi on ollut, että kerran hallituskaudessa annettavia selontekoja voitaisiin täydentää kerran vuodessa annettavalla pääministerin ilmoituksella, jossa käsiteltäisiin Suomen kansainvälistä toimintaympäristöä. Kuinka te suhtaudutte tähän ehdotukseen?

Nyt käsillä oleva ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on osoittautunut hyväksi keinoksi käydä vuoropuhelua eduskunnan kanssa, joka on välttämätöntä Suomen linjan määrittelyssä. Selonteon laadinta kesti aikansa, mutta sen muotoiluja voitiin punnita huolella. Se on tärkeää politiikan pitkäjänteisyyden sekä viestiarvon kannalta. Myös tasavallan presidentti osallistui selonteon valmisteluun yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Ehdotuksia muunlaisista menettelyistä olisi tarkasteltava näitä hyviä kokemuksia vasten.

Kuva: Laura Kotila / valtioneuvoston kanslia

Haastateltava

Sanna Marin nimitettiin Suomen pääministeriksi joulukuussa 2019. Tätä ennen hän toimi Rinteen hallituksen liikenne- ja viestintäministerinä. Marin on toiminut kansanedustajana vuodesta 2015 alkaen. Hänet valittiin Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puheenjohtajaksi elokuussa 2020. Koulutukseltaan Marin on hallintotieteiden maisteri.

Lisää aiheesta: