Haastattelu:
puolustusministeri Antti Kaikkonen
- |
- Pete Piirainen
Haastattelu Maanpuolustus-lehteen 22.10.2019.
Millaisen puolustusministerin Suomi on nyt saanut?
Olisi ehkä parempi, että muut arvioivat, mutta varmastikin isänmaallisen ja tehtävistään motivoituneen ministerin. Olen todella tyytyväinen, että saan hoitaa tätä tärkeää tehtävää. Olen perehtynyt pitkään ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiin. Viime vaalikaudella toimin puolustusvaltiokunnan jäsenenä ja osan vaalikautta ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana. En ole lähtenyt opiskelemaan uuden salkun sisältöä tyhjästä, mutta nyt asioissa mennään tietysti syvemmälle ja on paljon uutta opittavaa. Osaaminen ja taidot kehittyvät.
Oletteko saanut vinkkejä ja opastusta tehtävien hoitamiseen edeltäjiltänne?
Olen jo tavannut useammankin edeltäjäni ja olen kuulostellut heidän kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Se on ollut erittäin hyödyllistä. Aloitin tietysti Jussi Niinistöstä.
Kansainvälinen sääntöpohjainen maailmanjärjestys on haastettu. Ukrainassa ja Syyriassa soditaan, mielenosoitukset Hong Kongissa jatkuvat, transatlanttinen suhde on herkempi kuin vuosiin ja myös Euroopan sisällä on jakolinjoja. Miten Suomen tulee reagoida tähän kehitykseen?
Suomen tulee ulkopolitiikassaan puolustaa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää. Se on lopulta pienen maan ja koko kansainvälisen yhteisön etu. On oltava yhdessä sovittuja sääntöjä, joita kaikki sitoutuvat noudattamaan. Viisautta on, että Suomi samalla pitää huolta omasta uskottavasta puolustuksesta pahan päivän varalle. Näin on tehtykin.
Parhaimmillaan Suomi voi olla kokoaan suurempi vaikuttaja maailmalla ja edistää sitä, että kehitys etenee meille ja maailmalle suotuisampaan suuntaan.
Entä mille turvallisuustilanne näyttää lähialueellamme? Millainen naapuri Venäjä meille on?
Venäjän ja lännen välit ovat olleet entistä jännitteisemmät viimeiset viisi vuotta. Se on heijastunut myös Itämeren alueelle. Krimin ja Ukrainan tapahtumien osalta asetettujen pakotteiden osalta Suomi on mukana yhteisessä EU-rintamassa.
Suomi on myös ylläpitänyt kahdenvälisiä suhteita Venäjään, ja suhteet ovat tällä hetkellä varsin toimivat.
Vahva puolustus on meille oma turva, se luo alueellista vakautta ja tekee meistä kumppanin, jonka kanssa halutaan tehdä yhteistyötä. Mitkä ovat tärkeimmät päätökset puolustuskyvyn kehittämiseksi teidän ministerikaudellanne?
Viime vaalikaudella painopiste oli varsinkin valmiudessa ja lainsäädännön kehittämisessä. Sillä saralla tehtiin hyvää työtä. Tällä vaalikaudella nostaisin esille edessä olevat isot investoinnit merivoimien ja ilmavoimien osalta. Samalla on toki pidettävä huolta myös maavoimista.
Merkittäviä hankkeita ovat myös parlamentaariset komiteat, jotka tulevat tarkastelemaan kriisinhallinnan vaikuttavuutta sekä yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä.
Merivoimien Pohjanmaa-luokan alusten sopimukset allekirjoitettiin syyskuussa. Uuden taistelualuksen koko on herättänyt jonkin verran keskustelua. Tuliko aluksesta liian suuri käyttötarkoitukseensa nähden?
Pikemminkin kävi niin, että aluksesta tuli käyttötarkoituksensa kokoinen. Monipuolinen suorituskyky vaatii, että alus on tietyn kokoinen. Alukset tulevat olemaan valmistuessaan maailman huippua ja ne sopeutuvat myös talviolosuhteisiin.
Uudet merivoimien alukset rakennetaan Raumalla huoltovarmuussyistä, mutta toki siinä samalla saadaan myös työpaikkoja. Pidän tätä hyvänä ratkaisuna. Toivottavaa myös on, että suomalainen laivanrakennus saa tästä referenssin ja uusiakin tilauksia saataisiin maailmalta.
HX-hävittäjähankkeen hintakatoksi asetettiin 10 miljardia euroa. Nykyisen kaluston suorituskyky on korvattava täysimääräisesti, mutta hankittavaa konemäärää ei ole lukittu. Miten kustannusten, konemäärän ja suorituskyvyn yhtälöä ratkotaan tästä eteenpäin?
Arvioisin niin, että suuruusluokka konemäärän suhteen on suurin piirtein Hornetien lukumäärän tasolla, vaikka sitä ei siihen ole lukittu. Tulemme arvioimaan kokonaisuutta, jonka kukin toimittajaehdokas tarjoaa. Ne voivat poiketa hieman toisistaan.
Puolustushallinto valmistelee hankintaa suorituskyky edellä. Tulemme myös alkuvuodesta 2020 testaamaan konetyypit Suomessa, jotta varmistumme siitä, että koneet vastaavat tarjoajien lupauksia.
Edellinen puolustusselonteko totesi, että ”puolustuskyky muodostuu puolustusjärjestelmän sotilaallisista suorituskyvyistä sekä kansallisesta viranomaisyhteistyöstä ja kansainvälisestä puolustusyhteistyöstä.”. Silti julkisessa keskustelussa kuulee usein, kuinka puolustusjärjestelmän kehittäminen ja puolustusyhteistyö nähdään toistensa vaihtoehtoina tai että ne vähintäänkin kilpailevat keskenään. Miten pääsemme eroon tästä vastakkainasettelusta?
Asiaa täytyy avata lisää. Puolustusyhteistyö ja kansallinen puolustus eivät sulje toisiaan pois, vaan kansainvälinen yhteistyö esimerkiksi harjoitustoiminnassa vahvistaa myös meidän kansallista puolustustamme. Kokemusten perusteella olemme oppineet valikoimaan juuri meitä hyödyttävät harjoitukset. Tämän vuoksi kansainvälisten harjoitusten määrää ei tarvitse nostaa. Samalla on hyvä muistaa, että ylivoimainen valtaosa Puolustusvoimien harjoituksista on kansallisia harjoituksia. Kansainvälinen harjoitustoiminta on vain pieni osa harjoitustoimintaa.
Suomi on tiivistänyt puolustusyhteistyötä useissa maaryhmissä ja kahdenvälisesti meille tärkeiden maiden kanssa. Näistä yhteistyö Ruotsin kanssa nousee muiden yläpuolelle. Yhteistyö Naton kanssa on tiivistynyt ja se on keskeistä meidän puolustuksellemme.
Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa korostuu Afrikka ja sen merkitys Suomelle ja Euroopalle. Miten uskotte tämän heijastuvan puolustushallinnon toimintaan?
Kuten aikaisemmin mainitsin, tullaan tällä hallituskaudella asettamaan parlamentaarinen komitea pohtimaan kriisinhallinnan kokonaisvaltaista kehittämistä. Epäilemättä Afrikkakin tulee siinä yhteydessä nousemaan pohdittavaksi.
Suomalainen kriisinhallintaosaaminen sekä sotilas- että siviilipuolella on erittäin hyvällä tasolla. Kävin toteamassa tämän Libanonissa lokakuussa. Meille on varmasti kysyntää ja tarvetta myös Afrikassa. Asiasta tulee tehdä ulko- ja turvallisuuspoliittinen harkinta, sillä osallistuminen on aina myös resurssikysymys.
Milloin itse osallistuitte valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille ja millaisia kokemuksia siitä saitte?
Osallistuin kurssille 149 vuonna 1998. Se oli hieno kokemus. Olin selvästi kurssin nuorin osanottaja 24-vuotiaana. Toimin tuolloin Keskustanuorten puheenjohtajana. Kurssimme oltermannina toimi Finnairin silloinen pääjohtaja Keijo Suila ja kurssimme pitää edelleen yhteyttä.Kurssi oli siitä poikkeava, ettei sille osallistunut yhtään kansanedustajaa.
Kurssi huomasi tämän puutteen, ja minulle annettiin tehtäväksi hankkiutua kansanedustajaksi. Tämä onnistui vuonna 2003.
Haastateltava
Puolustusministeri Antti Kaikkonen aloitti tehtävässään kesäkuussa 2019. Vuodesta 2003 alkaen hän on ollut kansanedustaja ja toiminut mm. puolustusvaliokunnan jäsenenä sekä ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä ja puheenjohtajana. Kaikkonen on suorittanut 149. maanpuolustuskurssin.
