Haastattelu:
ylipäällikkö Sauli Niinistö
- |
- Pete Piirainen
Maanpuolustus-lehden päätoimittaja Pete Piirainen ja toimitussihteeri majuri Tommi Sikanen haastattelivat tasavallan presidentti Sauli Niinistöä Mäntyniemessä 3.5.2018. Puolustusvoimat 100 -teeman mukaisesti haastattelussa keskityttiin teemoihin, jotka liittyvät Puolustusvoimiin ja ylipäällikkyyteen.
Sata vuotta täyttävä Puolustusvoimat nauttii kansalaisten suurta arvostusta. Luvut ovat omaa luokkaansa Euroopassa. Mikä mielestänne selittää kansalaisten vahvaa luottamusta Puolustusvoimiin?
Muistakin kansainvälisistä tutkimuksista voi havaita, että luottamus on korkeassa kurssissa Suomessa. Oli sitten kyse kansalaisten luottamuksesta toisiinsa tai instituutioihin. Joku voisi sanoa, että meillä on taipumus olla luottavaisia, mutta minä sanoisin, että suomalaisilla on syy olla luottavainen. Meidän demokratiarakenteemme on hyvin sisäistetty.
Jos taas tarkastellaan luottamusta Puolustusvoimiin, niin Puolustusvoimat on sen ansainnut omalla toiminnallaan. Yleinen asevelvollisuus välittää tietoa Puolustusvoimista hyvin laajalti myös asevelvollisten ulkopuolelle. Myös maanpuolustuskurssit pitävät yllä tietoisuutta Puolustusvoimista. Maanpuolustuskurssit ovat malli, jota on koetettu kopioida myös ulkomaille. Lisäksi tulee huomioida kaikki se työ mitä Puolustusvoimat tekevät reserviläisten ja siviilijärjestöjen kanssa.
Naisten vapaaehtoinen asepalvelus on ollut mahdollista vuodesta 1995. Milloin näemme naisia myös Puolustusvoimien johtotehtävissä?
Hyvin pian. 2013 valmistui ensimmäinen yleisesikuntaupseeri ja noin 2025 voi olla ensimmäinen everstin tai kommodorin arvoinen naisupseeri. Kyllä sieltä tullaan.
Presidentillä on monta hattua. Puolustusvoimien ylipäällikkyys on varmasti tunnettu, mutta ei näy samalla tavalla jokapäiväisessä asioiden hoidossa kuin muut tehtävät. Miten ylipäällikkyys näyttäytyy teille tehtävienne hoidossa?
Ylipäällikkyys on kaksijakoinen tehtävä. Toisaalta on konkreettiset Puolustusvoimien johtamiseen liittyvät tehtävät ja toisaalta on seremonialliset tehtävät Puolustusvoimien keulakuvana.
Lisäksi kansainvälinen tilanne on tällä hetkellä sellainen, että monissa ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin kokouksissa läsnä on koko ajan puolustuksen ääni. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kuuluvat asiat vaativat siis myös sotilaallista arviointia. Ikävä kyllä.
Millaisia päätöksiä ylipäällikkö tekee?
Ylennykset, Puolustusvoimien rakennetta koskevat päätökset ja sitten on myös puolustuksen herkempiä aiheita koskevat asiat.
Olette antanut ylipäällikkönä kaksi päiväkäskyä: 2015 kun tuli kuluneeksi 70 vuotta Lapin sodan päättymisestä ja 2017 itsenäisyyspäivänä kun tuli täyttyneeksi sata vuotta Suomen itsenäistymisestä. Päiväkäskyjen antaminen on melko harvinaista. Miten päiväkäskyt ovat mielestänne toimineet ja millaista palautetta olette niistä saanut?
Ne ovat toimineet hyvin ja olen niistä saanut paljon palautetta. Näihin kahteen päiväkäskyyn on ollut erityiset syyt.
Teidän edelliselle virkakaudellenne ajoittui merkittäviä Puolustusvoimia koskevia uudistuksia: asevelvollisuuslain uudistaminen, joka paransi Puolustusvoimien kykyä nostaa valmiutta joustavasti, ja puolustusvoimalain uudistaminen, joka mahdollistaa sotilaallisen avun antamisen ja vastaanottamisen. Kuinka nämä uudet toimivaltuudet ja tehtävät ovat mielestänne muuttaneet presidentin asemaa?
En näe näitä uusia tehtäviä presidentin aseman vaan kokonaisuuden kautta. Se, että valmiutta on kyetty parantamaan, on erinomainen asia. Se on tämän ajan väistämättömyys. Mitä taas tulee avun vastaanottamiseen, niin siinä meillä oli suoranainen lainsäädännöllinen aukko. Jo Lissabonin sopimuksen perusteella olisi pitänyt kansallinen lainsäädäntö korjata. Tilanne onkin sitten tämän vuosikymmenen aikana muuttunut aika lailla siinä mielessä, että avun pyytäminen ja vastaanottaminen on tullut reaalielämässä yhä relevantimmaksi.
Puolustusyhteistyön rooli on kasvanut ja korostunut viime vuosina ja sillä on myös merkittävä rooli osana ulko- ja tuvallisuuspolitiikkaa. Miten tämä kansainvälistyminen on mielestänne vaikuttanut Puolustusvoimiin?
Kansainvälinen tilanne on muuttunut, mikä aiheuttaa paljon tarpeita ja on laajentanut Puolustusvoimien tehtäväkokonaisuutta. Harjoitustoiminnassa on lisätty kansainvälistä yhteistyötä. Se on merkinnyt Puolustusvoimille haastetta, mutta meille kaiken kaikkiaan aikamoista resurssilisäystä siinä mielessä, että taidot ja yhteistoiminta hallitaan. Yhteistoimintakyky on kasvanut tuntuvasti.
Presidentti päättää sodasta ja rauhasta eduskunnan suostumuksella. Kriisit ovat kuitenkin muuttaneet luonnettaan siinä määrin, että näin selkeää jakoa voi käytännössä olla vaikea tehdä. Onko meillä riittävät välineet toimintaan kriisien harmaalla alueella?
Tämä on asia, josta pidin itse ääntä valmiuslakia säädettäessä. Useat asiantuntijat olivat sitä mieltä, että vanha lainsäädäntö on riittävä ja sitä voidaan tulkita uudella tavalla harmaan alueen tilanteessa. Minä kuitenkin toivoin, että jossain muodossa eduskunta asian noteeraisi. Nämä ovat niin ratkaisevia kysymyksiä, että ei niitä mielellään jättäisi tulkinnan varaan. Nyt on laajemmat hartiat toimia ja on myös tiettyä parlamentaarista katetta.
Kriisinhallinta
Puheessanne diplomaattikunnalle keväällä 2018 puhuitte siitä, kuinka ”kansainvälisissä suhteissa pimeys ei katoa itsestään. Jos haluamme muuttaa tapahtumien kulkua, meidän on ryhdyttävä toimeen.”. Oliko mielessänne enemmän toimet ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueella vai kriisinhallinnassa?
Kyseessä oli enemmän yleisluonteinen lausunto, joka kohdistuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan kaikkeen toimintaan.
Kriisinhallinta on merkittävä väline, jonka avulla Suomi voi kantaa vastuuta ja osoittaa solidaarisuutta kansainvälisten konfliktien ratkaisussa. Meidän osallistumismäärämme on kuitenkin ollut laskusuunnassa jo jonkin aikaa. Mikä on se taso, millä Suomen pitäisi mielestänne toimia?
Mieskohtainen määrä on laskenut, mutta laadullinen taso on kasvanut. Vaatimustaso on tänä päivänä aivan eri luokkaa. Ehkä kykenemme jopa antamaan enemmän nykyisellä tasolla. Numeraalisia tavoitteita ei kannata asettaa. Suomi kykenee edelleen vastaamaan kipeimpiin tarpeisiin.
Mitä ylipäällikkö voi tehdä Puolustusvoimien aseman ja kansalaisten luottamuksen lisäämiseksi ja säilyttämiseksi?
Omalta osaltani pyrin varmistamaan, ettei luottamus instituutioon heikenny. Yritän myös pitää esillä puolustusvoimien ja siviiliyhteisön yhteistyötä, jolle on kasvava tarve kriisien harmaan alueen vuoksi.
