Haastattelu:
sisäministeri
Mari Rantanen
Haastattelu Maanpuolustus-lehteen 8.11.2023.
Olette toiminut ministerinä hieman yli kolme kuukautta. Millainen työpaikka sisäministeriö on ministerille?
Uskaltaisin väittää, että sisäministeriö on Suomen mielenkiintoisin ministeriö. Sen työkenttä on hyvin laaja: raja, pelastus, poliisi, Suojelupoliisi, maahanmuutto… Työhön kuuluu mielenkiintoisia ja tärkeitä asioita ulottuen suomalaisten arjen turvallisuudesta poikkeusoloihin.
Mitkä ovat tärkeimmät tavoitteenne ministerinä?
Kylillä olen kuvannut, että maahan pitää palauttaa roti ja järjestys. Se tarkoittaa turvallisuuden parantamista seuraavan neljän vuoden aikana: sitä, että mahdollisiin uhkiin kyetään vastaamaan paremmin. Viranomaisten resurssien ja toimivaltuuksien on oltava kunnossa ja tiedonvaihdon sujuvaa. Myös maahanmuuton hallinta on osa sisäistä turvallisuutta, ja se on saatava kestävämmälle pohjalle.
Hallituksen tavoitteena on nostaa poliisien määrää 8000:en nykyisestä 7500:sta. Millä tavoin lisäykset näkyvät poliisin arjessa? Onko 8000 riittävä määrä
Hallitusohjelman mukaisesti lisäykset tehdään operatiiviseen toimintaan. Lisää poliiseja tulee kentälle tekemään poliisin perustyötä: partioita ja tutkintaa. Tuskin tämäkään riittää: poliisien määrän on vastattava turvallisuusympäristöön ja siihen, kuinka paljon tehtävää on. Kyseessä on kuitenkin selkeä parannus aiempaan nähden.
Syksyllä on puhuttu paljon nuorisojengeistä. Olemmeko Ruotsin tiellä? Onko meillä riittävät välineet tilanteeseen puuttumiseksi?
On viitteitä siitä, että kehityksemme on samanlaista kuin Ruotsissa 10–15 vuotta sitten. Siksi on tavattoman tärkeää toimia nyt. Viesti Ruotsista on ollut kirkas: tehkää jotain, ennen kuin tilanne pääsee käsistä. Keskusteluissamme ruotsalaiset ovat myös todenneet, että ilmiöstä, myös juurisyistä, on puhuttava suoraan: maahanmuutto, huono kotoutuminen ja rikollisuus liittyvät yhteen.
Miten juurisyihin puututaan? Olette aiemmin korostanut muun muassa varhaiskasvatuksen ja koulutuksen tärkeää roolia – onko hallituksella tältä osin yhteistä strategiaa?
Hallitusohjelman mukaan käyttöön otetaan kaikki tarvittavat keinot. Näitä arvioidaan oikeusministeriön vetämässä työryhmässä. Mukaan tarvitaan koko yhteiskunta alkaen perheiden kasvatusvastuusta ja päättyen maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikkaan. Tähän väliin jää monia asioita, eikä ongelma ole esimerkiksi poliisin tai koulujen yksin ratkaistavissa. Pahoinpitelyistä kuvastuva nuorten tunnekylmyys on erittäin huolestuttava ilmiö.
Vuoden 2015 tapahtumat Suomen ja Venäjän rajalla herättivät kysymyksiä rajaturvallisuudesta. Onko Suomella keinot vastata Venäjän mahdollisiin vaikuttamisyrityksiin? Mitä opittiin Puolan, Liettuan ja Valko-Venäjän rajakriisistä?
Näistä on ilman muuta opittu. Yhtenä esimerkkinä rajalle nousee nyt aitaa apuvälineeksi Rajavartiolaitokselle. Kesällä 2022 eduskunta toi rajavartiolakiin mahdollisuuden sulkea raja-asemia tarvittaessa ja keskittää kansainvälisen suojelun hakemusten vastaanottamisen yhdelle rajavartioasemalle. Laissa viitataan laajamittaiseen maahantuloon tai toisen valtion vaikutuksesta tapahtuvaan maahantuloon. Viranomaisille on siis luotu välineitä, ja hallituksella on valmius käyttää niitä.
Millainen on terrorismin tilannekuva Suomessa: huolettaako joku asia teitä erityisesti?
Suojelupoliisin uhka-arvio ei ole muuttunut. Suomessa on radikaali-islamistisia sekä äärioikeistolaisia yksittäisiä toimijoita tai pienryhmiä, joilla on kyky ja halu tehdä terroristisia tekoja. Kaikesta terroristisesta toiminnasta tulee olla huolissaan. Lisäksi olemme nähneet Euroopassa laajaakin antisemitististä liikehdintää: tältä osin Suomessa on oltava silmät ja korvat auki.
Mitkä ovat hallituskauden tärkeimmät uudet strategiat tai selonteot sisäisen turvallisuuden alalla?
Laadimme sisäisen turvallisuuden selonteon, ja ensimmäistä kertaa Suomessa laaditaan myös kansallisen turvallisuuden strategia. Lisäksi päivitetään järjestäytyneen rikollisuuden vastainen strategia.
Millä tavoin ymmärrätte kansallisen turvallisuuden: mitä se pitää sisällään ja miten se eroaa sisäisestä turvallisuudesta?
Ymmärrän sen ajattelutapana. Kansallinen turvallisuus tulee huomioida suunnitelmissa ja päätöksenteossa horisontaalisesti ja hallinnonalasta riippumatta. Kyse voi olla liikenneinfrastruktuurista tai kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta. Kaiken toiminnan kohdalla tulee kysyä, liittyykö siihen yhteiskunnan turvallisuutta uhkaavia riskejä.
Sisäministeriö vastaa muun muassa pelastustoimesta ja poliisista. Olette toiminut ensihoitajana ja poliisina ennen kansanedustajan työtä. Millä tavoin omakohtaiset kokemukset kentältä vaikuttavat siihen, miten lähestytte ministerin työtä?
On valtava kunnia olla tässä tehtävässä. Nuorempana konstaapelina tai aloittelevana ensihoitajana en olisi tätä osannut kuvitella. Pyrin olemaan yhteydessä kenttään ja kuuntelemaan sen ääntä. Ministeriö ei saa olla erillään kentästä, vaan koko ketjun on potkittava palloa samaan maaliin.
Joulukuun Maanpuolustus-lehden teema on resilienssi. Mikä on sisäministeriön tärkein tehtävä resilienssin vahvistamisessa?
Sisäministeriön hallinnonalalla ovat muun muassa siviilivalmius- ja varautuminen. Resilienssi ei synny ministeriössä viisastelemalla, vaan kansalaisten sietokyvystä ja järkevästä toiminnasta. Koulujen ja kotien rooli korostuu, mutta sisäministeriö kantaa kortensa kekoon: meillä on muun muassa käynnissä omaehtoisen varautumisen kampanja nuorille. Lisäksi suunnitelmat kansalaisten suojelusta kriisitilanteessa, esimerkiksi väestönsuojelusta ja evakuoinnista, tulee päivittää.
Kuva: Onni Isohella / Ruotuväki
Viimeistään Balticconnector nosti kriittisen infrastruktuurin suojaamisen keskusteluun. Miten se turvataan jatkossa?
Tässäkin on terästäydyttävä ja pohdittava, miten jatkossa voimme varautua yhä paremmin. Sisäministeriö valmistelee EU:n CER-direktiivin toimeenpanoa. Hallitusohjelmassa on kirjauksia esimerkiksi henkilöiden turvallisuusselvitysten lisäämisestä.
Mikä merkitys EU:lla on Suomen resilienssille?
EU ei korvaa kansallista varautumista, mutta resilienssiä koskeviin kysymyksiin on vastattava yhdessä.
Miten lainsäädäntöä kehitetään sisäministeriön hallinnonalalla resilienssin vahvistamiseksi?
Väestönsuojeluun liittyvät muutostarpeet tarkastellaan. CER-direktiivin toimeenpano on iso ponnistus. Kaikkea ei kuitenkaan voi säätää lailla, vaan kokonaisturvallisuuteen tarvitaan mukaan kansalaiset, viranomaiset, järjestöt ja yksityiset toimijat.
Mitkä ovat olleet Ukrainan sodan keskeisimmät opit sisäministeriön hallinnonalan toiminnan ja varautumisen kannalta?
Uutiskuvissa näkyy paljon pelastajia ja ensihoitajia. Emme ole tottuneet ajattelemaan, että sotatilanteessa he ovat etulinjassa, ja tuskin missään koulutetaan pelastajia toimimaan miinoitetussa ympäristössä. Paloasemien ja muun infrastruktuurin tuhoamisen myötä on syytä pohtia julkisuusnäkökulmia ja paikkatietojen avoimuutta. Siinä mielessä olemme onnekkaassa asemassa, että väestönsuojelua ei ole ajettu alas. Moni maa ympäri Eurooppaa on ollut kiinnostunut väestönsuojistamme.
Miten sisäministeriö tukee Ukrainaa? Miten avun jatkuminen varmistetaan sodan pitkittyessä?
Olemme lähettäneet yli 280 rekkalastillista materiaaliapua EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta: pelastustoimen, terveydenhuollon ja energiasektorin tarvikkeita, jotka koostuvat julkisen ja yksityisen sektorin lahjoituksista. Kuuntelemme Ukrainan pyynnöt ja pyrimme vastaamaan niihin. Suomi on sitoutunut tukemaan Ukrainaa niin kauan kuin tarvitaan.
Kuva: Eeva-Maria Brotherus / valtioneuvoston kanslia
Miten Nato-jäsenyys näkyy sisäministeriön arjessa?
Joitain lainsäädännön muutostarpeita on tunnistettu. Lisäksi sisäministeriön hallinnonalaa koskettavat esimerkiksi Naton resilienssityö sekä tiedustelu. Pääpaino on puolustuksessa, kuten liittouman nimikin kertoo.
EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistus otti kuun alussa askeleen eteenpäin. Miten arvioitte kompromissia Suomen näkökulmasta?
Se ei tarjoa ratkaisuja siirtolaispaineeseen. Tänä vuonna EU:n alueella jätetyt turvapaikkahakemukset ovat vuoden 2015 tasolla, mikä on kestämätöntä. On toki järkevää, että kaikilla on nyt samat säännöt ja tulijat esimerkiksi rekisteröidään. Tulijat eivät tällä kuitenkaan lopu. Ratkaisut löytyvät pikemminkin ulkoisesta ulottuvuudesta, esimerkiksi kolmansien maiden kanssa sovittavista kumppanuuksista, joiden kautta pyritään estämään lähtöjä Eurooppaan. Suomen kannan mukaan EU:n tulisi edistää ratkaisuja, joissa turvapaikan hakeminen ja suojelun antaminenkin siirrettäisiin turvallisiin kolmansiin maihin. Hiljattainhan uutisoitiin myös Saksan haluavan tutkia tätä mahdollisuutta. Palautukset tuskin koskaan toimivat niin tehokkaasti, että kaikki kielteisen päätöksen saaneet saataisiin palautettua.
Millä tasolla on Suomen EU-vaikuttaminen sisäministeriön asioissa?
Sisäministeriössä on aktiivisia virkamiehiä, ja itsekin pyrin parhaani mukaan tuomaan Suomen kantoja esiin. Ennakkovaikuttamiseen tulee kiinnittää edelleen huomiota ja hakea samanmielisiä maita.
Millä tasolla on sisäministeriön pohjoismainen yhteistyö, onko sitä varaa kehittää edelleen?
Pohjoismainen yhteistyö on hyvällä tasolla, ja sitä kehitetään edelleen. Pidän tiiviisti yhteyttä Ruotsin kollegoihini. Hiljattain sovimme Pohjoismaiden maahanmuutosta vastaavien ministerien kanssa syventävämme yhteistyötä palautusten osalta. Ruotsi on läheisin yhteistyökumppanimme, ja meillä on paljon yhteisiä tavoitteita esimerkiksi jengirikollisuuden torjunnan tai maahanmuuton osalta. Olemme keskustelleet myös resilienssin vahvistamisesta ja harjoitusyhteistyöstä siviilivalmiuden alalla.
Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kietoutuvat kasvavassa määrin yhteen. Onko sisäministerillä riittävät vaikutusmahdollisuudet Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen päätöksentekoon?
Omasta näkökulmastani on. Olen esimerkiksi TP-UTVA:n jäsen. Käymme tiivistä keskustelua muiden ministerien kanssa ajankohtaisista asioista. Sisäministeriön asema on keskeinen turvallisuuskentässä, jossa ulkoista ja sisäistä ulottuvuutta ei voi enää erottaa.
Mikä on päällimmäinen muisto omalta maanpuolustuskurssiltanne?
Saimme jostain syystä maineen ei niin kovin hauskana kurssina. Omasta mielestäni kurssi kyllä oli todella hauska ja opettavainen, tärkeä sekä tiedon että verkostoitumisen kannalta. Olen suositellut sitä kaikille.
Haastateltava
Mari Rantanen aloitti sisäministerin tehtävässä 20. kesäkuuta 2023. Hän on toiminut kansanedustajana vuodesta 2019 alkaen toimien muun muassa lakivaliokunnan ja tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenenä sekä hallintovaliokunnan puheenjohtajana. Rantanen on suorittanut 230. maanpuolustuskurssin.
