Haastattelu:
Suojelupoliisin päällikkö
Juha Martelius

Supon laatiman uhka-arvion mukaan Suomessa todennäköisesti on äärioikeistolaisia ja radikaali-islamistisia toimijoita, joilla on halu ja kyky väkivaltaisten iskujen tekemiseen. Miten huolissaan kansalaisen tulisi tästä olla?

Jos kansalaisen tulisi olla huolissaan, Supo muuttaisi uhka-arviotaan ja kertoisi siitä julkisuudessa. Supon tavoitteena on, että terrorismiin halukkaat ja kykenevät tahot ovat etukäteen tiedossa. Kun Keskusrikospoliisi syyskuussa vangitsi kolme terroristijärjestöön kuulumisesta epäiltyä henkilöä, oli taustalla Supon pitkäjänteinen toiminta. Seuraamme kohdehenkilöitä, ja mikäli kynnys poliisin esitutkinnalle ylittyy, viemme asian eteenpäin.

Miten Lähi-idän kasvavat jännitteet näkyvät Suomessa Supon toimialalla?

Ilman muuta ne näkyvät, mutta eivät terroristisessa toiminnassa siinä määrin kuin valtioissa, joissa on enemmän alueen kansalaisia. Suomessa on yksittäisiä henkilöitä tai ryhmittymiä, jotka haluaisivat jollain tavoin tukea konfliktin osapuolia, mikä voi näkyä radikalisaationa.

Suojelupoliisin vuosikirjan 2023 mukaan Venäjän pahantahtoiseen toimintaan on syytä varautua nyt ja pitkällä aikavälillä. Onko Suomella välineet vastata siihen?

Nato-jäsenyys tuli kreivin aikaan. Sotilaallisen kyvyn lisäksi meillä täytyy olla kyky tiedonhankintaan ja hybriditoiminnan torjuntaan. Vaikka Suomessa on tässä osaamista, ei ole syytä tuudittautua Ruususen uneen ja ajatella olevamme parempia kuin muut. Esimerkiksi Ukrainalta on nähty merkittävää kyvykkyyttä kybervaikuttamisen torjunnassa ja oman toiminnan suojaamisessa.

Millä tavoin sota Ukrainan kanssa on vaikuttanut Venäjän tiedustelun toimintaedellytyksiin Suomessa?

Suomi on lähes jokaisen länsimaan tavoin karkottanut Venäjän tiedustelu-upseereja. Venäjä pyrkii saamaan tarpeelliseksi katsomaansa tietoa vanhojen keinojen lisäksi uusin tavoin. Supon tehtävänä on olla tästä perillä ja ennaltaehkäistä vaikutusmahdollisuuksia.

Venäjän ohella Supo on nostanut esiin Kiinan maana, joka tekee Suomeen ja suomalaisiin kohdistuvaa tiedustelua. Mikä Suomessa Kiinaa kiinnostaa?

Kiina peilaa turvallisuuttaan ennen kaikkea Yhdysvaltojen ja suurvaltakilpailun kautta. Kiinan intressit Suomessa liittyvät pitkälti siihen, mitä Suomella on tähän annettavaa, kuten osaamiseemme huipputeknologioissa. Maantieteellinen sijaintimme on kahdella tapaa kiinnostava: arktisen osaamisen lisäksi huomionarvoista on pohjoisen pallonpuoliskon avaruusnäkyvyys ja siihen liittyvät satelliittien maa-asemat.

Supon turvallisuusselvitykset ovat tuttuja monelle Maanpuolustus-lehden lukijalle. Tänä vuonna turvallisuusselvityksiä tehdään ensimmäistä kertaa yli 100 000. Miten tähän päästään, ja miten arvioitte järjestelmän toimivuutta?

Järjestelmää on kehitetty määrätietoisesti. Meillä on päteviä ihmisiä ja loppuun asti hiotut prosessit. Tehostamme toimintaa myös teknologian avulla. Asiakkaat aina toivovat mahdollisimman nopeaa käsittelyä, mutta Euroopasta ei meitä nopeampia ole vielä löytynyt. Selvitysten kasvava määrä kertoo, että yhä useampi yhteiskunnan osa-alue koetaan kriittiseksi. Supo tekee parhaansa antaakseen työnantajille riittävää pohjatietoa.

Supo tekee myös yritysturvallisuusselvityksiä. Millä tolalla on suomalaisten yritysten turvallisuuskulttuuri?

Keskimääräistä paremmalla, mutta vaihtelua on. On yrityksiä, joissa kulttuuri on todella hyvällä tolalla, ja toisissa on vielä tekemistä. Paljon riippuu siitä, kokevatko yritykset olevansa jonkun uhan kohteena. Tarvittaessa pyrimme auttamaan riskianalyysissa.

Supon toiminnan laillisuudesta huolehtii tiedusteluvalvontavaltuutettu, ja parlamentaarisesta valvonnasta vastaa eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta. Onko järjestelmä Supon näkökulmasta toimiva?

Meillä ei ole siihen huomauttamista, eikä ole ollut tiedusteluvalvontavaltuutetullakaan. Vuoden aikana tehdyt virastapidättämiset ovat lähteneet liikkeelle Supon omasta ilmoituksesta. Mikään järjestelmä ei ole täydellinen, mutta Supo suhtautuu vakavasti yhteistyöhön meitä valvovien toimijoiden kanssa.

Joulukuun Maanpuolustus-lehden teemana on ”teknologia ja turvallisuus”. Mikä on Supon panos uusiin uhkiin vastaamisessa, ja miten se pysyy murrosteknologioiden aallonharjalla?

Teknologian kehitys muuttaa niin resurssikamppailun kohteita kuin geopolitiikan moottoreita. Autoritääriset valtiot pyrkivät kontrolloimaan kansalaisiaan datan avulla. Supon tehtävä on tunnistaa, miten muutos liittyy Suomen turvallisuuteen, tuottaa tästä tietoa ja torjua uhkaa. Esimerkiksi kvanttitietokoneiden ennakoidaan jatkossa vievän pohjan nykyisiltä salaus- ja tunnistamismenetelmiltä, kuten pankkitunnuksilta. Supon vahvuus on, että meillä esimerkiksi kvantin tai synteettisen biologian kehitystä tarkastelee eri alojen ammattilaisia: yhteiskuntatieteilijöitä, poliiseja ja teknologiosaajia. Teknologia mahdollistaa monia asioita, mutta se luo myös uusia uhkia. Yksi esimerkki on etätyön tietoturvallisuus.

Toimitte pitkään puolustusministeriön tutkimusjohtajana teknologian ja turvallisuuden kansallisessa ytimessä. Millaista kokemusta olette tästä ammentanut Supoon?

Tausta on auttanut ymmärtämään murroksellisten teknologioiden laaja-alaisuutta, mutta myös suhtautumaan kriittisesti alalla vallitsevaan hypeen. On ymmärrettävä, mikä on aidosti tärkeää, ja kohdennettava resurssit siihen. Hyvä esimerkki on kysymys siitä, missä vaiheessa kvanttilaskenta todella alkaa vaarantaa suojausalgoritmeja, ja mitä niiden suojaaminen vaatii viranomaiselta. Niin tiedustelu- kuin turvallisuustoiminnassa teknologian ymmärrys alkaa olla edellytys tehokkaalle toiminnalle.

Mikä on päällimmäinen muisto omalta maanpuolustuskurssiltanne?

Kun internaatissa palasimme kovapanosammuntoja seuraamasta, oli syksy ja pilkkopimeää. Siihen aikaan ihmisillä oli kommunikaattoreita, joissa ei ollut taskulamppuja. Niinpä jono ihmisiä avasi kommunikaattorinsa, joiden heikon valon loisteessa pääsimme syömään hernekeittoa ja pannukakkuja.