Haastattelu:
Yleisradion toimitusjohtaja
Marit af Björkesten
Haastattelu Maanpuolustus-lehteen 6.8.2026
Outi Mäkinen
”Jo 1920-luvulla uskottiin, että luotettava, vakaa ja riippumaton yleisradiotoiminta voi kantaa yli ajan ja rakentaa siltoja.
Niin uskomme edelleenkin.”
Mikä on Ylen rooli Suomen kokonaisturvallisuudessa?
Ylellä on laissa säädetty rooli Suomen kokonaisturvallisuuden ja valmiuden osalta. Tehtävämme on varmistaa, että televisio, radio ja verkkosisällöt toimivat kaikissa olosuhteissa ja siten luotettava tieto tavoittaa suomalaiset. Vuosina 2023–2024 toiminut parlamentaarinen työryhmä, joka käsitteli Ylen tehtävää, rahoitusta ja uutta Yle-lakia, korosti myös vahvasti Ylen roolia henkisen huoltovarmuuden rakentajana.
Ukrainan kriisistä olemme oppineet, että kriisin ensimmäisinä viikkoina ihmiset seurasivat tarkasti uutisia, mutta vähitellen he alkoivat kaivata myös yhdessäoloa, lastenohjelmia, opetussisältöjä ja ajanvietettä – asioita, jotka vievät ajatuksia välillä muualle. Ukrainan yleisradio on pohtinut esimerkiksi sitä, miten sotaolosuhteissa pystytään tekemään kotimaista draamaa, joka vahvistaisi kansalaisten resilienssiä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Olemme tuoneet Ukrainasta saatuja oppeja osaksi Ylen työskentelyä.
Miten turvallisuusympäristön heikentyminen on vaikuttanut Ylen toimintaan ja prioriteetteihin?
Vaikutukset ovat olleet suuria. Huoltovarmuus on aina ollut toimintamme keskiössä ja olemme esimerkiksi jatkaneet valmiusharjoituksia rauhallisimpinakin aikoina. Nykyään maailma on kuitenkin paljon kompleksisempi ja vaikeampi.
Huoltovarmuus ei ole halpaa ja siihen pitää investoida jatkuvasti. Huoltovarmuus ulottuu Ylen toiminnassa käytännössä jokaiselle osa-alueelle: Sisältöjen lisäksi esimerkiksi toimitilojen turvaamiseen, tuotantoratkaisujen ja tietoliikenneyhteyksien toteuttamiseen, työntekijöiden rekrytointiin ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtimiseen, sähkön saannin varmistamiseen.
Meidän täytyy monistaa ja varmistaa lähes kaikkea mitä teemme varmistaaksemme toimintakykymme erilaisissa tilanteissa. Myös arkistoa varmennetaan, jotta koko suomalainen kulttuuriperintö ei olisi vain yhdessä paikassa.
Kyberuhat ja riippuvuuksien vähentäminen ovat tulleet paljon ajankohtaisemmiksi teemoiksi viime vuosina – miten pystymme varmistamaan esimerkiksi riittävän riippumattomuuden erilaisista teknisistä järjestelmistä, jotka ovat globaaleja? Olemme viime vuosina kokeilleet ja ottaneet käyttöön laajakaistaista satelliittiteknologiaa täydentävänä tietoliikenneratkaisuna varmistaen palveluiden saatavuuden kaikissa olosuhteissa. Pyrimme toimimaan vastuullisena edelläkävijänä tutkimalla muun muassa LEO-satelliittiteknologian mahdollistamia ratkaisuja, jotka vahvistavat samalla yhteiskunnan toimintavarmuutta. Olemme tehneet paljon yhteistyötä muiden yhteiskunnallisesti kriittisten toimijoiden kanssa, jotta Ylen arjen toimintavarmuutta kehittävät toimenpiteet kehittäisivät myös koko yhteiskunnan huoltovarmuutta.
Onko Suomen Nato-jäsenyys muuttanut kansainvälistä yhteistyötä tai turvallisuus- ja puolustusaiheiden käsittelyä Ylessä?
Kyllä. On toki vaikea erottaa, mikä johtuu nimenomaan Nato-jäsenyydestä ja mikä yleisemmin maailmanpolitiikan muutoksesta ja globaaleista trendeistä, mutta Natoa on luonnollisesti käsitelty viime vuosina paljon enemmän journalismissamme. Meillä on myös ollut Nato-kirjeenvaihtaja. Muutos näkyy myös Ylen kansainvälisessä yhteistyössä. Teemme paljon aiempaa enemmän yhteistyötä erityisesti Pohjoismaiden, Baltian ja muiden Euroopan maiden kanssa. Muista maista tullaan jatkuvasti Yleen hakemaan oppia.
Miten yhteiskunnan polarisaatio näkyy mediaympäristössä?
Yhteiskunnan polarisoituminen on fakta, mutta kyseessä on monien muuttujien yhteisvaikutus. Aikaisemmin suomalaisilla oli enemmän jaettua todellisuutta. Kaikki seurasivat enemmän tai vähemmän samoja medioita ja jopa tv-sarjoja. On väistämätöntä, että nykyään suomalaiset käyttävät mediaa eri tavoin sekä teknisesti että sisällöllisesti. Aikojen alussa demokratia toteutui torilla, mutta digitaalisessa ajassa meidän täytyy luoda uudenlaisia tapoja, jotka mahdollistavat ihmisten kohtaamisen.
Tässä ajassa tuntuu toisaalta taas olevan jonkinlainen kaipuu yhteisyyteen. Tänä vuonna erilaisilla tapahtumilla on ollut enemmän katsojia ja kuuntelijoita kuin pitkään aikaan. Esimerkiksi Ylen Muumit lukumaraton, olympialaiset, UMK ja Euroviisut sekä MM-jalkapallo ovat keränneet erittäin suuria yleisöjä. Ylelle on tärkeää luoda yhteisiä jaettuja hetkiä suomalaisille, jotta ymmärrys toisistamme kasvaa ja olemme osa jotain laajempaa.
Yle täyttää tänä vuonna sata vuotta. Yksi Ylen perustamisen motiiveista oli vähentää maamme sirpaleisuutta. Toiveena oli yhdistää kaupunkeja ja maaseutua sekä tuoda erilaisia ihmisiä yhteen ja siten vähentää yhteiskunnan polarisaatiota. Välissä on ollut monenlaisia vaiheita, mutta nyt olemme jälleen saman kysymyksen äärellä. Jo 1920-luvulla uskottiin, että luotettava, vakaa ja riippumaton yleisradiotoiminta voi kantaa yli ajan ja rakentaa siltoja. Niin uskomme edelleenkin.
Miten arvioitte suomalaisen yhteiskunnan kykyä tunnistaa ja torjua informaatiovaikuttamista? Miten Yle varautuu informaatiovaikuttamiseen?
Hyvä uutinen on, että verrattuna moniin muihin Euroopan maihin, suomalaiset luottavat edelleen varsin hyvin toisiinsa, instituutioihin ja päätoimittajavetoiseen mediaan. Keskimäärin noin 63 % suomalaisista sanoo luottavansa mediaan, kun Keski-Euroopassa vastaava luku voi olla 25–40 % välillä. Luottamus Ylen uutisiin on yli 80 %, mikä on erittäin korkea luku. Vaikka olemme tällä hetkellä maailmanhuippuja, luottamusluvut ovat Suomessakin hitaasti tulossa alaspäin niin median kuin yleisemminkin eri instituutioiden osalta. Tässä maailmassa ei ole aina helppoa ymmärtää, mihin ja keneen voi luottaa. Siksi tarvitsemme tekoälylukutaitoa kaikille ikäluokille.
Yle varautuu informaatiovaikuttamiseen hyvin laaja-alaisesti. Se kattaa niin teknisten järjestelmien turvallisuudesta huolehtimisen kuin henkilökunnan osaamiseen jatkuvan kehittämisen. Ylellä on oma tutkivan journalismin verifiointitiimi, joka tekee faktantarkistusta erityisesti maailmalla liikkuvasta kuva-aineistosta ja selvittää, mikä on aitoa ja mikä esimerkiksi tekoälyllä tuotettua. Tarkoituksena on varmistaa, ettemme julkaise väärää aineistoa. Työssä on myös pedagoginen ulottuvuus eli opetamme suomalaisille, miten eri aineistoja voi tunnistaa.
Miten Yle varmistaa uutisvälityksen jatkuvuuden vakavissa häiriötilanteissa, esimerkiksi kyberhyökkäysten, sähkökatkojen tai poikkeusolojen aikana?
Ajattelemme yhä enemmän niin, että erilaisia kriisejä tai katkoja voi tulla milloin tahansa. Pyrimme siihen, että pystymme reagoimaan niihin osana normaalia työskentelyä. Tämän lisäksi harjoittelemme paljon. Meillä on valmiussuunnitelmia, joita testaamme sekä talon sisällä että ulkoisten kumppanien kanssa. Olemme esimerkiksi harjoitelleet toimimista sähkön varajärjestelmän varassa ja tehneet lähetyksiä omien toimitilojen ulkopuolelta, käytännössä vaikka metsästä käsin. Ruotsin SVT:n kanssa olemme harjoitelleet Ylen lähetysten tekemistä Ruotsista, jos tilanne Suomessa olisi niin vakava, ettei lähetyksiä voitaisi tehdä maamme rajojen sisältä.
Vaalivaikuttamisen estämiseen panostamme erityisen paljon. Vaali-iltojen kaltaisissa tilanteissa meillä on suuret erikoisoperaatiot, joilla varmistamme, ettei tiedonjakoon päästä vaikuttamaan kyberhyökkäyksin tai muilla tavoin.
Miten uskotte suomalaisen mediaympäristön kehittyvän seuraavan viiden tai kymmenen vuoden aikana?
Omistus tulee todennäköisesti jonkin verran keskittymään. Vaikuttavan mediatoiminnan tekeminen on kallista, ja mediatoimialalla tehdään paljon yrityskauppoja. Hurjimpien arvioiden mukaan Pohjoismaissa olisi muutaman vuoden kuluttua jäljellä vain muutama suuri mediatalo.
Toisaalta median käyttö jatkaa todennäköisesti sirpaloitumistaan ja henkilöityy yhä enemmän. Ihmiset käyttävät medioita eri tavoin ja vaativat medialta henkilökohtaisempaa palvelutasoa. Myös vuorovaikutus media-alustoilla todennäköisesti kasvaa. Suomalaiset eivät ole enää vain passiivisia vastaanottajia, vaan haluavat olla itse mukana luomassa mediamaailmaa. Tämä näkyy erityisesti nuorissa, mutta heijastuu myös vanhempiin ikäryhmiin.
Miten tekoäly muuttaa tiedonvälitystä?
Tekoälyssä on rinnakkain paljon hyvää ja toisaalta todella huolestuttavia asioita. Hyvää on esimerkiksi se, että automatisoinnin myötä tiettyjen toimintojen tekeminen helpottuu, mikä lisää tiedon saavutettavuutta esimerkiksi näkö- tai kuulovammaisten, selkokielisten tai eri kieliryhmien edustajille. Saavutettavan tiedon avulla he pääsevät paremmin osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Toinen yhteiskunnallisesti merkittävä käyttökohde on kyky ”haravoida” läpi suuria tietomääriä avoimesti verkossa olevista dokumenteista ja löytää niistä tärkeitä uutisia.
Tekoäly voi vaikuttaa median luotettavuuteen. European Broadcasting Unionin tutkimuksen mukaan lähes puolessa tekoälyn laatimista yhteenvedoista oli faktavirheitä. Tällä voi olla vaikutusta siihen, miten suomalaiset luottavat informaatioon ylipäänsä. Pidämme erittäin tärkeänä sitä, että myös globaalit tekoäly-yhtiöt kantavat vastuunsa siitä, ettei informaatio vääristy. Meille on tärkeää, että tekoälyä käytetään eettisesti, harkiten ja siten, että ihminen on aina vastuussa lopputuloksesta.
Mitkä ovat Ylen tärkeimmät strategiset tavoitteet seuraaville vuosille?
Strategiset tavoitteemme liittyvät vahvasti huoltovarmuuteen ja henkiseen kriisinkestävyyteen. Kansalaisten henkisestä kriisinkestävyydestä huolehtiminen edellyttää, että Yle säilyy relevanttina ja luotettavana eri tavoin mediaa käyttäville ja eri tavoin ajatteleville kansalaisille.
Keskeinen tavoite on luotettavan tiedon ja faktapohjaisen, riippumattoman journalismin tekeminen ja vahvistaminen myös tekoälyn aikakaudella. Haluamme, että suomalaiset luottavat jatkossakin sisältöihimme. Jos teemme virheitä, korjaamme ne näkyvästi ja olemme vuorovaikutuksessa suomalaisten kanssa.
Toinen tärkeä tavoite on pyrkiä ymmärtämään ja kuvaamaan koko Suomea, siten että suomalaiset tunnistavat sisällöissämme oman ympäristönsä ja itselleen tärkeät asiat. Kyse ei ole vain maantieteestä vaan erilaisten suomalaisten elämän ja ympäristön kuvaamisesta riippumatta henkilöiden koulutustasosta, iästä, sosiaalisesta tai taloudellisesta taustasta.
Haluamme myös luoda suomalaisille yhteisiä kokemuksia erityisesti kulttuurin kautta. Nuoret ja lapset ovat tässä erityinen painopiste.
Kuva Ville Maali / Yle
Mikä on Ylen rooli Suomen tiedollisen turvallisuuden ja demokratian vahvistamisessa?
Luotettava ja varmistettu tieto sekä korkeatasoinen, riippumaton journalismi ovat hyvin tärkeitä toimivan demokratian osia. Keskeisiä ovat myös digitaaliset foorumit, joilla ihmiset voivat olla vuorovaikutuksessa. Myös kulttuurin ja luovan alan menestymismahdollisuuksien edistäminen on Ylelle tärkeää. Ylen budjetista menee joka vuosi noin 100 miljoonaa euroa luovalle kentälle. Ostamme sisältöjä, tuotantoja ja oikeuksia. Olemme siis hyvin merkittävä toimija koko luovan alan menestyksen kannalta.
Ylipäänsä ajattelen, että näin kompleksisessa ja vaikeassa maailmassa meidän kannattaa tehdä yhteistyötä erilaisten tahojen ja sidosryhmien kanssa. Journalistiset mediat kilpailevat kiivaasti uutisista, mutta muissa asioissa voimme vahvistaa toisiamme ja sitä kautta koko Suomea.
Ylellä on ollut käynnissä merkittävä säästö- ja uudistusohjelma. Miten siitä johtuneet muutokset vaikuttavat Ylen kykyyn toteuttaa julkisen palvelun tehtäväänsä?
Historiamme laajin säästöohjelma on edelleen käynnissä. Kaikkein vaikeimmat päätökset ovat takana, mutta kaikkea ei ole vielä toteutettu. Meillä on velvoite ostaa entistä enemmän sisältöjä kotimaiselta luovalta alalta, mikä tarkoittaa sitä, että karsimme omasta tekemisestä. Yksi esimerkki on lavastamotoiminnan ulkoistaminen, josta päätimme ennen kesää.
Olemme pyrkineet tekemään säästöt niin, että suomalaiset median käyttäjät huomaisivat niitä mahdollisimman vähän. Olemme etsineet säästöjä esimerkiksi rakenteista, tiloista ja organisaatiota. Tästäkin huolimatta myös sisältöjä on jouduttu vähentämään ja lopettamaan. Esimerkiksi joidenkin radio-ohjelmien päättäminen on ollut pettymys osalle yleisöstä.
Mitkä tekijät mielestänne vahvistavat suomalaisten henkistä kriisinkestävyyttä?
Luotettava tieto, kulttuuri ja sivistys edistävät kansalaisten henkistä resilienssiä. Siihen liittyy myös keskeisesti medialukutaito. Meidän journalistien tulisi olla parempia avaamaan sitä, miten päätoimittajavetoinen ja riippumaton media eroaa muusta digitaalisessa ympäristössä liikkuvasta tiedosta kuten vaikuttajien tekemästä sisällöstä. Ylellä onkin käynnissä projekti, jossa pyrimme läpinäkyvyyden lisäämiseen niin työskentelytapojemme kuin talouslukujenkin osalta.
Uskon vahvasti, että jos ymmärrämme vähän paremmin muita ihmisiä ja heidän motiivejaan, sillä on vaikutusta siihen, miten elämme ja kehitämme tätä maata yhdessä. Uutisten lisäksi kyse voi olla myös yhteisistä kokemuksista tai muista sisällöistä. Esimerkiksi Ylen ”Kirjolla”-realitysarja, joka kertoi autismikirjolla elävistä henkilöistä, oli hyvin suosittu ja sen vaikutus yhteiskuntaan oli uskoakseni laajempi kuin mitä olisimme pystyneet tekemään pelkillä uutissisällöillä aiheesta.
Jos saisitte antaa suomalaisille yhden neuvon informaatioympäristössä toimimiseen kriisitilanteessa, mikä se olisi?
Terve kriittisyys on aina hyvästä. Mediaa kannattaa käyttää monipuolisesti, hakeutua erilaisten lähteiden äärelle ja vertailla niitä. Erityisesti informaatiota jakaessa kannattaa olla varovainen. Mieti, mistä tieto on tullut, mikä sen taustalla oleva motiivi on ja onko se välttämättä totta.
Olette käynyt 193. maanpuolustuskurssin vuonna 2010. Minkälaisia muistoja kurssista on jäänyt?
Kurssi oli minulle erittäin tärkeä kokemus. Kurssilla syntynyt kokonaiskuva turvallisuudesta avasi minulle yhteiskuntaa ja sen toimijoita erittäin hyödyllisellä tavalla. Jälkeenpäin myös kurssin ympärille syntynyt yhteisö ja sidosryhmät ovat olleet erittäin antoisia. Tapaamme edelleen säännöllisesti. Hauska yksityiskohta on, että omalla kurssillani pääministerin roolia esitti Petteri Orpo, tuolloin kansanedustaja Turusta.
Haastateltava
Marit af Björkesten on toiminut Ylen toimitusjohtajana lokakuusta 2025 alkaen. Hän on suorittanut 193. maanpuolustuskurssin vuonna 2010.
