Suomen Ilmavoimissa on totuttu etsimään parhaita käytänteitä, vertailemaan niitä ja valitsemaan parhaat innovaatiot omaan käyttöön.
Jatkuva vertailukehittäminen on ollut keskeisessä asemassa nostettaessa Ilmavoimien suorituskyky nykyiselle erinomaiselle tasolle. Puolustusyhteistyö on eräs tehokkaimmista vertailukehittämisen keinoista, mistä johtuen Ilmavoimat pyrkii myös tulevaisuudessa työskentelemään ja harjoittelemaan keskeisten kansainvälisten kumppaneiden kanssa Suomessa ja ulkomailla.
Tekninen kehitys ilmenee erityisesti ilmadomainissa häiveominaisuuksien ja valvontasensoreiden kilpajuoksuna – toisaalta muut ympäristöt vaikuttavat samaan aikaan yhä enemmän ilmassa tapahtuvaan toimintaan. Miehittämättömien ilma-alusten kehityskulku tarjoaa uusia keinoja ja mahdollisuuksia ilmaoperointiin, mutta toisaalta muodostaa myös uhkan ilmapuolustukselle ja yhteiskunnan turvallisuudelle. Aseiden tehoa, nopeutta, kantamaa ja osumatarkkuutta parantamalla tavoitellaan suurempaa vaikuttavuutta maalissa. Keinoäly ja automatisointi ovat keskeisiä apuvälineitä muun muassa järjestelmien elinkaaren hallinnassa, lentotehtävätietojen muodostamisessa ja analysoinnissa sekä päätöksenteon tukena. Avaruutta hyödynnetään monipuolisesti jo tänään. Selkeä rajapinta niin ilman ja avaruuden erillisinä toimintaympäristöinä kuin siviili- ja sotilasteknologiankin välillä on hämärtymässä. Yleinen kehityskulku tarkoittaa käytännössä, että tutkimustoimintaa ja vertailukehittämistä on ulotettava yhä syvemmälle näille alueille.
Kuva: Puolustusvoimat
Ilmavoimien pääkaluston Hornetin seuraajahanke, HX-hanke, etenee suunnitelmallisesti kohti järjestelmävalintaa ja hankintapäätöstä, mikä on tarkoitus tehdä vuonna 2021. Koneenvalinnassa painotetaan suorituskykyä, operointimahdollisuuksia ja kehityspotentiaalia. HX-hanke on Ilmavoimien tulevaisuuden kannalta aivan keskeinen. Se määrittää puolustuskyvyn tason ja tekniset ratkaisut tuleviksi vuosikymmeniksi.
Totuttuja toimintoja tulee kyseenalaistaa, tavoitteena tulee olla toiminnan jatkuva parantaminen. Yksi ilmentymä jatkuvasta kehittämisestä on ilmavoimien taistelutapa. Taistelutapaan liittyvä taktiikka ja tekniikka ovat koko ajan muutoksessa, mikä asettaa sodan ajan joukot jatkuvan koulutuksen ja kehityksen polulle.
Ilmavoimissa visiomme tehtävä on ohjata organisaatiomme toimintaa ja viedä organisaatiotamme pidemmällä aikavälillä haluttuun suuntaan. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnittelemmeja suuntaamme resursseja uudella tavalla.Vision toteutuksessa tarvitaan erityisestijohtajuutta ja kykyä muutoksen johtamiseen.
”Vuonna 2030 Ilmavoimat on välittömässä valmiudessa oleva,toimintaympäristössään edistyksellinen ja yllätyksiin varautunut puolustushaara. Valvomme ja vartioimme keskeytyksettä Suomen koko ilmatilaa. Kykenemme tarvittaessa puolustamaan koko valtakuntaa ja kohteita lähialueilla.”
Ilmavoimien vision lähtökohtana on menestyminen nyt ja tulevaisuudessa. Visiomme kertoo, millainen Ilmavoimat haluaa olla – jokapäivä. Se perustuu historiaan, kokemukseen ja näkemykseen tulevaisuuden tarjoamista mahdollisuuksista ja kehityskuluista. Otamme huomioon yhteiskuntamme, taloutemme, lähiympäristömme sekä teknologian ja sodan kuvanmahdolliset kehityspolut.
Yksi esimerkki tulevaisuuden mahdollisuuksista ja kehityspoluista on mallinnuksen ja simuloinnin sekä virtuaali- ja tehostetun todellisuuden yhä merkittävämpi rooli esimerkiksi koulutuksessa sekä suorituskyvyn käytön harjoittelussa ja kehityksessä, koska teknologia mahdollistaa päivä päivältä yhä monipuolisempien ja realistisempien ympäristöjen luomisen entistä kustannustehokkaammin. Toisaalta uusien järjestelmien käytön harjoittelu ei ole enää välttämättä edes mahdollista muualla kuin Live-Virtual-Constructive-ympäristöissä (LVC), missä eri suorituskykyjä päästään käyttämään täysimääräisesti ja verkottuneesti.
Kuva: Puolustusvoimat
Ilmavoimamme ylläpitää, kehittää ja käyttää suorituskykyjään sille annetuilla voimavaroilla. Ilmavoimien osoitettu kyky suoriutua asetetusta roolista ja annetuista tehtävistä muodostaa osaltaan puolustuksemme uskottavuuden perustan. Tavoitteenamme on ennalta ehkäistä kriisit olemalla vahva ja vakuuttava. Tarvittaessa käytämme suorituskykyjämme Suomen puolustamiseksi.
Materiaalisen valmiuden ja suorituskyvyn lisäksi Ilmavoimilla on hyvin koulutettu, motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta ja reservi. Jokaiselta ilmavoimalaiselta odotetaan korkeaa työmoraalia, jatkuvaa ammattitaidon osoittamista sekä todellista valmiusjoukkoon kuuluvan henkilön kenttäkelpoisuutta ja saumatonta kykyä työskennellä osana tiimiä.
Ilmavoimien arvot muodostuvat yhteiskuntamme perusarvoista, jotka viestivät kansalaisten oikeuksista ja vapaudesta, kunnioittavat kaikkien ihmisarvoa ja ylläpitävät demokratian perusteita kansakunnan rakentajana. Ilmavoimalaisina noudatamme ja ylläpidämme yhteiskunnan lakeja ja normeja sekä puolustammeSuomen kansaa ja suojelemme Suomen yhteiskuntajärjestystä.
Vision toteutuminen vaatii yhtä aikaa kehittyvää teknologiaa hyödyntämään kykeneviä ihmisiä ja ihmistä, joka kykenee kohtamaan todellisuuden kenttäolosuhteissa. Eri toimialojen ammattilaisten osaamisen tulee olla sellaisella tasolla, että teknologisen kehityksen tarjoamia mahdollisuuksia kyetään soveltamaan Ilmavoimien toiminnan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Soveltamiskyky edellyttää kulttuuria ja ilmapiiriä, joka mahdollistaa luovan ja kriittisen ajattelun organisaation koko innovaatiopotentiaalin hyödyntämiseksi uuden kehittämiseksi. Rajallisilla resursseilla toimittaessa Ilmavoimien on hyödynnettävä kehittyneen ja hyvin koulutetun yhteiskuntamme mahdollisuuksia. Suorituskykymme jatkuva kehittäminen innovatiivisella otteella on keino menestyä toimintaympäristömme haasteissa nyt ja tulevaisuudessa.
Kirjoittaja
Kenraalimajuri Sampo Eskelinen on toiminut Ilmavoimien komentajana kesäkuusta
2017 alkaen. Hän on suorittanut 190. maanpuolustuskurssin.
2017 alkaen. Hän on suorittanut 190. maanpuolustuskurssin.
