Henkinen kriisinkestävyys tarvitsee kiireesti rinnalleen käytännön informaatiolukutaitoa: kykyä pysähtyä, arvioida lähteitä ja käyttää tekoälyä oman ajattelun tukena – ei sen korvikkeena.
Maanpuolustustaidoksi nämä tekoälyajan kansalaistaidot tekee Suomessa osallistava reserviarmeija, siviilipalvelus ja kokonaisturvallisuuden mallimme.
Generatiivinen tekoäly tekee uskottavan näköisen tekstin, kuvan, äänen ja videon tuottamisesta helppoa ja halpaa. Yhä useammalle keskusteleva tekoäly on myös ensisijainen tiedonlähde: verkosta etsimisen sijaan käyttäjä saa koneen kokoaman valmiin vastauksen. Se voi olla hyödyllinen – mutta myös vakuuttavasti väärä. Erityisen ongelmallista tämä on kiistanalaisissa aiheissa, joissa teknologiayritysten läpinäkymättömät valinnat vaikuttavat tiedon näkyvyyteen.
Tekoälyn merkitys informaatiovaikuttamisessa ei rajoitu väärennösten laadun paranemiseen. Se mahdollistaa valtavan sisältömäärän nopean tuotannon, viestien tarkan kohdentamisen ja yhteiskunnan jakolinjojen kärjistämisen. Hämmennystä tavoittelevat valtiolliset toimijat voivat tehdä tätä laajasti ja pienin kustannuksin, usein ilman välitöntä kiinnijäämisen riskiä.
Puolustautumista ei siksi voi rakentaa sen varaan, että kansalainen tunnistaisi jokaisen tekoälyllä tehdyn kuvan tai videon. Teknologia kehittyy siihen liian nopeasti. Tarvitsemme kestävämmän kognitiivisen puolustuslinjan: informaatiolukutaitoa, tukiälyä ja digisivistystä osana Faktabaarin fasilitoimaa SALPA-vetoomusta. Alan tutkijoiden kanssa syyskuussa 2026 julkaistu SALPA-vetoomus haastaa kehittämään kiireellisesti kokonaisturvallisuuteen perustuvaa mallia demokratian suojaamiseksi kognitiiviselta vaikuttamiselta.
Faktabaarissa puhumme tukiälystä. Ajatus on yksinkertainen: tekoälyn pitäisi tukea ihmisen ajattelua, oppimista ja toimintaa, ei korvata niitä.
Tukiälyosaava käyttäjä ymmärtää tekoälyn toimintaperiaatteita ja osaa hyödyntää sitä, mutta myös arvioida sen tuotoksia kriittisesti ja käyttää järjestelmiä turvallisesti ja eettisesti.
Tekoälyltä voi esimerkiksi pyytää vasta-argumentteja omalle näkemykselle, apua alkuperäislähteiden etsimiseen tai pitkän aineiston jäsentämiseen. Sen sijaan tekoälyn sujuva vastaus kysymykseen ”onko tämä totta?” ei itsessään ole faktantarkistus. Tähän tarvitaan ajatteleva ihminen ja kontekstin ymmärrys.
Tätä tukiälyosaamista on rakennettava järjestelmällisesti. Koulutustoiminnan katalysointiin keskittynyt Faktabaari EDU on kansainvälisessä yhteistyössä jo tuottanut konkreettiset tekoälylukutaidon osaamiskuvaukset koko koulutuspolulle varhaiskasvatuksesta korkeakouluopetukseen informaationäkökulmasta. Tavoitteena on edistää ihmiskeskeistä, vastuullista, kriittisen uteliasta ja eettistä tekoälyosaamista.
Tekoälyajan informaatiolukutaitoa tarvitaan myös työpaikoilla, järjestöissä, kirjastoissa, mediassa, julkishallinnossa ja maanpuolustuksessa. Faktabaari on yhteistyökumppaniensa kanssa levittänyt avoimesti osaamista opettajille ja viranomaisille sekä FAKTA-kiertueellaan alueellisille verkostoille.
Kuva Emmi Korhonen / Lehtikuva
Informaatiovaikuttamiselta suojautumisessa hyödyllisimmät taidot eivät välttämättä ole teknisesti monimutkaisia ja niiden opetteluun ei tarvita välttämättä teknologiaa.
Faktabaarin FAKTA-iskuissa nuoret harjoittelevat kuvien ja videoiden tarkistamista, lähteiden arviointia käytännön esimerkkien avulla heille arkisessa ympäristössä – mobiililaitteilla. Työtä ohjaa yksinkertainen periaate: pysähdy, harkitse ja tarkista ennen kuin jaat tietoa, eli ruokit algoritmia.
Disinformaation levittäjät pyrkivät herättämään voimakkaita tunnereaktioita ja kiirettä, jotta emme pysähtyisi tarkistamaan väitteitä. Kun koet suuttumusta, pelkoa tai vahingoniloa, pysähdy – se on merkki tarkistustarpeesta. Tunne omat heikkoutesi, sillä niihin osataan iskeä yhä kohdennetummin.
Harkinta tarkoittaa muutaman peruskysymyksen esittämistä. Kuka väitteen esittää? Mihin se perustuu? Löytyykö alkuperäinen lähde? Vahvistavatko riippumattomat lähteet asian?
Tarkistaminen taas on tekemistä ja taitoja. Käänteinen kuvahaku, alkuperäisen videon etsiminen tai viranomais- ja tutkimuslähteen avaaminen vie usein vain minuutteja – vaikka sitten tukiälyllä.
Tavoitteena ei ole, että epäilemme kaikkea. Yhtä vaarallista kuin sinisilmäisyys on kyynisyys, jossa mikään lähde ei tunnu enää luotettavalta. Tarvitsemme perusteltua luottamusta: kykyä arvioida erilaisia lähteitä, niiden toimintatapoja ja niiden tarjoamaa näyttöä – lähdekritiikkiä. Uteliaisuus on eteenpäin vievä voima.
Faktabaari
- Vuonna 2014 perustettu faktantarkistuksen ja digitaalisen informaatiolukutaidon palvelu, jota mahdollistaa Avoin yhteiskunta ry.
- Osallistuu laajasti informaatiolukutaidon edistämistyöhön kansallisesti ja kansainvälisesti ja pitää Suomea mukana lukuisissa kansainvälisissä faktantarkistuksen ja verifioinnin verkostoissa.
- Palkittu mm. Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla, Suurella journalistipalkinnolla ja Alfred Kordelinin säätiön palkinnolla ja Chydeniuksen avoimuusmitalilla.
- Rahoitus: Kilpailtu hankerahoitus ja puuttuvaa perusrahoitusta varten 2024 varainkeräyksen aloittanut itsenäinen FAKTA-tukisäätiö – myös palvelutoimintaa kattamaan hankkeiden omarahoitusosuuksia.
- Painopisteet 2026:
Tekoälylukutaito opettajien kautta nuorille ja informaatioeheyden ja kognitiivisen turvallisuuden tukeminen 2027 vaalien osalta. Suomalaisen informaatiopuolutuksen kiireellinen katalysointi tekoälyaikaan pohjoismaisessa luottamus kontekstissa.
Informaatiolukutaito on osa kokonaisturvallisuutta, henkistä kriisinkestävyyttä ja kognitiivista turvallisuutta. Suomessa ei ole toistaiseksi nähty eurooppalaisessa vertailussa erityisen merkittävää yksittäistä informaatiohyökkäystä, mutta generatiivinen tekoäly kiihdyttää jo informaatioympäristön saastumista.
Laajempi hämmennys voi siksi olla vain ajan kysymys. Suomeen kohdistuu Faktabaarin arvion mukaan painetta neljältä rintamalta: idästä, läntisiltä MAGA-liikkeiltä, kotimaiselta disinformaatiokentältä sekä teknologia-alustojen levittäminä. Vuoden 2027 vaalit tekevät aiheesta erityisen ajankohtaisen, ja uusimpia teknologisia kehitystrendejä on tärkeää seurata jo Yhdysvaltain marraskuun 2026 vaaleissa.
Nuorten informaatioresilienssiä olisi hyvä vahvistaa jo ennen äänestysikää. Yksi käytännöllinen ratkaisu olisi tarjota koko ikäluokalle informaatiovaikuttamista ja informaatiolukutaitoa käsittelevä kokonaisuus kutsuntainfopäivien yhteydessä.
Faktabaari selvittää parhaillaan FAKTA-iskun kaltaisen osuuden liittämistä kutsuntainfopäiviin Maanpuolustuksen kannatussäätiön rahoituksella. Yhteistyössä järjestäjien ja opettajien kanssa päivät voisivat yhdistää demokratiataidot ja kokonaisturvallisuuden nopeasti ja konkreettisesti. Tämä olisi tarpeellinen välivaiheen ratkaisu, sillä tekoälymurroksen edellyttämä opetussuunnitelmien uudistaminen vie aikaa.
Rinnalla tarvitaan luotettavan tiedon infrastruktuuria. Faktabaarin ja STN:n DECA-tutkimushankkeen kehittämä FAKTA-lähde kokoaa suomalaista tekoälyajan informaatioympäristöä käsittelevää tutkimusta käyttäjäystävälliseksi tietokannaksi. Tällaisia siltoja tutkimuksen, median, koulutuksen ja kansalaisten välille tarvitaan lisää – parhaat tulee skaalata.
Vastuu personoidusta informaatioympäristöstä ei myöskään saa jäädä yksin kansalaiselle. Poliittisilla toimijoilla, viranomaisilla, teknologia-alustoilla sekä median ja kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on kaikilla omat tehtävänsä informaatioeheyden vaalimisessa – osana tarvittavaa SALPA-mallia. Suurin lisäpotentiaali Suomessa on elvyttää yhteisöllisyyttä. Esimerkiksi tekoälyn käytön läpinäkyvyydestä ja yhteisistä pelisäännöistä tulee erityisen tärkeää vaalien aikana ja EU:n ja pohjoismaiden piiristä on kaikkien osalta sovellettavissa onnistuneita toimia sopeutumisessa haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Faktabaarilla on tarkoitus soveltaa parhaita käytäntöjä Suomessa pohjoismaisten NORDIS-partnereiden kanssa.
Vahvin suoja tekoälyajan pahantahtoista vaikuttamista vastaan ovat digisivistyneet ihmiset ja yhteisöt. Ne osaavat kysyä, epäillä perustellusti, tarkistaa tietonsa ja muuttaa käsitystään luotettavamman tiedon perusteella – myös saastuneessa informaatioympäristössä.
Digisivistynyt poliitikko pystyy lisäksi osallistumaan myönteisen tekoälyvision rakentamiseen Suomessa ja kansainvälisesti. Vaalien alla hänen on myös nostettava tekoälyä ja informaatioympäristöä koskevat kysymykset näkyvästi demokraattiseen keskusteluun. Kriittinen digilukutaito tukee sekä luotettavan tiedon arviointia että aktiivista demokraattista osallistumista.
Faktabaari on vuodesta 2014 lähtien edistänyt kansalaislähtöistä keskustelua ja kehittänyt avoimesti jaettavia ratkaisuja. Vaalien alla ja osana kokonaismaanpuolustusta fasilitoimme paraikaa SALPA-vetoomusta, joka haastaa tulevaa hallitusta kehittämään kiireellisesti kokonaisturvallisuuteen perustuvaa mallia demokratian suojaamiseksi kognitiiviselta vaikuttamiselta.
Mallissa informaatiolukutaito ymmärretään maanpuolustustaidoksi. Kutsumme kaikki mukaan SALPA- ja tukiälylukutaitotyöhön. Digisivistys on ratkaisevan tärkeää – ja Suomessa sen vahvistamiseen on vielä mahdollisuus halutessamme.
Kirjoittajat
Mikko Salo on Faktabaarin toiminnanjohtaja ja perustaja. Hän toimii myös LUT-yliopiston EU-neuvonantajana.
Kari Kivisellä on yli 30 vuoden työkokemus kansainvälisten koulujen opetuksesta ja johtamisesta. Hän toimii useissa EU-tason asiantuntijaryhmissä. Vuodesta 2017 lähtien hän on toiminut Faktabaari EDU:ssa edistäen kriittistä ajattelua, digitaalista informaatiolukutaitoa ja tekoälyn vastuullista ja eettistä käyttöä.
