Kansanvallan huoltoa vai peruskorjausta?

Oikeusvaltion ja demokratian ylläpito vaatii jatkuvia huoltotoimenpiteitä aivan kuten fyysinen huoltovarmuuskin, kirjoitti Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi 27.4.2021. Hän viittasi vuoden yhtenä tärkeimmistä avauksista pitämäänsä korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemen ehdotukseen selvitystyön käynnistämiseksi tuomioistuinten riippumattomuuden edellytyksistä. Kuusiniemen mukaan Suomessakin pitää varautua siihen, että valtaapitävät voisivat hyökätä tulevaisuudessa oikeusvaltion periaatteita vastaan.

Samaan demokratian jatkuvaan huoltamistarpeeseen viittasimme Liisa Hyssälän kanssa Sitran Kansanvallan peruskorjaus -raportissamme vuonna 2018. Emme tosin puhuneet vain huoltamisesta, vaan myös peruskorjauksen tarpeesta.

Kun Eduskuntataloa on peruskorjattava kerran vuosisadassa, on niin tehtävä myös demokratian rakenteille ja toimintatavoille. 1900-luvun alussa luotu, tuolloin maailman edistyksellisin demokratiamallimme on kestänyt hyvin aikaa ja haasteita. Demokratian korkeinta kehitysastetta tuskin kuitenkaan saavutettiin vuoden 1906 eduskuntauudistuksessa ja vuoden 1918 kunnallishallinnon uudistamisessa. Demokratiaamme on vahvistettu ja kehitetty tuon jälkeenkin, mutta tehtävää riittää edelleen.

Kansanvallan peruskorjaus -selvityksemme yli sadan keskeisen vaikuttajan haastatteluissa nousi esiin samoja kysymyksiä, joihin perustuen viimeisten vuosien aikana demokratian kehityssuunnasta ja kilpailukyvystä on koettu kasvavaa huolta. Autoritaariset johtajat, liikkeet ja valtiot ovat haastamassa aiemmin vahvoinakin pidettyjä demokraattisia instituutioita ja valtioita. Demokratia on yskähdellyt.

Huoli demokratian tilasta ja tulevaisuudesta ei ole enää vain heikkojen signaalien varassa, vaan kielteiset ilmiöt ja vakavat puheenvuorot ovat lisääntyneet merkittävästi. Samalla on käynyt selville, että demokratian automaattiseen säilyvyyteen on luotettu turhan sinisilmäisesti. Alexis de Tocquevillen jo kaksi vuosisataa sitten esittämä näkemys, että jokaisen sukupolven täytyy opetella demokratia uudelleen, tuntuu välillä unohtuneen.

Neljä kansalaisaloitteen luovuttajaa ojentaa aloitteen eduskunnan kahdelle virkamiehelle. Samalla luovuttajat kuvaavat tapahtumaa puhelimellaan.
Vuoden 2021 ensimmäinen kansalaisaloite "Vaatimus sairaanhoitajien palkkatason nostamiseksi" luovutettiin eduskunnalle Kansalaisinfossa 11. helmikuuta 2021.
Kuva: Hanne Salonen / eduskunta.

Yhteiskunnallisen päätöksenteon ja demokraattisen prosessin toimintaympäristöä ovat muuttaneet monet ilmiöt, kuten globalisaatio, teknologinen ja taloudellinen murros, väestömuutokset sekä ekologiset haasteet. Merkittävä ja vielä osin tunnistamaton tekijä on viestintäteknologian murros. Kansalaiset ovat jatkuvasti läsnä ja vaikutuksen alaisina kansainvälisessä tietoverkossa. Sama tietoverkko voi lisätä demokratiaan kuuluvaa keskustelua, avoimuutta ja vaikutusmahdollisuuksia, mutta myös epädemokraattista luottamuksellisuuden ja turvallisuuden murenemista sekä läpinäkymätöntä vaikuttamista ja manipulointia.

Suomen demokratian rakenteet ja toimintatavat pärjäävät edelleen hyvin kansainvälisessä vertailussa. Liialliseen itsetyytyväisyyteen ei kuitenkaan ole varaa, sillä meilläkin on huolestuttavia kehityssuuntia niin osallistumisen heikentymisenä kuin luottamuksen rapautumisenakin. Päätöksenteon ja hallinnon rakenteet ovat liian siilomaisia, eivätkä kykene tarttumaan uusiin kompleksisiin ilmiöpohjaisiin haasteisiin. Uudistumiskyky ei ole riittävällä tasolla.

Kansanvallan peruskorjaus -selvitys toimi ainakin osittaisena sykäyksenä monille kehittämishankkeille, joita Sitran samanniminen projekti on tukenut. Eduskunnalla on oman työnsä uudistamishanke ja eduskuntapuolueilla yhteinen puoluetoiminnan kehittämishanke. Valtioneuvosto edistää demokratiaa monien hallitusohjelman kehittämislinjausten ja -hankkeiden pohjalta. Sitra on tukenut muun muassa kuntien kokeiluja, joilla edistetään perustuslainkin mukaista kansalaisten oikeutta osallistua ja vaikuttaa. Lisäksi selvityksin ja kokeiluin on syvennetty ymmärrystä uudesta julkisuus-, viestintä- ja vaikuttamisympäristöstä.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran tehtäväksi määritellään lailla Suomen vakaan ja tasapainoisen kehityksen, talouden määrällisen ja laadullisen kasvun sekä kansainvälisen kilpailukyvyn ja yhteistyön edistäminen. Vaikka demokratian puolustamista tai edistämistä ei erikseen mainita, on se keskeinen tehtävä edellä mainittujen tavoitteiden edistämiseksi. Ilman demokratiaa ei ole vakaata ja tasapainoista kehitystäkään.

Talouden kasvu ja kilpailukykykin ovat sidoksissa demokratiaan. Ei välttämättä lyhyellä aikavälillä, mutta tutkitusti kyllä pitkällä aikavälillä. Urho Kekkosen tunnettu pamfletti ”Onko maallamme malttia vaurastua?” esitti osuvan, edelleen ajankohtaisen kysymyksen. Onko meillä malttia puolustaa ja kehittää kansanvaltaista demokratiaa, vaikka jotkin muut yhteiskuntajärjestelmät näyttäisivätkin olevan lyhyellä aikavälillä tehokkaampia ja kilpailukykyisempiä? Toivottavasti tätä demokratian huoltamista ja tarvittavaa peruskorjaustakin voidaan tehdä monin toimin laaja-alaisesti ilman tarvetta erillisille demokratianpuolustuskursseille.

Kirjoittaja

Jouni Backman toimi SDP:n kansanedustajana 1987–2007 ja 2011–2015. Lipposen hallituksissa hän toimi hallintoministerinä 1995–1999 ja ympäristöministerinä 2002–2003. Viimeiset kaksi vaalikauttaan hän toimi eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Pitkä poliittinen ura antoi eväitä pohtia, voisiko Suomea johtaa toisinkin. Tähän hän on syventynyt vuodesta 2017 Sitran vanhempana neuvonantajana ”Kansanvallan peruskorjaus”-hankekokonaisuudessa.

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Lisää aiheesta:

Kuusi venäläistä hävittäjää vapauttaa harmaalle taivaalle Venäjän lipun värit. Etualalla näkyy Pyhän Vasilin katedraalin torni.

Venäjä ja demokratia

Venäjän demokratiakokeilun ensimmäinen erä tuli tiensä päähän 2020 Venäjän perustuslakimuutoksen myötä, mutta ehkä kaikkia demokratian siemeniä ei sittenkään ole saatu poistetuksi.

Lue artikkeli »