Aiemmin sotilasteknologia on kulkenut kehityksen suunnannäyttäjänä, mutta tämän päivän mullistavimmat innovaatiot tehdään siviiliteknologian puolella. Kaksikäyttöteknologia antaa mahdollisuuden soveltaa uusinta teknologiaa, ja teknologiset ratkaisut integroituvat osaksi kaikkia sodankäynnin toimintoja.
Globaali turvallisuusympäristö muuttuu yhä kiihtyvällä tahdilla, ja tarve puolustusteknologian nopeaan kehittämiseen ja päivittämiseen kasvaa. Useassa maassa puolustustarviketeollisuus on jo yhteiskunnan kriittistä teknologiaa. Kiinan dominoiva rooli komponenttivalmistajana ja materiaalitoimittajana jatkaa kasvuaan, ja vastakkainasettelu länsimaiden kanssa kiihtyy.
Toimintaympäristö muuttuu yhä vain teknisemmäksi, ja suorituskykyvaatimukset edellyttävät toimijoilta uudenlaista osaamista. Vaikka teknologia ja digitalisaatio kehittyy nopeasti, yksin haasteisiin on vaikea vastata; yhteistyötä tarvitaan eri toimijoiden välillä.
Suomalainen Digital Defence Ecosystem (DDE) -yhteisö vastaa tähän haasteeseen. Ekosysteemin tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa puolustus- ja turvallisuussektorilla ja avata suomalaisille teknologiayrityksille pääsy kansainvälisille puolustusalan markkinoille.
Perinteisesti Suomessa on aina ollut vahva teknologiaosaamisen taso, ja innovaatioita syntyy teollisuuden eri sektoreilla. Tulpaksi maailmanvalloitukseen ovat saattaneet muodostua suomalaisyritysten mittakaavan rajoitteet, tuotteistamisen vaatimat resurssit tai kansainvälisten verkostojen puute. Tarkoin säännellyille puolustusalan markkinoille pääsy vaatii myös työläät lupamenettelyt ja alan tuntemusta.
Ekosysteemin ajatuksena onkin yhdistää siviiliyritysten huipputeknologia, puolustustarviketeollisuuden alan tuntemus sekä tutkimusorganisaatioiden osaaminen. Työ- ja elinkeinoministeriön linjauksen mukaisesti digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämisessä ja innovaatiotoiminnassa eri alojen alustat ja ekosysteemit ovat ratkaisevia.
Kuva: Digital Defence Ecosystem
Valmiina kansainvälisille markkinoille
Suomessa hallinnolla on perinteisesti ollut keskeinen rooli tukea puolustusteollisuuden kasvua. Suomen oma puolustusteollisuuden tarve on kuitenkin rajallinen, joten kansainvälistä kasvua haetaan yritysliittoumalla.
Kevään 2023 historiallista Nato-päätöstä on seurattu ekosysteemin riveissä mielenkiinnolla. Jäsenyys poistaa osan markkinoille tulon esteistä, ja yhteistyöprojekteilla suomalaiset puolustusteollisuuden yritykset voivat ratkaista yhä monimutkaisempia tai spesifimpiä tarpeita. Aiemmin on ollut vallalla käsitys, että suomalainen toimija ei voi lähteä vientimarkkinoille, ellei sillä ole kotimaista referenssiä. Tämä paradigma on virheellinen. Meillä on jo useita esimerkkejä Patrialta ja pienemmistä start-up-yrityksistä, jotka tarjoavat teknologian suoraan kansainvälisille asiakkaille, lokaatiosta riippumatta.
Ajattelumalli on muuttunut myös puolustusteknologian hankinnoissa; aiemmin hankittiin valmiita tuotteita ulkomailta, nyt hankitaan parasta ja ajassa pysyvää teknologiaa. Ekosysteemin jäsenyritykset pystyvät ketterään kehittämiseen, ja yritysten rullaava johtaminen ja suunnitteluprosessi tarjoaa mahdollisuuden nopeisiin kokeiluihin. Pieni teknologia-alan yritys omalla innovaatiollaan voi pelata merkittävää roolia uudessa kokonaismaanpuolustuksen kuvassa.
Tästä on esimerkkinä nopean kokeilun projekti rajavartiolaitoksen kanssa. Rajavartiolaitos esitti verkostolle erilaisia haasteita, joihin ei ole saatavissa suoraan ratkaisua. DDE:n jäsenyritykset tarttuivat näihin ongelmiin etsien vaihtoehtoja uusinta siviiliteknologiaa hyödyntäen. Ensimmäisenä testissä on ollut autonomiaan ja etäohjaukseen liittyvä pilottiratkaisu, jossa pyritään löytämään vaihtoehto meriliikenteen paikkatietoon korvaamalla GPS-paikannus erilaisin sensorein. Pilottia on testattu kesän aikana Suomenlinnan lautalla, ja mukana on ollut useampi jäsenyritys.
Toinen testiprojekti liittyy maanpuolustukselliseen tarpeeseen. Maanpuolustuskoulutus ry:n kurssille osallistuneet vapaaehtoiset reserviläiset ovat testanneet arjen välineitä taisteluharjoitustilanteessa. Ensimmäisenä testissä oli tilannekuvaan liittyvä, Android-päätelaitteissa toimiva Instan Blue Aware -sovellus. Eri ammattialoja ja taustoja edustava reserviläisryhmä oli erittäin motivoitunut ja osaava testiyleisö, ja yhteistyötä jatketaan syksyllä laajemmilla tuotteilla.
Kuva: Digital Defence Ecosystem
Kaksikäyttöteknologia uuden edessä
Siviiliyritykset ovat nyt avainasemassa puolustus- ja turvallisuusteknologian kehittämisessä. Joitain vuosikymmeniä sitten tilanne oli päinvastainen. Hyllystä valmiina ostettavat laitteet ja järjestelmät voivat olla kuitenkin jäykkä ratkaisu, eikä siviilipuolella käytettäviä ratkaisuja aina suoraan tunneta puolustussovelluksissa. Tarve taistelukentälle soveltuvista tuotteista vaatii ketterää tuotantoa ja käyttöönottoa. Kaupallisia siviilipuolen tuotteita pitää myös modifioida sotilaskäyttöön soveltuviksi. Ekosysteemin taustana on ryhmäajattelu; joukkoistettu kokeilu ja yhdessä tuottaminen on uuden ajattelumallin tulosta.
Kompleksisen maailman mielenkiintoinen piirre on, että uusia innovaatioita otetaan käyttöön hajautetusti ja kaikki järjestelmät eivät heti integroidu pääjärjestelmään. Näin syntyy vaihtoehtoisia järjestelmiä, kuten siviiliteknologian piirissä on jo nähty. Perinteinen sotilaallisten suorituskykyjen kehittäminen lähtee liikkeelle ajatuksesta, että järjestelmät suunnitellaan ja otetaan käyttöön ylhäältä johdetusti. Siviilipuolella tilanne muistuttaa enemmän evoluutiota. Uusia sovelluksia otetaan käyttöön hajautetusti, ja käyttötarkoitukseen parhaiten kehittyvät ja soveltuvat järjestelmät saavat laajimman käyttäjäkunnan.
Ensimmäiset projektit näyttävät ekosysteemin yhteistyön toimivan, ja seuraavassa vaiheessa tavoitteena on laajentaa toimintaa Eurooppa-tason puolustusratkaisujen kehittämiseksi. Yhtenä mielenkiintoisena tavoitteena näemme digitaalisten siviilipuolen ratkaisujen nopeaa soveltamista puolustuskäyttöön sekä Euroopan omavaraisuuden ja teollisen kapasiteetin lisäämisen erityisesti älykkäiden järjestelmien osalta.
Kuva: Digital Defence Ecosystem
Digital Defence Ecosystem
Digital Defence Ecosystem luo merkittävää uutta liiketoimintaa puolustus- ja turvallisuussektorilla yhdistämällä puolustus-, turvallisuus- ja siviiliteknologioiden eturivin yritykset ja tutkimuslaitokset. Vuonna 2022 muodostettu DDE on yksi viidestä Business Finlandin rahoittamista ekosysteemeistä, jotka tähtäävät yli miljardin euron uuteen liiketoimintaan. DDE osallistuu aktiivisesti EU:n ja Naton uusimpiin puolustusteollisuuden aloitteisiin, kansallisiin veturihankkeisiin ja verkottuu kansainvälisesti. DDE:n jäseniin kuuluvat Patria, Saab Finland, VTT, Reaktor, Bittium, Unikie, GIM Robotics, Elomatic, Solita, Tampereen yliopisto, Savox, Millog, Insta, Senop, Elfys, ReOrbit, NSION, Wirepas, Loihde ja Jyväskylän yliopisto. Ekosysteemiä koordinoi XD Solutions.
Kirjoittajat
Jarmo Puputti on XD Solutionsin toimitusjohtaja. Hänen pitkään uraansa on kuulunut autonomisten työkoneiden ja modernien asejärjestelmien kehitystä, laajojen kehitysohjelmien johtamista sekä kansainvälisten liiketoimintojen kehittämistä. Puputti on toiminut liiketoiminnan johtotehtävissä mm. Patriassa, Nokian Renkailla ja Raisiossa. Hän on hallituksen jäsen kuudessa yhtiössä sekä Puolustus- ja ilmailuteollisuus PIA ry:ssä. Puputti on 178. Maanpuolustuskurssin isäntä.
Sauli Eloranta on VTT:n Vice President, Safe & Connected Society ja johtaa VTT:n defsec-toimintaan, -kommunikaatioon, kyberturvallisuuteen ja tilannetietoon keskittyvää tutkimusaluetta VTT:llä. Elorannan tausta on meriteollisuudessa, missä hän on vastannut Suomen telakoiden suunnittelutoiminnoista ja mm. perustanut Suomeen Rolls-Roycen autonomisten alusten TKI-keskuksen. Eloranta on toiminut DDE-ekosysteemiä vastaavan autonomisen meriliikenteen One Sea -ekosysteemin puheenjohtajana, ja hänet valittiin vuoden teknologiajohtajaksi vuonna 2019. Eloranta toimii DDE:n johtoryhmässä ja PIA ry:n strategiaryhmässä.
