Ukrainan jälleenrakennus on vaativa operaatio, johon Suomen ja muiden läntisten kumppanien on tärkeää sitoutua. Samalla se tarjoaa suomalaisille yrityksille tulevaisuudessa poikkeuksellisen kasvumarkkinan. Liikkeellelähdön aika on jo nyt.
Venäjän hyökkäyssota on aiheuttanut mittaamattoman inhimillisen kärsimyksen ohella massiivisia tuhoja Ukrainan infrastruktuurille, rakennuskannalle ja elinkeinoelämälle. Maailmanpankin uusin ennuste korjattavista tuhoista on lähes 500 miljardia euroa.
Jälleenrakennuksessa onnistuminen on Ukrainan kansallisen tulevaisuuden ja kehityksen kohtalonkysymys. Presidentti Zelenskyi on lanseerannut käsitteen ”build back better”. Sen mukaan Ukraina ei tyydy vain palauttamaan vanhaa, vaan se haluaa uudelleenrakentaa modernin eurooppalaisen maan. Tavoitteena on entistä kestävämpi yhteiskunta, joka perustuu uusimpaan teknologiaan, energiaosaamiseen, digitalisaatioon ja turvallisuuteen. Eurooppalaisten standardien mukainen jälleenrakennus on konkreettinen edellytys myös Ukrainan etenemiselle EU-polulla.
Edessä on siis vaativa, jopa kymmenien vuosien mittainen operaatio, johon Suomen, Euroopan ja läntisten kumppanien on tärkeää sitoutua. Samalla se tarjoaa kansainvälisille toimijoille merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia.
Akuuttia jälleenrakentamista on tapahtunut läpi sodan ja mittakaava kasvaa kaiken aikaa. Kilpailu hankkeista lisääntyy sitä mukaa kun eurooppalaiset yritykset vahvistavat läsnäoloaan Ukrainassa. Esimerkiksi Ruotsi ja Tanska panostavat jälleenrakennukseen vahvasti ja niiden yritykset ovat myös jo saaneet Ukrainasta merkittäviä tilauksia.
Kuva: Lauri Veijalainen
Suomella on kuitenkin erinomaiset edellytykset kiriä verrokkimaita. Monet suomalaiset alat – kuten erityisesti rakennus-, infra- ja energiateknologia, kiertotalous, koulutus, digitaaliset palvelut sekä puolustusteollisuus – vastaavat erinomaisesti Ukrainan tarpeeseen.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on tukemassa ja auttamassa suomalaisyhtiöiden mukaanpääsyä jälleenrakennukseen. Tänä syksynä käynnistetyn Pro Ukraina -projektin tavoitteena on saada vähintään 200 suomalaista yritystä mukaan Ukrainan jälleenrakennukseen seuraavan kahden vuoden aikana. Tämä voi parhaassa tapauksessa tuottaa Suomelle lisää talouskasvua vuosittain jopa 1–2 miljardin euron arvosta.
Pro Ukraina tarjoaa yrityksille käytännönläheistä apua markkinaselvitysten tekoon Ukraina-viennin ensi askeliin. Projekti on samalla pilotti Suomen uudeksi vienninedistämismalliksi, joka voidaan monistaa helposti muille markkinoille.
Pro Ukraina on saanut yrityskentässä innostuneen vastaanoton läpi toimialakentän. Jo ensimmäisten viikkojen aikana kymmeniä eri kokoisia yrityksiä on lähtenyt mukaan kartoittamaan vientiedellytyksiään. Toimialoista on korostunut erityisesti rakentaminen, energia, koulutus, puolustusteollisuus, väestönsuojat ja koulutus.
Miltä aloilta kysyntää sitten voi löytyä? Suomalaisten yritysten kehittämät uusiutuvan energian ratkaisut, älykkäät sähköverkot ja energiatehokkuusteknologiat voivat tukea Ukrainan siirtymistä kohti kestävämpää energiajärjestelmää. Myös biotalousratkaisut ja jätteiden hyödyntäminen voivat olla osa jälleenrakennuksen palettia.
Digitalisaation rooli Ukrainan jälleenrakennuksessa tulee olemaan keskeinen. Suomalaisilla yrityksillä on paljon osaamista kyberturvallisuudessa, ohjelmistokehityksessä ja muissa digitaalisissa palveluissa, joita Ukraina tarvitsee hallintoonsa, terveydenhuoltoon ja liike-elämään.
Yksi erityisen tärkeä osa Ukrainan jälleenrakennusta ovat väestönsuojat. Esimerkiksi Kiovassa ne ovat nyt käytännössä metroasemia, asuin- ja toimistorakennusten kellaritiloja tai hotellien autohalleja. Suomalaisilla yrityksillä on vahvaa osaamista väestönsuojeluratkaisuissa, joissa panostetaan sekä rakenteiden kestävyyteen, edistykselliseen teknologiaan että ihmislähtöiseen suunnitteluun.
Ukrainan sota on sodankäynnin laboratorio. Erityisesti droonien käyttö on mullistanut kokonaan taistelukentän dynamiikan. Presidentti Zelenskyi on ilmoittanut sallivansa maan drooniteknologian viennin ystävämaihin. Hän myös ilmoitti maan avaavan myyntitoimistot Tanskaan ja Saksaan. Suomella olisi mahdollisuus ennättää mukaan kehitykseen, mikä kuitenkin edellyttäisi ripeää ja aktiivista toimimista sekä yrityksiltä, sijoittajilta ja valtiolta.
Tässä vain muutamia esimerkkejä Suomen mahdollisuuksista Ukrainassa. On toki oltava realisti riskien suhteen, kuten turvallisuustilanne, poliittinen epävarmuus ja korruptio. Siksi on tärkeää panostaa potentiaalisten kumppanien, paikallisten olosuhteiden ja liiketoimintakulttuurin tuntemukseen. Valmistelevia toimenpiteitä ja verkostoitumista voi tehdä jo nyt.
Ukrainan jälleenrakennus on valtava haaste mutta myös erittäin merkittävä mahdollisuus. Samalla kun vastaamme Ukrainan toiveeseen saada maahan eturivin eurooppalaista osaamista pystymme luomaan Suomelle uutta talouskasvua ja vientiä.
Kirjoittaja
Lauri Veijalainen toimii Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Pro Ukraina -hankkeen johtajana. Hän on suorittanut 217. maanpuolustuskurssin vuonna 2016.
