Turvallisuusympäristön muutokset ovat laajentaneet käsitystä siitä, mistä kokonaisturvallisuus rakentuu. Yhteiskunnan kriisinkestävyys rakentuu vahvasta terveysturvallisuudesta, toimintakykyisestä sote-järjestelmästä, ajantasaisesta tilannekuvasta ja väestön luottamuksesta. Kokonaisturvallisuuden kannalta kysymys ei ole vain kriiseihin varautumisesta, vaan yhteiskunnan toimintakyvyn vahvistamisesta jo normaalioloissa.
Koronapandemia, geopoliittiset kriisit ja yhteiskunnallisen luottamuksen murrokset ovat osoittaneet, ettei turvallisuus rakennu ainoastaan puolustuksesta tai viranomaisjärjestelmistä. Myös väestön terveys, toimintakyky ja kriisinkestävyys ovat keskeinen osa Suomen kansallista turvallisuutta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tehtävänä on edistää väestön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. THL julkaisi keväällä 2026 kokonaisturvallisuuskatsauksen, johon on koottu ratkaisuja ja toimenpidesuosituksia väestön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden vahvistamiseksi osana kokonaisturvallisuutta. Katsauksen lisäksi THL on julkaissut hallitusohjelmaratkaisunsa, joissa painotetaan erityisesti väestön kriisinkestävyyden vahvistamista.
THL:n kokonaisturvallisuuskatsauksen keskeinen viesti on, että terveys, hyvinvointi ja turvallisuus ovat erottamattomasti sidoksissa toisiinsa. Yhteiskunnan kyky kestää kriisejä rakentuu sekä vahvasta terveysturvallisuudesta että väestön henkisestä kriisinkestävyydestä. Katsauksen toimenpidesuosituksissa korostuvat erityisesti kansallisen koordinaation ja yhteisen tilannekuvan kehittäminen sekä väestön toimintakyvyn ja luottamuksen tukeminen.
Koronapandemia osoitti, että terveysuhkien hallinta ei ole vain terveysviranomaisten tehtävä. Vakavat terveysuhat vaikuttavat koko yhteiskuntaan, minkä vuoksi niiden ennakointi, torjunta ja johtaminen edellyttävät tiivistä yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä.
Terveysturvallisuuden kansallista koordinaatiota on kehitettävä ja eri sektorit on sitoutettava nykyistä tiiviimmin yhteiseen varautumiseen. Sama tarve tunnistettiin myös Suomen kansainvälisessä PHEPA-arvioinnissa.
Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC) arvioi jäsenmaiden kykyä varautua vakaviin terveysuhkiin (PHEPA-arviointi). Arviointi toteutetaan osana EU-asetusta (Rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia koskeva asetus EU 2022/2371), jonka tavoitteena on vahvistaa jäsenmaiden valmiuksia ehkäistä, varautua ja reagoida vakaviin terveysuhkiin. Arviointi tehdään kaikissa EU- ja ETA-maissa kolmen vuoden välein, ja Suomen ensimmäinen arviointi vakaviin terveysuhkiin varautumisesta valmistui joulukuussa 2025.
Suomen PHEPA-arviointi nosti yhdeksi tärkeimmistä kehittämiskohteista juuri hallinnonalojen välisen koordinaation ja yhteisen johtamisen. Vaikka Suomen terveysturvallisuuden tasoa pidetään kansainvälisesti hyvänä, arvioinnissa tunnistettiin tarve vahvistaa poikkihallinnollista riskinarviointia, operatiivista yhteistyötä ja kriisitilanteiden hallintaa.
Biologisten ja kemiallisten terveysuhkien osalta THL esittääkin kansallisen koordinaation vahvistamista kokoamalla hajautuneet päivystys- ja asiantuntijarakenteet nykyistä yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on luoda toimintamalli, joka mahdollistaa nopean tiedonvaihdon, yhteisen riskinarvioinnin ja tehokkaan viranomaisyhteistyön tilanteissa, joissa mahdollinen uhka voisi kehittyä nopeasti kansalliseksi kriisiksi.
Kuva Anu Plym / Pirha
Yksi katsauksen keskeisimmistä suosituksista liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuden tilannekuvaan. Kriiseissä oikea-aikainen päätöksenteko edellyttää ajantasaista tietoa palveluiden toiminnasta, henkilöstön tilanteesta, kapasiteetista, materiaalisesta varautumisesta ja väestön terveystilanteesta. THL kokoaa tätä tietoa hyvinvointialueilta ja muodostaa valtakunnallisen tilannekuvan valtionhallinnon käyttöön.
Tilannekuvajärjestelmää on kehitetty merkittävästi pandemian jälkeen, mutta työ on edelleen kesken. THL suosittelee, että valtakunnallinen tilannekuvatoiminta vahvistetaan selkeästi lakisääteiseksi tehtäväksi ja integroidaan osaksi valtionhallinnon varautumis- ja valmiusrakenteita. Samalla tiedonkeruuta tulee automatisoida ja kehittää järjestelmiä, jotka toimivat myös poikkeusoloissa. Käytännössä toimiva tilannekuva voi kriisitilanteessa nopeuttaa päätöksiä esimerkiksi resurssien siirtämisestä alueelta toiselle, terveydenhuollon kuormituksen hallinnasta tai väestön suojaamiseen liittyvistä toimista.
Yhteinen kansallinen tilannekuva ei ole vain tiedon keruuta, vaan yksi kokonaisturvallisuuden keskeisistä edellytyksistä. Se on koko yhteiskunnan kykyä tunnistaa uhkia riittävän varhain, kohdistaa resurssit tehokkaasti ja johtaa kriisejä yhdenmukaisen tiedon pohjalta.
Kokonaisturvallisuudessa kyse ei kuitenkaan ole vain viranomaisista tai järjestelmistä. Kriisien lopullinen vaikutus ratkaistaan siinä, miten ihmiset kykenevät selviytymään, luottamaan toisiinsa ja yhteiskuntaan sekä jatkamaan toimintaansa vaikeissakin olosuhteissa. THL:n kokonaisturvallisuuskatsauksessa nostetaan väestön henkinen kriisinkestävyys yhdeksi tulevien vuosien tärkeimmistä turvallisuuskysymyksistä.
Suomi on edelleen korkean luottamuksen maa, mutta kehityksessä näkyy huolestuttavia merkkejä. Luottamus päätöksentekoon ja peruspalveluihin on heikentynyt, turvattomuuden kokemukset ovat lisääntyneet ja erityisesti nuorten tulevaisuudenusko on heikentynyt. Samalla mielenterveyden ongelmat, yksinäisyys ja osattomuuden kokemukset ovat kasvaneet. THL esittää, että Suomelle luodaan säännöllinen kansallinen tilannekuva henkisen kriisinkestävyyden tilasta. Tavoitteena on seurata systemaattisesti väestön luottamusta, turvallisuuden tunnetta, mielenterveyttä, osallisuutta ja toimintakykyä sekä tunnistaa mahdolliset heikkenemisen merkit ajoissa.
THL suosittelee kansallisen koordinaatiomallin luomista väestön henkisen kriisinkestävyyden tukemiseksi sekä selkeän vastuutahon nimeämistä kokonaisuuden johtamiseen. Lisäksi kriisinkestävyyden vahvistaminen tulisi sisällyttää nykyistä vahvemmin kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin valmiussuunnitelmiin.
Turvallisuuden perusta rakennetaan ennen kriisiä, ei sen aikana. Siksi terveysturvallisuuden, toimintakykyisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä väestön henkisen kriisinkestävyyden vahvistaminen on samalla investointi Suomen turvallisuuteen. Mitä paremmin nämä perustekijät toimivat arjessa, sitä paremmin Suomi kestää myös tulevat häiriöt, kriisit ja poikkeusolot.
Kirjoittajat
Anna Katz on Terveysuhkien torjunta -yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa.
Otto Helve on ylijohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Hän on suorittanut 250. maanpuolustuskurssin vuonna 2024.


