Skenaariot ovat toimiva työkalu geopolitiikan jäsentämiseen.
”Ulkomaiden johtajat ovat varastaneet työpaikkamme, ulkomaiset huijarit ovat ryövänneet tehtaamme… Me pakotamme markkinat auki ja murramme ulkomaan kaupan esteet”.
Näillä sanoilla Yhdysvaltain 47. presidentti Donald Trump avasi huhtikuun alussa puheensa, jossa hän kuvaili Yhdysvaltain kauppapolitiikan uutta suuntaa ja sen monitoimityökalua, tulleja.
Markkinat eivät pitäneet kuulemastaan. Ehdotetut tullit olivat moninkertaisesti pelättyä rajumpia. Osakemarkkinat laskivat samantien jyrkästi. Dollarin arvo heikkeni ja levottomuus levisi korkomarkkinoille. Markkinat rauhoittuvat vasta, kun Trump lupasi lisää aikaa neuvotteluille eri maiden kanssa.
Kaikki tämä on kuin suoraan Markkinoiden kaaoksesta, joka on yksi Evan hahmottelemista skenaarioista.
Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) julkaisi vuoden alussa raporttinsa Rajuilman rajalla – Skenaarioita Suomelle 2025–2035. Se esittelee neljä vaihtoehtoista tulevaisuudenkuvaa. Ne eivät ole ennustuksia, vaan työkaluja tulevaisuuden hahmottamiseen.
Raportin tavoitteena on tarjota näkökulmia siihen, miten kansainväliset suhteet, talous ja turvallisuus voivat kehittyä seuraavien kymmenen vuoden aikana ja mitä Suomessa voi tapahtua eri tulevaisuuden hahmotelmissa.
Evan skenaariot pohjautuvat kahteen akseliin: muutoksen nopeuteen ja luonteeseen. Onko muutos luonteeltaan yhteistyöhön pyrkivää vai hajautuvaa? Entä onko muutos nopeaa vai hidasta?
Näiden akselien yhdistelmä luo neljä erilaista ja keskenään vaihtoehtoista kehityskulkua Suomelle ja maailmalle.
Diilien pelissä Trump onnistuu
Juuri nyt maailma vaikuttaa kaoottiselta. On silti täysin mahdollista, että siirrymme pian nopeasti etenevän yhteistyön maailmaan, jossa Yhdysvallat lopulta onnistuu lähes kaikessa. Myös Eurooppa kykenee käyttämään neuvotteluvoimaansa edukseen erilaisissa diileissä.
Diilien pelissä Yhdysvallat käyttää taloudellista ja teknologista ylivoimaansa ulkosuhteidensa vipuvoimana. Kauppasodat vältetään diileillä, joihin Yhdysvallat ja sen kumppanit sitovat myös turvallisuus- ja maahanmuuttokysymyksiä.
Ukrainaan solmitaan aselepo. Rauhanprosessissa EU sitoutuu Ukrainan puolustuksen rahoittamiseen sekä jälleenrakennukseen. Venäjän eristäminen taloudessa päättyy, ja idänkauppa käynnistyy jälleen. Suomalaiset vientiyritykset hyötyvät Yhdysvaltain imusta. Suomi voi profiloitua kyberturvallisuuden, puolustusteollisuuden ja digitaalisen infrastruktuurin kehittäjänä.
Markkinoiden kaaos luo kriisejä
On myös mahdollista, että Yhdysvaltain harjoittama protektionistinen kauppasota sotkee maailman talouden. Keskuspankki epäonnistuu uudelleen vauhdittuneen inflaation hillitsemisessä. Luottamuksen menetys dollariin sotkee velkakirjamarkkinat ja laukaisee finanssikriisin.
Tämä on hitaan hajoamisen skenaario, jossa finanssikriisi leviää myös Eurooppaan.
Sota Ukrainassa pitkittyy. Eurooppa kohtaa uuden siirtolaisaallon eikä unionin yhtenäisyys kestä. Eurooppa hajoaa pohjoiseen, eteläiseen ja itäiseen leiriin.
Yhdysvaltain ja Venäjän välit kohenevat, kun taas Pohjois-Euroopan ja Yhdysvaltain välit viilenevät.
Kauppasodat iskevät Kiinan talouteen voimalla. Kiinan horjuessa Intia ottaa johtajuuden BRICS-ryhmässä.
Suomi tukeutuu pohjoiseen Eurooppaan, Saksaan ja Isoon-Britanniaan. Samalla Suomi joutuu kuitenkin rajusti kutistamaan hyvinvointivaltion rakenteita, kun verotuotot laskevat ja velan korkomenot kasvavat.
Maailma tulessa tarkoittaa sotaa
Nopean hajoamisen skenaariossa Kiina päättää ratkaista Taiwanin kysymyksen väkivallalla. Samalla Venäjä eskaloi Ukrainan sotaa valmistautumalla taktisen ydinaseen käyttöön, minkä länsi kykenee kuitenkin estämään.
Kiina ja Venäjä arvioivat samanaikaisen hyökkäyksen sotkevan lännen peli. Talous putoaa toimitus- ja tuotantoketjujen katketessa. Sotiminen leimahtaa myös Lähi-idässä, Keski-Aasiassa ja Afrikassa.
Maailma jakautuu kahteen, lännen ja idän blokkiin. Uusi jääkylmän sodan aikakausi alkaa.
Suomessa ulkomaankauppa on suurissa vaikeuksissa, kun Itämeren väylät ovat kauppalaivastolta kiinni. Suomi kykenee kuitenkin turvaamaan itärajansa.
Suomi on uuden rautaesiripun rajalla. Se tarkoittaa investointeja länsi-itäsuuntaisiin liikenneyhteyksiin ja puolustukseen. Yritysten kynnys investoida Suomeen on kuitenkin noussut. Myös aivovuoto Suomesta länteen kiihtyy.
Uusi järjestys syntyy hitaasti
Tie skenaarioista viimeiseen aukeaa, jos Yhdysvaltain aloitteet taloudessa ja politiikassa eivät kanna. Kiina ja Eurooppa ajautuvat järkiliittoon, kun Yhdysvallat käpertyy sisäänpäin.
Tässä skenaariossa maailmanpolitiikkaa leimaa hidas yhteistyö. Se johtaa hitaasti kohti uutta sääntöpohjaista järjestystä, myös Euroopassa kohti liittovaltiokehitystä.
Kauppasopimukset solmitaan monitasoisesti, ja kansainväliset järjestöt uusiutuvat. Suomi voi tässä skenaariossa hyötyä Euroopan vahvistuneesta roolista ja profiloitua entistä vahvemmin Euroopan integraation ja turvallisuuden tukipilarina
Kirjoittajat
Emilia Kullas on Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan johtaja. Kullas seuraa työssään yhteiskuntaa, taloutta ja politiikkaa laajasti sekä kotimaassa että ulkomailla. Skenaariot ovat Evalle tyypillinen työkalu tulevaisuuden jäsentämiseen. Aiemmin Talouselämä-lehden päätoimittajana toiminut Kullas on suorittanut 224. maanpuolustuskurssin.
Ilkka Haavisto on Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan tutkimuspäällikkö. Hän vastaa Evan tutkimustoiminnasta (mm. Arvo- ja asennetutkimukset) ja on ollut tekemässä useita ennakointihankkeita.
