Juho Saari (toim.):
Hyviä uutisia Suomesta – Menestyvän yhteiskunnan tilannekuva.
Vastapaino 2025.
Juho Saaren toimittama Hyviä uutisia Suomesta – Menestyvän yhteiskunnan tilannekuva on poikkeuksellisen tarpeellinen teos aikakaudella, jolloin julkisessa keskustelussa toistuvat kriisit, vastakkainasettelut ja uhkakuvat. Kirja tarjoaa tietoon pohjautuvan, monipuolisen ja maltillisesti toiveikkaan katsauksen suomalaisen yhteiskunnan nykytilaan. Se ei kiellä ongelmia – mutta se muistuttaa, että moni asia on paremmin kuin usein uskallamme sanoa ääneen.
Menestystarina tilastojen ja tutkimuksen valossa
Teos kokoaa 18 asiantuntija-artikkelia (ja kolme Juho Saaren itsensä kirjoittamaa johdanto-, taustoitus- ja johtopäätösartikkelia), jotka tarkastelevat eri näkökulmista, miten Suomi on menestynyt hyvinvoinnin, tasa-arvon, koulutuksen, terveyden, ympäristön ja yhteiskunnallisen vakauden saralla. Artikkeleiden kirjoittajat edustavat maamme eturivin yhteiskunta-, talous- ja terveystutkijoita ja asiantuntijoita. Tulos ei ole ylisanoilla kuorrutettu mainos, vaan viileän analyyttinen tilannekuva, joka perustuu tutkittuun tietoon ja laajaan seuranta- ja rekisteriaineistoon, joka kattaa vuosikymmenien ajan – ja juuri siksi se vakuuttaa. Allekirjoittanutta lämmitti erityisesti, että merkittävä osa tutkijoiden käyttämistä aineistoista on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (ja sen edeltäjien Kansanterveyslaitoksen ja STAKES:in) keräämiä.
Teos pyrkii tuomaan esiin myönteisiä kehityskulkuja suomalaisessa yhteiskunnassa, jotka usein jäävät julkisessa keskustelussa vähemmälle huomiolle. Esimerkiksi elämään tyytyväisyys, luottamus, terveys ja turvallisuus ovat parantuneet vuosikymmenten aikana. Lapset ja ikääntyneet voivat aiempaa paremmin, työelämän laatu on säilynyt hyvänä, ilmanlaatu on parantunut ja ympäristössä on vähemmän ongelmakemikaaleja.
Kirjan mukaan Suomen kansantalous, työmarkkinat ja hyvinvointivaltio ovat kohdanneet haasteita, mutta ne ovat osoittaneet sopeutumiskykyä eivätkä ole kriisiytyneet. Teos perustuu kattaviin ja luotettaviin tilastoihin, jotka mahdollistavat vertailevan tarkastelun muihin maihin nähden.
Yksi kirjan keskeisistä ansioista on kyky näyttää, miten Suomen kaltainen pieni maa on väliaikaisista vastoinkäymisistä riippumatta onnistunut rakentamaan yhteiskuntamallin, joka tuottaa kansalaisilleen poikkeuksellisen paljon turvaa, luottamusta ja hyvinvointia. Esimerkiksi väestön keskimääräinen onnellisuus, luottamus instituutioihin ja elämänlaatu ovat globaalissa vertailussa aivan huippuluokkaa. On tärkeää ymmärtää, että tämä ei ole sattumaa vaan järjestelmällisen työn tulos – ja juuri siksi tätä mallia kannattaa puolustaa.
Yhteinen projekti, yhteinen hyöty
Hyvinvointiyhteiskunta ei ole pelkästään sosiaaliturvaa tai verotusta – se on ennen kaikkea ajatus siitä, että kukaan ei jää yksin, ja että ihmisen arvo ei riipu hänen yhteiskunnallisesta asemastaan. Kirjan eri osiot kuvaavat, miten tämä ajatus on konkretisoitunut suomalaisessa yhteiskunnassa. Esimerkiksi koulutusjärjestelmä, joka mahdollistaa sosiaalisen liikkuvuuden, tai perusterveydenhuolto, joka tuo palvelut jokaisen ulottuville, ovat rakenteita, joita monet maat katsovat ihaillen.
Saaren kirjoittamassa loppuyhteenvedossa korostuu, että kyse on myös kulttuurisesta valinnasta: Suomessa on pitkään vallinnut pyrkimys oikeudenmukaisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja siihen, että heikompiakin kannetaan. Näiden arvojen puolustaminen ei ole itsestäänselvyys globalisaation ja uusien ideologisten tuulien keskellä, mutta juuri siksi se on tärkeää. Kun muissa maissa järjestelmät horjuvat, Suomi on pystynyt yhdistämään tehokkuuden ja inhimillisyyden.
Realismia ilman kyynisyyttä
Hyviä uutisia Suomesta ei ole ruusunpunaista ylistystä. Kirja tunnustaa ongelmat: väestön ikääntyminen, alueelliset erot, työelämän kuormitus ja mielenterveyden haasteet. Mutta toisin kuin monessa ajankohtaisessa puheenvuorossa, nämä asiat esitetään kehityskysymyksinä, ei perikadon enteinä. Tämä on teoksen tärkeä viesti: kriittisyys ei tarkoita kyynisyyttä. Meillä on edelleen kaikki mahdollisuudet kehittää yhteiskuntaa parempaan suuntaan, jos muistamme, mikä tekee siitä arvokkaan.
Teos toimii myös vastavoimana sirpaleiselle, some-keskeiselle keskustelulle. Se ei nojaa tunnekuohuihin tai yksittäisiin kauhutarinoihin, vaan rakentaa kokonaiskuvaa faktoihin ja analyyseihin perustuen. Tämä tekee siitä erityisen hyödyllisen kaikille, jotka työskentelevät päätöksenteon, opetuksen, journalismin tai kansalaistoiminnan parissa.
Hyviä uutisia Suomesta on suunnattu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita suomalaisen yhteiskunnan tilasta ja kehityksestä. Kirja soveltuu myös erinomaisesti oppikirjaksi korkeakouluihin ja yliopistoihin. Se tarjoaa faktapohjaisen ja monipuolisen katsauksen Suomen menestystekijöihin ja yhteiskunnallisiin saavutuksiin
Puolustamisen arvoinen malli
Kirjan viesti ei ole pelkästään akateeminen – se on yhteiskunnallinen kutsu. Saaren toimittama kokonaisuus muistuttaa, että Suomi on ainutlaatuinen esimerkki siitä, miten demokratia, oikeusvaltioperiaate ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus voivat muodostaa menestyksekkään ja vakaan yhteiskunnan perustan. Tämä malli ei ole valmis, eikä se ole täydellinen. Mutta se on puolustamisen arvoinen – ei vain siksi, että se on suomalainen, vaan siksi, että se toimii.
Kun maailma ympärillämme myllertää ja epävarmuus lisääntyy, tarvitaan teoksia, jotka muistuttavat meitä siitä, mitä olemme yhdessä saavuttaneet – ja mitä voimme vielä saavuttaa, jos pidämme kiinni yhteisistä arvoistamme. Hyviä uutisia Suomesta on juuri tällainen kirja.
Kirjoittaja
Mika Salminen on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja. Hän on suorittanut 227. maanpuolustuskurssin.
