Haastattelu: pääministeri Antti Rinne

19.9.2019

Haastattelu Maanpuolustus-lehteen 29.8.2019

Kansainvälinen toimintaympäristö on säilynyt turbulenttina jo vuosia. Sääntömääräinen kansainvälinen järjestys on kyseenalaistettu usealta taholta. Miten Suomen tulee varautua tähän kehitykseen?

 

On totta, että viimeisten vuosien aikana jännitteet ovat lisääntyneet. Lähiympäristössämme jännitettä on lisännyt Venäjän toimet Krimillä ja Ukrainassa. Yhdysvaltojen ja Kiinan toiminta on taas vaikuttanut kukin hyvin omalla tavallaan monenkeskiseen kansainväliseen yhteistyöhön.

 

Mielestäni oli esimerkiksi huono viesti maailmalle, että INF-sopimus päättyi. Toivoa sopii, että mahdollisimman nopeasti palautetaan voimaan sellainen järjestely, jolla asevarustelua saadaan hillittyä.

 

Tässä tilanteessa Suomen on tärkeä toimia siten, että vahvistamme sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä sekä monenkeskisiä instituutioita kuten YK:ta. Euroopan unionina 500 miljoonaa eurooppalaista pystyy vaikuttamaan tähän järjestykseen, mikäli toimimme yhdessä. Jokainen eurooppalainen valtio on yksin ainoastaan pieni tai keskisuuri.

 

 Kuva: Jussi Pohjavirta / Ruotuväki

 

Loppukesän olemme seuranneet kuinka omat kansalaiset haastavat autoritaariset järjestelmät Moskovan ja Hong Kongin kaduilla. Miten uskotte tämän liikehdinnän vaikuttavan näiden maiden toimintaan kansainvälisessä politiikassa?

 

Tilanteiden syissä on yhtäläisyyksiä ja eroja. Molemmissa tilanteissa on yhtäläistä se, että demokratia ei toimi sillä tavoin kuin kansalaiset sen toivoisivat toimivan tai sillä tavalla kuin me ymmärrämme sen toimivan. Eroavaisuudet taas näkyvät siinä, että Hong Kongilla on ollut erityisasema, jossa kansalaiset ovat tottuneet demokraattisiin vaikutusmahdollisuuksiin. Mielenosoitusten taustalla on pelko siitä, että oikeudet ovat nyt uhattuina. Venäjällä taas taustalla on taloudelliset realiteetit, muun muassa eläkkeiden kehittyminen. Samaan aikaan on vahvistunut kehityskulku, jossa demokratia nähdään väylänä muuttaa tilannetta.

 

Millainen naapuri Venäjä on nyt Suomelle?

 

Venäjä on iso naapuri, jonka kanssa meillä on pitkä yhteinen raja. Olemme valitettavasti erilaisessa näkemyksessä siitä, kuinka kansainvälisessä yhteisössä voi toimia. Venäjän toiminta on kansainvälisen oikeuden vastaista ja sitä me emme hyväksy. Siksi on tärkeää, että tämä asia huomioidaan meidän viitekehyksessä EU:ssa. Toivottavasti asia saadaan ratkeamaan.

 

Suomella ja Venäjällä on tällä hetkellä niin hyvät välit kuin meillä tässä tilanteessa voi olla. Ylläpidämme vuoropuhelua näkemyseroista huolimatta ja sitä tulee jatkaa. On myös olemassa alueita, kuten ympäristöasiat ja arktinen, joissa vuoropuhelua ja aitoa yhteistyötä voidaan viedä eteenpäin. Samaan aikaan ei kuitenkaan tule unohtaa Krimin eikä Itä-Ukrainan tilannetta.

 

* * *

 

Yhdysvallat on peräänkuuluttanut, että Euroopan tulee kantaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan. Samalla Kiina ja Tyynenmeren alue vie yhä suuremman osan Yhdysvaltojen huomiosta. Mitä Eurooppa voi tehdä ottaakseen enemmän vastuuta omasta ja lähialueensa vakaudesta ja turvallisuudesta?

 

Meidän on toimittava yhdessä. Euroopan maat jakavat saman arvopohjan, vaikka sitä on haastettu viime vuosina. Lisäksi eurooppalaisten ostovoima on voimavara. Myös sillä voidaan vaikuttaa maailman kehitykseen. Yhteiset tavoitteet ilmastonmuutoksen torjunnassa, vapaakauppajärjestelmän turvaamisessa ja sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen tukemisessa vaikuttavat paitsi talouteen myös turvallisuuteen.

 

Puolustuspolitiikan osalta pysyvällä rakenteellisella yhteistyöllä – sen tämänhetkisillä ja tulevilla muodoilla – tulee olemaan merkitys eurooppalaisen turvallisuuden näkökulmasta.

 

Mitä vakaampana ja vahvempana vaikuttajana pystymme viemään Euroopan unionia eteenpäin, sitä turvallisempaa meillä on.

 

Gallupien mukaan suomalaiset toivovat Euroopan unionin ottavan vahvemman roolin puolustuksessa. Komission puheenjohtajaehdokas von der Leyen hahmottelee suuntaviivoissaan etenemistä kohti Euroopan puolustusunionia. Mitä Suomi tavoittelee EU:n puolustusyhteistyön kehittämiseltä?

 

Suomelle on tärkeää, että yhteisen eurooppalaisen rakenteen puitteissa kehitetään yhteistä kykyä Euroopan puolustamiseen. Kyse on hankintayhteistyöstä ja tiedonjakamisesta, jotta meillä on yhteinen ymmärrys turvallisuustilanteesta. En pidä todennäköisenä vaihtoehtona Euroopan unionin armeijaa, eikä sitä kukaan tavoittelekaan. Yhteistyö Ruotsin, Naton ja Yhdysvaltojen kanssa on äärettömän tärkeää. Kaikkia ulottuvuuksia tarvitaan.

 

Perusratkaisumme on, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, jolla on uskottava oma puolustus. Se on ollut Suomelle hyvä valinta. Me olemme selkeästi osa Länsi-Eurooppaa.

 

* * *

 

Hallitusohjelman valmistelussa korostui ilmiöpohjainen valmistelu. Olette sanonut, että ”aikamme suuret haasteet eivät rajoitu ministeriöiden hallinnonalojen sisälle”. Mitä odotuksia tämä asettaa puolustushallinnolle?

 

Oman koskemattomuuden turvaaminen ja aktiivinen vakauspolitiikka sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisemiseksi. Se edellyttää, että koko maata puolustetaan. Tätä tarkasteltiin jo viime vaalikaudella selonteon yhteydessä. Tälläkin vaalikaudella tullaan toteuttamaan puolustuspoliittinen selonteko, jonka valmistelua ohjaavat ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon tilannekuva ja toimintaympäristön analyysi. Puolustusyhteistyö kumppanien kanssa vahvistaa kykyämme. Tämä on hyvä tapa hahmottaa miten Suomi järjestää uskottavan oman puolustuksen.

 

Hallitusohjelman ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa osioissa korostuu arvojen merkitys. Miten tuemme arvoja parhaiten konkreettisen toiminnan kautta?

 

Suomelle on tärkeää se, että jakamaton ihmisarvo on kaiken yhteiskunnallisen toiminnan pohja. Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, oikeusvaltioperiaatteet ja demokratia ovat niitä asioita, joita haluamme ylläpitää omassa yhteiskunnassa. Meidän ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkamme tähtää siihen, että Suomi elää jatkossakin hyvinvoinnin keskellä huolehtien omasta vastuustaan – oli sitten kyse ilmastonmuutoksesta tai köyhyyden poistamisesta.

 

Kansainvälisessä politiikassa meidän tulee olla kokoamme suurempi toimija. Tämä tarkoittaa ulkopolitiikkaa, kriisinhallintaa ja kehitysyhteistyötä. Tästä muodostuu kokonaisuus, jossa olemme aktiivinen Euroopan unionin jäsen. Meidän kannattaa olla kansainvälisissä järjestöissä aktiivinen ja kehittää YK:ta. Euroopan unionin kautta olemme vahvoja tekemään tätä toimintaa.

 

Suomen puolustuspolitiikalle on ollut ominaista jatkuvuus. Jokaisella hallituksella on kuitenkin omat painotuksensa ja toimintaympäristökin muuttuu. Mitä puolustuspolitiikan osa-alueita nykyinen hallitus tulee painottamaan?

 

Edessä on isot hankinnat suorituskyvyn ylläpitämiseksi: Laivue 2020 ja HX-hankinta. Ne tulevat olemaan tämän hallituskauden merkittävä ponnistus. Varsinainen arvio toimintaympäristöstä tullaan tekemään ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Se tulee ohjaamaan puolustuspoliittista selontekoa, jonka valmistelu käynnistettiin tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa elokuussa.

 

Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla toimivat tasavallan presidentti sekä ulko- ja puolustusministerit. Minkälaisen roolin tulette pääministerinä ottamaan näillä politiikkasektoreilla?

 

Pääministeri johtaa hallituksen politiikkaa kaikilla politiikkalohkoilla. Aion olla aktiivinen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa perustuslain mukaisesti eli tasavallan presidentti johtaa sitä yhteistoiminnassa vetämäni valtioneuvoston kanssa. Kokemuksieni perusteella meillä on hyvä yhteistyösuhde.

 

Puheessanne suurlähettiläspäiville mainitsitte, että ”sotilaallinen liittoutumattomuus ei ole ideologinen vaan pragmaattinen valinta. Niin sen mahdollinen muuttaminenkin.”. Mitä tällä tarkoitatte?

 

Olen todennut usein, että Suomi on suvereeni valtio, joka tekee omia ratkaisuja niin kuin kansakuntana parhaaksi näkee. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa mikä ei ole mikään poikkeus tästä periaatteesta. Olemme kulkeneet tähän tilaan eri vaiheiden kautta ja se on mielestäni ollut järkevää politiikkaa. Perusta on uskottava oma puolustus, jota vahvistaa kansainvälinen yhteistyö, ja hoidamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan siten, että kukaan ei näe edukseen tänne tunkeutua.

 

Elämme nopeasti muuttuvassa maailmassa. Meillä on täysi vapaus pohtia myös turvallisuuspoliittisia valintoja. Mikäli muuttuneessa tilanteessa vaikuttaisi viisaammalta liitoutua myös sotilaallisesti, niin silloin se tehdään.

 

Haastateltava
Pääministeri Antti Rinteen hallitus nimitettiin 6.6.2019 itsenäisen Suomen 75. hallitukseksi. Rinne nousi eduskuntaan vuonna 2015. Tätä ennen hän toimi valtiovarainministerinä kesäkuusta 2014 toukokuuhun 2015 SDP:n puheenjohtajaksi valitsemisen jälkeen. Rinne on suorittanut 173. maanpuolustuskurssin.

 

Kuva: Jussi Pohjavirta / Ruotuväki

 

 

Please reload

Lisää aiheesta:

Please reload

MAANPUOLUSTUS

MAANPUOLUSTUSKURSSIYHDISTYKSEN JULKAISU
Päätoimittaja:
neuvotteleva virkamies Pete Piirainen
pete.piirainen@defmin.fi
 
Maanpuolustus-lehti
PL 266
00171 HELSINKI
maanpuolustuskurssiyhdistys@gmail.com
+358 40 149 3649
(toimistoaika tiistaista torstaihin klo 12.00-16.00)

©2019 Maanpuolustus-lehti