Jari Eloranta, Jeremy Land, Elina Kuorelahti & Price Fishback (toim.): Routledge Economic History of War.
Routledge 2025.
Jari Elorannan johtama tutkijaryhmä on tuottanut kansainväliseen levitykseen artikkelikokoelman, joka käsittelee sodan taloushistoriaa. Kyseessä on käsikirja, joka pyrkii antamaan kokonaiskuvan sotien vaikutuksista maailmantalouden ja kehitykseen väkivallan vaikutuksen alaisena. Tavoitteena on antaa mahdollisimman perusteellinen kuva sotana ilmenevän väkivallan historiallisesta kehityksestä. Luonnostaan artikkelit ovat hieman eritasoisia, mutta yleensä ne ovat kokeneiden kansainvälisten tutkijoiden perusteellisia tuotteita.
Artikkelit pyrkivät vastaamaan viiteen sotiin liittyvään keskeiseen taustatekijään. Useat tekijät tarkastelevat sodankäynnissä tarvittavia valtiontalouden, rahoituksen ja sotilaallisia voimavaroja. Suomalaisia lukijoita kiinnostanee erityisesti Henry Häggvistin ja Jeremy Landin artikkeli Englannin ja Skandinavian kaupallisesta ja laivastojen varustautumisesta Westfalenin rauhasta Wienin kongressiin. Ei lainkaan yllättävästi käy ilmi, että Englanti oli laivastokapasiteetiltaan selvästi voimakkaampi kuin Tanska-Norjan ja Ruotsi-Suomen kuningaskunnat. Kaikki nämä neljä monarkiaa olivat merivalloiksi suuntautuneita ja riippuvaisia merenkulun tarjoamista kulkuväylistä ja resursseista. Sitä paitsi Skandinavian kuningaskunnat hyötyivät mittavasti Englannin dominanssista merillä.
Sotia ja instituutioita käsittelevässä kirjan osassa paneudutaan muun muassa Kansainliittoon ja sotien välisen ajan turvallisuusrakenteeseen. Tässä Kuorelahden, Dungyn ja Elorannan artikkelissa huomioidaan talouspoliittisten ratkaisujen, kuten kauppasopimusten ja sotilasbudjettien turvallisuuspoliittisia vaikutuksia. Heidän tieteidenvälinen ja empiirinen katsauksensa antaa aihetta uudistaa näkemystä, jonka mukaan Kansainliiton pyrkimykset konfliktien estämiseen olivat pelkkiä epäonnistumisia. Painottaessaan kauppasopimusten ja kartellien sekä sotilasmenojen valvonnan merkitystä tekijät päätyvät vallitsevasta viisaudesta poikkeaviin käsityksiin.
Kirjassa kiinnitetään huomiota myös imperialismiin ja taloudelliseen sodankäyntiin, joka muodostaa sen kolmannen osan. Roger L. Ramsom erittelee artikkelissaan sotaa, taloutta ja imperialismia 1900-luvulla, jossa hän näkee teollisen vallankumouksen luoneen paineita ulkomaiseen ekspansioon. Erityisesti Saksassa ja Japanissa nämä paineet olivat niin tuntuvia, että ne johtivat yhdessä autoritaarisen poliittisen hallinon kanssa maailmansotiin. Ensimmäinen maailmanpalo oli taloudellisten imperiumin vastakkainasettelua, joka Saksan kärsimän tappion vuoksi loi pontimen sen laajanemispolitiikalle ja uudelle maailmansodalle. Näin luotu imperiaalinen järjestelmä oli kuitenkin emämaille kallis ja purkautui entisten siirtomaiden laajamittaiseksi itsenäistymiseksi. Neuvostoliiton toisen maailmansodan jälkeen luoma Itä-Euroopan etupiiri taas purkautui kylmän sodan jälkeen.
Neljäs osa teoksesta paneutuu herätteellisellä tavalla sodan ja liike-elämän välisiin suhteisiin. Aihepiiristä on olemassa paljon laadultaan hyvin epätasaista historiallista kirjallisuutta. Sitä käsittelevät kompetentisti Christopher Miller, Benjamin Turnbull ja Jari Ojala artikkelissaan 1800-luvun yksityisestä aseteollisuudesta. Erityisen mielenkiintoinen on Eric Golsonin artikkeli, jossa hän pyrkii tuhoamaan myytin, jonka mukaan sota on yleensä hyödyllistä liiketoiminnalle. Hän toteaa, viitaten tapaustutkimuksiin Unileveristä ja SKF:stä, että sodassa menestyneet yritykset yleensä rakentavat tarinansa sotaa edeltävän tehokkaan yritysmallin pohjalle. Toisaalta on syytä muistaa, että ensimmäinen maailmansota oli kemistien ja toinen fyysikkojen sota. Ne loivat lukuisia teknologia innovaatioita ja kokonaan uusia teollisuuden aloja, jotka tosin monissa tapauksissa loivat uutta tuhopotentiaalia.
Kirjan viimeisessä osassa käsitellään sotien vaikutuksia muun muassa eriarvoisuuteen ja konflikteihin. Jaakko Meriläinen, Matti Mitrunen ja Tuomo Virkola erittelevät Suomen kokemien sotien vaikutuksia maan taloudelliseen eriarvoisuuteen. He havaitsevat sotien yleensä vähentäneet eriarvoisuutta, vaikka tässä suhteessa esiintyy huomattavia alueellisia eroja. Huomattavin vaikutus on kuitenkin sotien jälkeen toteutetuilla lainsäädännöllisillä ja taloudellisilla uudistuksilla.
Eloranta ja kumppanit ovat koonneet huomattavan määrän kansainvälisiä taloushistorian asiantuntijoita laatimaan käsikirjan, jotka ovat tuottaneet laajan ja laadukkaan käsikirjan sotien taloudellista vaikutuksia. Kirjoittajien joukossa ovat ääneen päässeet myös nuoremmat suomalaiset tutkijat, jotka tällä tavalla vahvistavat asemiaan kilpailuilla kansainvälisillä markkinoilla.
Kirjoittaja
Raimo Väyrynen on valtio-opin emeritusprofessori. Hän on suorittanut 110. maanpuolustuskurssin vuonna 1989.
