Yksi Suojelupoliisin tehtävistä on ennakoida laaja-alaisesti kehityskulkuja, jotka vaikuttavat Suomen kansalliseen turvallisuuteen. Ennakointi vaatii hyvää toimintaympäristön tuntemusta, muutosvoimien ja -prosessien ymmärrystä sekä luovaa ajattelua, jotta päätöksentekijät kykenevät varautumaan myös epätodennäköisiin tai yllättäviin tulevaisuuksiin. Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut Euroopan turvallisuusjärjestykseen ja kiristyneessä tilanteessa päätöksentekijöiden tarve luotettavalle tiedolle on korostunut entisestään.
Vaikka toimintaympäristö on vaikeasti ennakoitavissa ja välillä ennakointi ei ole lainkaan mahdollista, tulevaisuuden vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien arviointi ja rohkea epätodennäköistenkin kehityskulkujen pohdinta valmistavat yllättäviinkin muutoksiin ja ennustamattomiin uhkiin. Monimutkaisessa maailmassa toimiminen vaatii joustavuutta, epävarmuuden sietoa ja jatkuvaa oppimista.
Suojelupoliisissa on viime vuosina vahvistettu tulevaisuusajattelua ja ennakointiosaamista. Katse on käännetty nykyhetkestä vahvemmin kohti tulevaa. Suojelupoliisin tärkein asiakas on valtiojohto, jota palvellaan ennakoivalla ja merkityksellisellä tiedustelutiedolla. Tulevaisuuden epävarmuuden vähentäminen ja yllätysten ehkäiseminen on tiedustelupalvelun tärkeimpiä tehtäviä. Suojelupoliisin raportoinnissa pyritään aina ennakoimaan sitä, miten käsillä oleva ilmiö kehittyy tulevaisuudessa ja onko näkyvillä vaihtoehtoisia skenaariota. Ennakointi on aina tasapainoilua ja riskien punnitsemista. Itsestään selvien asioiden ennakoiminen ja jakaminen päätöksentekijöille ei ole hyödyllistä, mutta yllättäviä kehityskulkuja on vaikeampaa nähdä ennalta ja raportoida.
Suojelupoliisissa jälkikäteisarviointi on tärkeä osa analyysin kehittämistä, ja analyytikot käyvät säännöllisesti raporttinsa läpi arvioidakseen, miten ennakointi on onnistunut. Aiemmin laadittujen tulevaisuusarvioiden ja ennakointien äärelle palaaminen jonkin ajan kuluttua auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät vaikuttivat aikanaan arvion muodostamiseen ja miksi ennakointi osui oikeaan tai vaihtoehtoisesti asiat kehittyivät eri tavalla kuin ennakoitiin. Myös laaja-alainen ajattelu ja omien arvioiden kyseenalaistaminen on tärkeää. Suojelupoliisin vahvuus on, että virastossa työskentelee useiden alojen ammattilaisia, jotka tarkastelevat turvallisuuskysymyksiä eri näkökulmista. Yksikkörajat ylittävissä tiimeissä työskentelee yhteiskuntatieteilijöitä, psykologeja, it-osaajia ja poliiseja.
Kuva: Suojelupoliisi
Teknologian kehitys on kilpajuoksua
Teknologian kehitys on yksi niistä muutostrendeistä, joiden ennakointiin Suojelupoliisi on viime vuosina panostanut. Teknologian kehitys kytkeytyy tiiviisti turvallisuuskysymyksiin, joten myös Suojelupoliisin on kyettävä ennakoimaan sitä. Esimerkiksi kvanttiteknologian kehityksessä eletään kriittisiä vuosia. Suorituskykyisen kvanttitietokoneen päätyminen Suomea vastaan toimivan valtion haltuun muodostaisi vakavan uhkan, sillä se mahdollistaisi monien nykymuotoisten salausjärjestelmien murtamisen. Ennakoinnin avulla yhteiskunnallinen varautuminen voidaan aloittaa ajoissa, sillä salausjärjestelmien päivitys vaatii osaajia, aikaa ja rahaa. Teknologian nopea kehitys on kilpajuoksua viranomaisten ja vastapuolen välillä: on kyettävä sekä vastaamaan uuden teknologian aiheuttamiin uhkiin että hyödyntämään uudet mahdollisuudet omassa tiedonhankinnassa. Suojelupoliisi ylläpitää tilannekuvaa ja tietoisuutta kybermaailman monitahoisista uhkista ja varautuu niihin yhdessä muiden viranomaisten kanssa.
Mitä kaukaisemmasta tulevaisuudesta on kyse, sitä suurempi epävarmuus ennakointiin liittyy. Pieleen mennyt ennakointi ei välttämättä ole epäonnistumisen merkki, ja pitkänkin aikavälin ennakoinnilla voi olla merkittäviä hyötyjä. Hyödyt perustuvat tällöin enemmänkin käytyyn tulevaisuusdialogiin eli yhteiseen keskusteluun ja pohdintaan siitä, minkälaiset ilmiöt toimintaympäristöä voivat muuttaa ja miksi. Lisäksi ennakointi mahdollistaa paremman, toivottavan tulevaisuuden vision hahmottelun ja toimenpiteet sen tavoittelemiseksi sekä mahdollisten uhkien torjumiseksi.
Kirjoittaja
Saana Nilsson työskentelee Suojelupoliisissa esikuntapäällikkönä. Esikunta tukee Suojelupoliisin johtoa, koordinoi kantojen valmistelua sekä vastaa muun muassa Suojelupoliisin viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista, oikeudellisesta tuesta sekä tulosohjauksesta. Nilsson on työskennellyt Suojelupoliisissa eri tehtävissä vuodesta 2009 lähtien. Hän on toiminut mm. Suojelupoliisin pääanalyytikkona, yhteiskuntasuhteiden päällikkönä, kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä ja tilannekeskuksessa.
