Mark Carney: Value(s). Building a Better World for All
Penguin Random House Canada Ltd. 2022.
Kanadan pääministeri Mark Carney (s. 1965) on Harvardissa opiskellut ja Oxfordissa väitellyt taloustieteilijä, joka toimi mm. Kanadan (2008–2013) ja Englannin (2013–2020) keskuspankkien johtajana. Hänestä tuli Justin Trudeaun seuraaja pääministerinä monen kanadalaisen mielestä täysin yllättäen, varsin ohuella kokemuksella politiikasta ja ilman parlamenttipaikkaa.
Tämän vuoden tammikuussa, vain 10 kuukautta pääministerikautensa alusta, Carney piti Maailman talousfoorumissa Davosissa puheen, jolla hän sovitti harteilleen jonkinlaista visionäärisen läntisen arvojohtajan viittaa.
Lainaten Thukydideen Melos-dialogia ”Vahvat tekevät mitä haluavat, ja heikot kärsivät sen, mikä heidän täytyy” Carney totesi meidän elävän voimakkaan valtakilpailun aikaa, jossa sääntöpohjainen maailmanjärjestys on hiipumassa. Hän kuitenkin esitti, etteivät keskisuuret valtiot suinkaan ole voimattomia. Ne pystyvät rakentamaan ja ylläpitämään järjestystä, johon kuuluvat keskeiset läntiset arvot, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, kestävä kehitys, solidaarisuus, itsemääräämisoikeus ja eri valtioiden alueellinen koskemattomuus. Tämä edellyttää realismia ja sopeutumista uuteen. ”Nostalgia ei ole strategia”, hän sanoi.
Arvoista on kyse myös Carneyn nyt tarkasteltavassa kirjassa. Kirjan ensimmäinen painos on julkaistu jo viisi vuotta sitten, mutta Carneyn nopea nousu globaaliin tunnettuuteen tekee siitä yhä mielenkiintoisen. Kirja käsittelee teemoja, jotka selvästi ovat Carneylle henkilökohtaisesti hyvin tärkeitä, ja joita hän myös Davosissa käsitteli. ”Kirjoitin tämän kirjan, koska uskoin, että tarvitsemme radikaaleja muutoksia rakentaaksemme paremman maailman kaikille.”
Carney väittää modernin yhteiskunnan siirtyneen puhtaasta markkinataloudesta markkinayhteiskuntaan, joka vähitellen korvaa inhimilliset perusarvot pelkän rahallisen arvon mittaamisella. Hän katsoo, että talous suuntaa pitkällä aikavälillä työhön ja sen tarpeeseen pohjaavasta ”objektiivisesta arvosta” markkinahinnoittelun määräämään ”subjektiiviseen arvoon”. Kehitys, jota kirjan ensimmäinen osa runsaalla 100 sivulla tarkastelee, on johtanut siihen, ettei selkeää markkinahintaa omaamattomalla hyödykkeellä, kuten luonnon monimuotoisuudella, puhtaalla ilmalla tai yhteiskunnallisella luottamuksella, olekaan mitään arvoa.
Toisessa osassa Carney tarkastelee perusteellisesti kolmea tuoretta kriisiä, joita hän pitää esimerkkeinä kuvaamansa kehityksen tuloksista: vuoden 2008 talouskriisiä, covid-pandemiaa ja ilmastohätätilaa.
Ilmastonmuutos on Carneyn silmissä markkinatalouden äärimmäinen epäonnistuminen, joka on rikkomassa sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden. Torjuntatoimien aikaikkuna on kapea ja yhä kutistumassa. Itsestäänselvästi tarvitaan uutta teknologiaa, mutta siihen kohdentuvia investointeja on kiihdytettävä ”sodanomaiseen vauhtiin”. Uutta ”poliittista teknologiaa” tarvitaan välttämättömän globaalin konsensuksen saavuttamiseksi. Lisäksi tarvitaan uusi, kestävä talousjärjestelmä, joka sisäistää ilmastonmuutoksen eksistentiaaliset riskit ja myötävaikuttaa niiden torjuntaan voimakkaasti.
Kirjan kolmas osa on otsikoitu ”Arvojemme palautus”. Mark Carneyn persoonasta ja ajattelusta kiinnostuneelle se on kirjan mielenkiintoisinta sisältöä.
Hän kirjoittaa aluksi arvoperusteisesta johtajuudesta, viitaten ujostelematta ja useasti omaan kokemukseensa. Keskeisiksi johtajuuden elementeiksi nousevat merkitys, näkemys, selkeys, pätevyys ja nöyryys. Viimemainittu on kirjassa useasti esillä muuallakin – itse asiassa se on myös kirjan johtopäätösosan otsikko. Carneyn mukaan nöyryys on asenne, ei toiminnan hidaste. Nöyryys on sen myöntämistä, että aina voi tulla yllätyksiä, ja että tietämyksemme on rajallinen.
Kirjassa ei lievää itseironiaa lukuun ottamatta huumoria juuri ole, mutta nöyryydestä Carney sitä löytää: ”Olisi haasteellista lanseerata Kansallinen nöyryysstrategia… Selvyyden vuoksi, nöyryys- eikä nöyryytysstrategia.”
Carney vetää ajatuksensa yhteen toteamalla, että dynaaminen markkinatalous on vaurautemme ja hyvinvointimme elinehto – mutta markkinatkin tarvitsevat merkityksellisyyttä. Jaettujen arvojen, solidaarisuuden, reiluuden, vastuuntunnon, resilienssin, kestävyyden, dynaamisuuden ja nöyryyden kautta markkinatalous tuottaa paremmin arvoa ja kykenee vastaamaan aikamme valtaviin haasteisiin.
Kirjan loppu on henkilökohtainen: ”Maailmaa nollataan parhaillaan. Tässä kirjassa olen puhunut sellaisen kehityssuunnan puolesta, jossa arvot ohjaavat taloudellisia arvoja.”
Carneyn kirjasta välittyy hyvin kirjoittajan laaja tietämys ja vahva oma arvopohja. Osaltaan se tekee ymmärrettäväksi myös Kanadan ja sen eteläisen naapurin välisen konfliktin sovittelun vaikeuden.
Mark Carneyn akateeminen osaaminen näkyy kirjan lopussa: huolella lähteistettyjä viitteitä on pitkälti yli 600.
Kirjoittaja
FT, dosentti Kimmo Himberg on eläkkeellä Poliisiammattikorkeakoulun rehtorin virasta. Hän on suorittanut 221. maanpuolustuskurssin vuonna 2017.
