Korona iski Suomen talouteen, mutta lommo jää pieneksi

Syksyn aikana on tullut selväksi, että koronan toinen aalto etenee Suomessakin. Taloutta seuraavien mielessä on yksi kysymys: kuinka pahaksi tämä voi mennä?

Väitän, että ei tämän pahemmaksi, vaan paremmaksi. Siksi hallituksen on tehtävä nyt talouden kipeästi kaipaamat uudistukset.

On täysin mahdollista, että Suomi selviää koronan moukariniskusta sekä terveyden että talouden kannalta yllättävän vähin vaurioin. Terveys ja talous kuuluvat yhteen. Yhteiskunnassa, jossa ihmisten on helppo päästä testiin ja hoitoon, myös taloudelliset tuhot jäävät pienemmiksi.

Tänä vuonna ennustajien elämä on ollut erityisen vaikeaa. Huhtikuussa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi, että Suomen bruttokansantuote saattaa pudota tänä vuonna jopa 10 prosenttia. Se olisi ollut pahempi pudotus kuin finanssikriisin aikaan yli kymmenen vuotta sitten.

Lokakuussa tiesimme jo, että talous ei ole vapaassa pudotuksessa. Eri ennustajien mukaan kansantuote supistuu tänä vuonna ”vain” 4–5 prosenttia. Ensi vuodelle useimmat ennustavat kasvua, vaihdellen parista prosentista lähes neljään prosenttiin.

Pandemia autioitti normaalisti vilkkaat kaupunkien keskustat ja kauppapaikat. Kuvassa Narinkkatori Helsingin Kampissa 7. huhtikuuta 2020.
Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Kriisit eivät ole toistensa toisintoja. Koronakriisi ei ole samanlainen kuin finanssikriisi, 1990-luvun lamasta puhumattakaan. Mikä siis nyt on paremmin?

Ensinnäkin talouden rattaat eivät ole lakanneet pyörimästä. Suomi vie paljon investointihyödykkeitä. Vienti laski toki keväällä, mutta lähti jo loppukesästä selvään nousuun.

Hissiyhtiö Koneen toimitusjohtaja Henrik Ehrnrooth totesi heinä-syyskuun osavuosikatsauksen yhdessä näin: ”Liiketoimintanäkymämme vuodelle 2020 ovat tällä hetkellä paremmat kuin mitä odotimme vuosineljännes sitten. Uskon, että pystymme navigoimaan eri puolilla maailmaa pahentuvassa covid-19-tilanteessa, ja saavuttamaan hyvän tuloksen tälle vuodelle.”

Kiinan talous sukelsi koronan takia ensimmäisenä ja se myös toipui ensimmäisenä. Kone hyötyy tästä, eikä se ole suomalaisyhtiöistä ainut. Moni pörssiyhtiö pärjää koronan keskellä toimialasta riippumatta yllättävänkin hyvin: esimerkiksi Kemira, Kesko, Neste, Valmet, Alma Media, OP, Nordea.

Me olemme kaikki saaneet pikaoppitunnin, miten digipalveluita käytetään fiksummin ja paljon monipuolisemmin kuin ennen. Asiantuntijat kykenevät tekemään työnsä vallan hyvin keittiöpöytänsä äärestä, joten yhtiöt säästävät kuluissa. Kun asiakkaiden kysyntä ei ole tyystin kadonnut, elämä jatkuu ja putkessa olleet investoinnitkin uskaltaa toteuttaa.

Konkurssiaaltoa on huudettu tulevaksi, mutta se ei ole ainakaan vielä toteutunut. Pankkien luottotappiot eivät ole merkittävästi kasvaneet. Työttömyys on kasvanut, mutta keväällä lomautetuista 160 000 työntekijästä yli 100 000 on palannut töihin.

Teollisuustuotantoa kuvaavassa graafissa näkyy, että Kiinan tuotanto tippui alle vuoden 2019 indeksi tammi-maaliskuussa 2020, mutta jatkoi tämän jälkeen kasvua. USA:ssa ja EU-maissa notkahdus tapahtui vasta maaliskuun jälkeen tippuen indeksissä 70–80 %. Syyskuulle tultaessa näiden indeksi on edelleen hieman yli 90. Suomessa notkadus on ollut loiva, alimmillaankin yli 95 % indeksistä.
Teollisuustuotanto Kiinassa, Suomessa, Yhdysvalloissa ja EU-maissa. Indeksinä vuosi 2019.
Lähde: ETLA/Macrobond & METI, Fed, StatFin, Eurostat, World Bank, NBS

Kuluttajien luottamus on uskomattoman sitkeää. Etätöiden takia me olemme nyt kotona, ja kodillehan pitää aina tehdä jotakin. Rautakaupassa riittää asiakkaita. Asuntokauppa käy edelleen, asuntolainoja myönnetään kiivasta tahtia ja rakentamisen ennakoitu laskukin on siirretty ensi vuoteen.

”Mutta tulevana talvena näemme romahduksen”, moni ajattelee. Suomi on jälkisyklinen maa, tilauskannat kutistuvat ja yritysjohtajien kyselyt ovat hyvin synkkiä.

Itse asiassa Suomen teollisuus ei ole niin jälkisyklistä kuin kuvittelemme. Yhtiöiden kysyntä heiluu maailmanmarkkinoiden tahdissa, ei puoli vuotta jäljessä. Korona iski talouteen, mutta palvelualat kärsivät teollisuutta enemmän. Tällä kertaa Suomi hyötyy siitä, että palveluiden osuus taloudesta ei ole yhtä iso kuin esimerkiksi Ruotsissa.

Ja mitä tulee yritysjohtajien tunnelmiin, kaikki riippuu ajankohdasta. Näkymä on tietysti sumea, mutta miksi kevään kaltainen pudotus toistuisi, nyt kun osaamme jo elää viruksen kanssa paremmin?

Suomi elvyttää talouttaan miljardeilla euroilla. Ilman keskuspankkien rahoittamaa elvytystä talouden pudotus olisi ollut musertava.

Elvytyksen edellytys eli velkaraha maksaa. Suomalaiset yritykset kyllä pärjäävät pandemiankin oloissa, mutta julkisen talouden kyky ottaa vastaan seuraava kriisi on surkea, jollemme saa käynnistettyä talouden kasvua.

Maaliskuussa ajattelin, että koronan moukarinisku on niin voimakas, että se pakottaa poliitikot tarttumaan rakenneuudistuksiin, joita on lykätty hallituksesta toiseen. Sitten tuli elvytys ja miljardisade, eikä ikäviä päätöksiä ollutkaan pakko vielä tehdä.

Velan absoluuttinen määrä ei ole ongelma, mutta kantokyky on. Vanhenevassa ja eläköityvässä Suomessa alle puolet työikäisistä käy töissä. Suomen veroaste on jo OECD-maiden viidenneksi korkein, joten veroruuvia ei ole varaa kiristää.

Toisin kuin moni luulee, hyvinvointivaltiota ei ole suinkaan ajettu alas, vaan julkiset menot ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä. Kasvu on rahoitettu velalla – jo ennen koronaa.

Kasvu hoitaa velan, mutta vain jos tarpeeksi moni suomalainen tekee töitä ja maksaa veroja. Tarvitsemme myös työperäistä maahanmuuttoa.

Tänä vuonna moni yhtiö huomasi joutuneensa työvoimapulan keskeltä lomauttamaan. Jos seuraavan nousukauden aikana haluamme välttää talouskasvun tulpaksi nousevan pulan osaajista, poliittisilla päättäjillä on jo kiire toimia.

Kirjoittaja

Emilia Kullas on Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn johtaja. Aiemmin hän toimi Talouselämä-lehden päätoimittajana. Kullas on kirjoittanut yhdessä Ninni Myllyojan kanssa kolme kirjaa sijoittamisesta. Kullas on suorittanut 224. maanpuolustuskurssin.

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Lisää aiheesta: