Suomessa on eletty tiedustelun uutta aikaa pian neljä vuotta, tiedustelulakien voimaantulosta lähtien. Sinä aikana Suojelupoliisista on tullut täysverinen tiedustelupalvelu muiden länsimaisten tiedustelupalveluiden joukkoon. Aiemman terrorismin ja tiedustelun torjuntatehtävän lisäksi Suojelupoliisi voi hankkia kansalliseen turvallisuuteen liittyvää tietoa monipuolisella siviilitiedustelun keinovalikoimalla, myös ulkomailla. Kun nyt katsomme taaksepäin, varsinkin aikaa helmikuun 2022 jälkeen, ei ole liioittelua sanoa, että Suomessa tiedustelulainsäädäntö tuli voimaan viime hetkellä.
Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen vuoksi kiristynyt turvallisuustilanne korostaa luotettavan tiedon tarvetta. Päättäjillä on oltava oikea tilannekuva Suomen turvallisuudesta ja siihen kohdistuvista uhkista. Suojelupoliisi hankkii, analysoi ja raportoi Suomen valtiojohdolle ainutlaatuista tiedustelutietoa koskien Suomen kansallista turvallisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tiedon kysyntä on kasvanut, kun Suojelupoliisin uusi rooli on tullut tutuksi yhä suuremmalle joukolle yhteiskunnan päättäjiä. Tiedustelupalveluna Suojelupoliisin tehtävä on välittää ajankohtaista tilannekuvaa sekä ennakoida mahdollisia tulevia kehityskulkuja ja hahmotella päättäjille vaihtoehtoisia tulevaisuuksia.
Suojelupoliisi käyttää ainutlaatuisen tiedon hankkimiseen kaikkia siviilitiedustelun toimivaltuuksia. Myös ulkomaan operaatioita on toteutettu onnistuneesti. Venäjän aggressiivinen toiminta näkyy tällä hetkellä korostetusti Suojelupoliisin työssä, kun Venäjän toimintaan liittyviä uhkia pyritään arvioimaan ja ennakoimaan. Venäjä ei tällä hetkellä uhkaa Suomea sotilaallisesti, ja Nato-jäsenyys antaa Suomelle entistä paremmat mahdollisuudet torjua sotilaallista uhkaa. Suurimmat uhkat kohdistuvatkin juuri nyt erityisesti siviiliyhteiskuntaan. Tiedustelu- ja vaikuttamisyritykset, kuten kyberuhkat ja informaatiovaikuttaminen, eivät katoa, vaikka Suomi on nyt osa puolustusliittoa.
Uhkaympäristö on nykypäivänä moninainen ja joudumme seuraamaan ja arvioimaan samanaikaisesti myös useita muita huolestuttavia ilmiöitä ja kehityskulkuja. Taloudelliset intressit kytkeytyvät yhä tiiviimmin kansalliseen turvallisuuteen, kun Yhdysvallat ja Kiina kilpailevat talouden ja teknologian ykkösasemasta maailmassa. Länsimaiden taloudellinen riippuvuus Kiinasta on paljon voimakkaampaa kuin riippuvuus Venäjästä oli ennen sotaa ja pakotteiden asettamista. Suojelupoliisin Kiina-osaaminen auttaa tulkitsemaan Kiinan toimia ja torjumaan sen epätoivottua vaikuttamista Suomessa. Tälle osaamiselle on ollut kysyntää, kun taloudelliset suhteet Venäjään katkesivat sodan myötä äkillisesti ja Suomessakin heräsi huoli Euroopan Kiina-riippuvuuksista. Kiinaan liittyvien uhkien arvioinnissa korostuvat huoltovarmuusnäkökulmat ja tiivis yhteistyö viranomaisten ja yritysten välillä onkin tärkeämpää kuin koskaan.
Suurvaltakilpailu näkyy myös uusissa kriittisen infrastruktuurin ulottuvuuksissa, kuten avaruudessa. Avaruuteen liittyy paljon yhteiskunnan toiminnalle tärkeää kaupallista toimintaa, joka näkyy arjessa, esimerkiksi paikkatietoliikenne, pankkitoiminta ja lentoliikenne, joihin kaikkiin linkittyy myös turvallisuusnäkökulmia. Maanpäällisen infrastruktuurin riippuvuudet avaruudesta on hahmotettava ja satelliiteista riippuvaista kriittistä infrastruktuuria on kyettävä suojelemaan.
Kuva: Suojelupoliisi
Siviilitiedustelulla on Natossa tärkeä rooli
Naton siviilitiedusteluun liittyvä yhteistyö on keskitetty Naton turvallisuus- ja tiedustelujaostoon, joka jakautuu siviili- ja sotilastiedustelukomiteoihin. Näissä komiteoissa valtioita edustavat siviili- ja sotilastiedustelupalvelut. Suojelupoliisi on osallistunut aktiivisesti siviilitiedustelukomitean toimintaan siitä lähtien, kun Suomesta tuli Naton tarkkailijajäsen kesällä 2022. Täysjäsenyys poisti viimeisetkin yhteistyön rajoitukset. Siviilitiedustelukomitean yksi tehtävistä on tuottaa tietoa, joka tukee Natoa päätöksenteossa. Tietojen vaihtaminen jäsenmaiden tiedustelupalveluiden kesken on olennainen osa toimintaa.
Kansainvälinen tiedusteluyhteistyö perustuu hyvin vahvasti luottamukseen. Suojelupoliisin Nato-yhteistyötä ei onneksi tarvinnut lähteä rakentamaan tyhjästä. Naton liittolaismaista monet ovat Suomen pitkäaikaisia ja läheisiä kumppaneita tiedustelumaailmassa. Vastaanotto Naton tiedusteluyhteisöön onkin ollut erittäin hyvä. Kiinnostavaa on nähdä, muuttaako Suomen Nato-jäsenyys tiedusteluyhteistyötä vanhojen kumppanimaiden kanssa entistäkin syvemmäksi.
Myös Natolla on odotuksia Suomelle. Esimerkiksi Suomen vastatiedusteluosaamista arvostetaan. Monessa maassa vastatiedustelusta säästettiin kylmän sodan päätyttyä, mutta Suomessa näin ei onneksi tehty.
Käytössä tiedustelulaeista on löytynyt parannettavaakin
Vaikka tiedustelulait ovat osoittautuneet toimiviksi, pientä paranneltavaakin on käytännön kokemuksen myötä löytynyt. Koska ennen vuotta 2019 Suomessa ei ollut lainkaan tiedustelulainsäädäntöä, lait luotiin puhtaalta pöydältä ja osin teoreettisten taustaoletusten pohjalta. Nyt Suojelupoliisin työssä on kertynyt käytännön kokemusta, jonka perusteella lakeja olisi tulevalla hallituskaudella syytä hioa.
Yhteiskunnan digitalisoituminen on entisestään kiihtynyt viime vuosina, ja lakien soveltuminen tiedonhankintaan kybermaailmassa on osoittautunut osin riittämättömäksi. Kybertiedustelussa toimivaltuuksien on oltava tehokkaita eivätkä niiden käyttömahdollisuudet saa esimerkiksi riippua vastustajan valitsemista laitteista tai sovelluksista. Venäjän voimistuneen uhkan vuoksi Suomen valtiojohdon on saatava riittävän varhaisessa vaiheessa tietoa Venäjän aikeista ja suunnitelmista. Tiedustelulainsäädäntöä onkin syytä kehittää niin, että nimenomaan ulkomaisista valtiollisista toimijoista voidaan hankkia tietoa entistä paremmin.
Kirjoittaja
Poliisineuvos Antti Pelttari, OTK, on Suojelupoliisin päällikkö. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa valtiosihteerinä ja ylijohtajana sisäministeriössä sekä valtiokuntaneuvoksena eduskunnan ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnissa. Pelttari on suorittanut 169. Maanpuolustuskurssin.
