Suomen tuulivoimakapasiteetti on voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2021 tuulivoimakapasiteetti kasvoi 26 % ja vuonna 2022 se tulee kasvamaan yli 50 %. Myös tämän jälkeen kasvu jatkuu vahvana. Ajallisesti vaihtelevana tuotantona tuulivoima tuo oman mausteensa sähköjärjestelmään. Edullisimpana sähköntuotantomuotona sillä on kuitenkin merkittävä rooli Suomen energiaomavaraisuuden kasvattamisessa.
Tuulivoimarakentamisen tausta kumpuaa jo toissa vuosikymmenellä asetetuista tavoitteista taistella ilmastonmuutosta vastaan. Tuulivoima tunnistettiin yhdeksi olennaisista ratkaisuista, ja Suomessa ala alihankintaketjuineen käynnistettiin tehokkaasti uusiutuvan energian syöttötariffin avulla. Kiitos tehokkaan alun, tuulivoimaa voitiin rakentaa Suomeen ilman valtion taloudellista tukea jo vuonna 2019. Tänä päivänä kaikki Suomen tuulivoima rakennetaan markkinaehtoisesti.
Vaikka tuulivoimarakentaminen käynnistyi meillä huomattavasti myöhemmin kuin muissa Pohjoismaissa, on Suomi nyt ottanut aimo harppauksen rakentamisessa. Vain vuosikymmen sitten tuulivoima kattoi alle prosentin meillä kulutetusta sähköstä, nyt noin kymmenen ja vuonna 2025 jo noin 28 %. Vielä tällä vuosikymmenellä tuulivoimasta tulee Suomen suurin sähköntuotantomuoto. Tuulivoimateknologia on kehittynyt valtavan nopeasti, ja myöhäisen startin hyvä puoli on se, että nyt voimalakantamme on nuorta ja tehokasta.
Kuva: Ville Suorsa
Kohti energiaomavaraisuutta
Suomi ei ole vielä sähkön – saati sitten kaiken energian – suhteen omavarainen. Viimeisen vuosikymmenen aikana Suomen sähkönkulutuksesta noin 20–25 % on katettu tuonnilla. Uusi tuulivoima ja ydinvoima tekevät Suomesta sähköomavaraisen lähivuosina. Olennaista sekä ilmastonmuutoksen torjunnan että Suomen energiaomavaraisuuden kannalta onkin nyt se, kuinka liikenteen, lämmityksen ja teollisuuden riippuvuus fossiilisesta tuontienergiasta tullaan lopettamaan.
Tämänhetkisen tiedon valossa monella toimialalla sähköistäminen on kustannustehokkain tapa irtautua fossiilisesta energiasta. Lämpöpumput yleistyvät lämmityksessä, sähköautot liikenteessä. Toiminnoissa, joissa sähköistäminen ei ole kustannustehokasta tai teknisesti mahdollista, katse kääntyy P2X-ratkaisuihin, eli vetyyn, synteettiseen metaaniin ja muihin sähköstä tehtäviin polttoaineisiin. Muutokset kasvattavat sähkönkulutusta – ja tarvetta rakentaa lisää tuulivoimaa.
Kuva: Ville Suorsa
Kuinka tuotannon vaihtelevuuteen vastataan?
Tuulivoima on ajallisesti vaihtelevaa, joskin varsin hyvin ennustettavaa, tuotantoa. Tuulivoimalat tuottavat sähköä noin 90 % ajasta, mutta vain osan ajasta täydellä teholla. Teknisen kehityksen myötä tuulivoimaloiden vuosituotannot ovat kasvaneet voimakkaasti.
Suomessa tuulee eniten talvella: tuulivoimala tuottaa loka-maaliskuussa tyypillisesti noin 60 % vuosituotannostaan. Tuulivoimatuotantoa on helppo säätää alaspäin, mutta tuotannon kasvattaminen ei ole mahdollista ilman suotuisaa tuuliolosuhdetta. Tuotantoa tasaamaan tarvitaan säädettävää tuotantoa, kuten vesivoimaa, joustavaan tuotantoon kykeneviä P2X-ratkaisuja, kehittyviä sähkön varastointiteknologioita sekä niin teollisuuden kuin kuluttajienkin sähkönkulutuksen joustamista sähkön hinnan mukaan.
Kesään 2022 saakka sähkö on Suomessa ollut niin halpaa, että vain vannoutuneet harrastajat ovat ottaneet kulutusjoustoratkaisuja käyttöön. Energiakriisin myötä kulutuksen joustaminen on alkanut kuitenkin kiinnostaa monia. Tänä ja ensi vuonna tullaan näkemään äärimmäistä hintojen vaihtelua, sillä Euroopassa kaasulla tehdyn sähkön hinta vaikuttaa meilläkin, ja sähkön hinta on noussut voimakkaasti. Ilman tuulivoimaa sähkön hinta olisi tässä energiakriisissä lähes jatkuvasti kestämättömällä tasolla. Nyt tuulisina päivinä hinta laskee vähintään siedettäväksi, jopa erittäin matalaksi: tänäkin syksynä on tuulisina päivinä nähty Suomessa jopa negatiivisia sähkön hintoja.
Onko Suomessa tilaa kaikelle tarvittavalle tuulivoimalle?
Suomessa on vielä hyvin tilaa maatuulivoimalle, mutta kiinnostus myös merituulivoimaa kohtaan on kasvanut voimakkaasti. Oletettavissa on, että ensimmäiset suuremmat merituulivoimahankkeet tullaan rakentamaan Suomeen tällä vuosikymmenellä.
Tuulivoima on toistaiseksi maantieteellisesti melko keskittynyttä Pohjois-Pohjanmaalle, missä sijaitsee 40 % jo rakennetuista voimaloista ja 46 % suunnitteilla olevista; silti sielläkin on vielä hyviä uusia alueita maatuulivoimalle. Tuulivoiman keskittyminen maantieteellisesti pienelle alueelle tarkoittaa suurempaa tuotannon vaihtelua verrattuna laajaan maantieteelliseen hajauttamiseen: laajemmalla alueella tuulisuus vaihtelee eli tuotantoa tulee tasaisemmin, mikä tukee myös sähköjärjestelmää. Jos Pohjois-Pohjanmaalla ei tuule, Ilmatieteen laitoksen mukaan todennäköisimmin silloin tulee Itä-Suomessa. Laajempi maantieteellinen hajauttaminen lisäisi energiaturvallisuutta sekä antaisi yhä useammalle kunnalle mahdollisuuden hyötyä tuulivoiman positiivista talousvaikutuksista.
Mitä idemmäs Suomessa mennään, sitä haastavampaa on kuitenkin Puolustusvoimien tarpeiden ja tuulivoiman yhteensovittaminen. Puolustusministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö nimittivät 1.10.2022 alkaen kenraaliluutnantti evp. Arto Rädyn selvittämään kuinka Itä-Suomeen voitaisiin sijoittaa nykyistä enemmän tuulivoimaa. Selvitys on tuulivoima-alan näkökannasta erittäin tervetullut. Tuloksia selvityksestä odotetaan vuoden 2023 puolella.
Tarvitsemme kansakuntana sekä globaalisti lisää puhdasta energiantuotantoa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja nyt myös akuutista energiakriisistä selviämiseksi. Harvaan asuttuna ja hyvätuulisena alueena Suomen kannattaa hyödyntää edullisen ja puhtaan sähköntuotannon mahdollisuudet, sillä tuulivoimaan panostamalla Suomi siirtyy myös vahvemmin energiaomavaraiseen ja -turvalliseen aikakauteen – ja tämä aikakausi häämöttää jo aivan kulman takana.
Kirjoittaja
Anni Mikkonen on toiminut Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtajana vuodesta 2009 lähtien. Suomen Tuulivoimayhdistyksellä on lähes 200 yritysjäsentä ja noin 150 henkilöjäsentä. Mikkosella on filosofian maisterin tutkinto ympäristötieteistä ja kauppatieteiden maisterin tutkinto ympäristöjohtamisesta. Mikkonen on suorittanut 234. maanpuolustuskurssin.
