Maanpuolustus-lehden kirjeenvaihtajan palstalla kirjoittavat eri puolilla maailmaa kiinnostavissa tehtävissä toimivat maanpuolustuskurssin käyneet.
Olen seurannut maailmanjärjestyksen murrosta ja Naton transformaatiota viimeiset neljä vuotta Suomen Nato-edustustossa, Brysselissä. Tänä aikana sekä Nato että Suomen Nato-edustusto ovat käyneet läpi suuren muutoksen. Naton osalta transformaatio jatkuu, kun taas Nato-edustuston osalta olemme kyenneet vakiinnuttamaan toimintamme ja keräämään oppeja jäsenyyden alkutaipaleelta.
Suomen päätös hakea jäsenyyttä Natossa muutti Nato-edustuston asemaa välittömästi. Kun Suomi oli hyväksytty hakijamaaksi Madridin huippukokouksessa 2022, avautuivat Suomelle Naton asiakirjat ja edustustolle Naton lukuisat komiteat, ydinpelotetta lukuun ottamatta. Valmistautuminen jäsenyyteen edellytti Nato-edustuston henkilöstön nopeaa kasvattamista, jotta kykenimme ottamaan uudet asiakokonaisuudet ja prosessit haltuun.
Ensimmäinen oppimme oli Naton vuosikellon ymmärtäminen: Nato elää huippukokouksesta huippukokoukseen, joita valmistelevat ministerikokoukset. Toinen keskeinen havainto oli, että Natoa ohjataan paperilla. Naton päätöksenteko pohjautuu konsensukseen. Se edellyttää asioiden kirjaamista paperille, jotka hyväksytään ministerikokouksissa ja huippukokouksissa.
Nämä havainnot auttoivat varmistamaan, että jäsenyyden toteuduttua 4.4.2023 pystyimme siirtymään nopeasti Suomen Nato-integraation toteuttamiseen. Tunsimme aikataulut ja prosessit sekä tiesimme keskeiset asiakirjat, joihin tuli saada Suomea koskevat kirjaukset. Nato-integraatiomme ei toki ole tapahtunut vailla yllätyksiä. Kolmas tekemämme havainto olikin: ”Trust but verify”. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä Nato-edustuston henkilöstöltä. Tarvitsemme myös havaintoja ja yhteistyötä kymmeniltä suomalaisilta, jotka työskentelevät Naton rakenteissa. He laativat asiakirjoja liittolaisten käsiteltäväksi. Lisäksi tarvitaan vaikuttamista muihin pääkaupunkeihin yhdessä Helsingin kanssa: en ole todistanut tilannetta, jossa liittolainen muuttaisi kantaansa komiteassa käytetyn puheenvuoron ansiosta.
Neljäs havainto Natosta on ollut, että sen transformaatio jatkuu. Vuoden 2022 jälkeen Venäjä on tunnistettu uhaksi, puolustus on jälleen Naton prioriteetti ja liittolaiset nostavat puolustusbudjettejaan. Transformaatio ei kuitenkaan pääty tähän.
Tulevaisuudessa eurooppalaisten tulee kantaa suurempi vastuu pelotteesta ja puolustuksesta. Se edellyttää, että liittolaiset kykenevät hyödyntämään uusia innovaatioita entistä tehokkaammin ja teollisuus – ei vain perinteinen puolustusteollisuus – kykenee lisäämään tuotantoaan.
Naton seuraava huippukokous on heinäkuussa Ankarassa. Sitä ennen asiat on jälleen kirjattava paperille.
Kirjoittaja
Pete Piirainen on toiminut erityisasiantuntijana Suomen pysyvässä Nato-edustustossa vuodesta 2022. Hän on toiminut Maanpuolustus-lehden päätoimittajana 2017–2022. Piirainen on suorittanut 224. maanpuolustuskurssin vuonna 2018.
