Tällä hetkellä Euroopassa vallitsee konsensus, että Venäjän öljystä ja kaasusta halutaan luopua mahdollisimman pikaisesti. Tahtotila vihreään siirtymään on niin voimakasta ja laajaa, ettei sen yli helposti kävellä, vaikka Ukrainan sodan seurauksena energian saatavuus ja hinta ovat EU:n päivänpolitiikan vaikeita yhteiskunnallisia asioita. Kestävän talouden ja energiaomavaraisuuden kannalta ainoa oikea ratkaisu on kiihdyttää uusiutuvan energian tuotantoa ja muita kestäviä ratkaisuja kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.
Vihreä siirtymä lisää nyt nopeasti uusiutuvaa energiaa ja vihreitä teknologioita. Energiainvestointien valmisteluprosessit mukaan lukien lainsäädäntö ja teknologioiden käyttöönotto vievät kuitenkin aina aikaa, vaikka niitä kiirehtisikin. Ne eivät ole yön yli hankkeita, vaan lyhimmilläänkin uuden energiainfrastruktuurin rakentaminen vie muutamia vuosia. Energian huoltovarmuus on tästä syystä akuutti huolenaihe, ja monet maat saattavat väliaikaisesti joutua turvautumaan kivihiileen ja muuhun fossiilienergiaan, kun ne hankkiutuvat eroon Venäjän tuontienergiasta. Näemme luultavasti muutaman vuoden notkahduksen päästövähennyksissä siitäkin huolimatta, että pitkäaikainen energiantuotannon kasvu tehdään vihreillä teknologioilla.
Maailmanlaajuisessa energiamurroksessa vetytalous kehittyy vauhdilla. Päästötön vihreä vety on monipuolinen ilmastoratkaisu. Sen hyödyntäminen on nyt entistä ajankohtaisempaa, kun Eurooppa irrottautuu Venäjän energiasta. Euroopassa on käynnissä jo satoja hankkeita, erityisesti Saksassa ja Ranskassa vety on kovassa nousussa. Goldman Sachs on arvioinut, että tämän vuosisadan puoliväliin mennessä neljännes globaalista energiasta tulee vihreästä vedystä, ja vetymarkkina olisi silloin noin 10 000 miljardia euroa.
Sähköistyminen on entistä enemmän yhteiskunnan keskiössä tulevaisuudessa, vaikka jo nyt emme käytännössä pärjää ilman sähköä – oli sitten kyseessä kännyköiden ja autojen lataukset tai muu normaali eläminen. Uusi energiajärjestelmä perustuu pitkälti sääriippuvaiseen tuotantoon – tuuleen ja aurinkoon. Niiden potentiaali on rajaton. Aina ei kuitenkaan tuule tai paista, jolloin tarjonta ja kysyntä voivat olla huomattavassa epätasapainossa. Sähkön käytön on kuitenkin oltava kaikissa tilanteissa toimitusvarmaa, ja siksi on saatava energiaa varastoon. Muuten meillä sähkönhinnat karkaavat nykyistä rajummin käsistä ja koko energiajärjestelmä ei ole tasapainossa.
Suomeen on lähivuosina tulossa moninkertainen määrä tuulivoimaa nykyiseen tuotantokapasiteettiin (4 GW) verrattuna. Tuotantokapasiteetti tulee ylittämään kotimaan kulutuksen mahdollisesti jopa tämän vuosikymmenen aikana. Tällöin tarvitaan isoja varastoja, jotta energiajärjestelmä toimii. Ja sen lisäksi tarvitaan kompleksisen systeemin ohjaukseen digitalisaatiota, jopa niin, että ilman tekoälyä ei selvitä. Systeemitason (gigawattiluokan) energiavarastointiin akut eivät yksistään riitä. Siksi tarvitaan päästötöntä vihreää vetyä, joka on energian kantaja. Kun tuulee tai paistaa paljon ja uusiutuvaa sähköä saadaan yli kysynnän, voidaan sähkö vedyn avulla varastoida ja käyttää kun tuotantoa ei ole saatavilla.
Vetytaloudessa Suomella on selkeä kilpailuetu Keski-Eurooppaan nähden. Meillä on tilaa rakentaa merkittävästi lisää halpaa maatuulivoimaa. Lisäksi meillä on runsaasti puhdasta vettä, jota tarvitaan vihreän vedyn tuotantoon sekä biopohjaista hiilidioksidia. Sen sijaan että päästetään tehtaiden ja voimalaitosten hiilidioksidit taivaalle, niistä voidaan vedyn kanssa jatkojalostaa synteettisiä polttoaineita kuten metaania ja metanolia. Ilmassa on typpeä, jolloin vedystä voidaan tehdä puolestaan ammoniakkia. Myös synteettinen muovi ja synteettinen proteiini ovat osa tulevaisuuden vetytaloutta. Vety tulee olemaan kuin öljy, mutta sen skaalautuvuus on paljon laajempi.
Kuva: Sameer Al-Doumy / Lehtikuva
Euroopan komission tavoitteena on tuottaa vuoteen 2030 mennessä 10 Mt vetyä EU:n alueella. Suomen tulee lähteä tavoittelemaan tästä tuotannosta 10 %:n osuutta. Tällöin investoinnit tämän vuosikymmenen aikana tuulivoimaan ja vetyyn olisivat Suomessa 50 miljardin euron luokkaa. Mikä muu sektori tarjoaa vastaavia mahdollisuuksia Suomelle?
Eurooppa rakentaa paraikaa energiajärjestelmää, joka on paljon nykyistä kompleksisempi, ja vetyyn tullaan joka tapauksessa investoimaan Euroopassa. Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus olla ratkaisemassa globaaleja kestävyyshaasteita rakentaen samalla maallemme uutta kansantalouden kivijalkaa. Itsestään nämä hyödyt eivät kuitenkaan synny: Suomen valtiolta tarvitaan selkeitä toimia – hankkeiden luvitusta pitää selkeästi nopeuttaa ja alkuvaiheessa pitää myös antaa taloudellista tukea uuden markkinan syntymiselle.
Harjavallassa rakennamme jo Suomen ensimmäistä vihreän vedyn teollisen mittakaavan tuotantolaitosta, seuraavaa laitosta suunnittelemme yhdessä Savon Voiman kanssa Joensuuhun ja kymmenessä vuodessa tavoitteemme on rakentaa 1 GW vihreän vedyn tuotantoa. Eli me osaltamme olemme P2X Solutionsissa toteuttamassa Suomen menestystarinaa tuottamalla ja jatkojalostamalla vihreää vetyä. Nyt rohkeasti koko Suomi mukaan edelläkävijöiden joukkoon.
Kirjoittaja
Herkko Plit toimii hiilineutraalin yhteiskunnan aitiopaikalla perustajan ja toimitusjohtajan roolissa uudessa P2X Solutions yhtiössä, joka on Suomen energiatulevaisuuden edelläkävijä päästöttömän hyvinvointiyhteiskunnan rakentajana. Yhtiön tavoite on tuottaa Suomessa vihreää vetyä ensimmäisenä teollisessa mittakaavassa ja jatkojalostaa se synteettisiksi polttoaineiksi kustannustehokkaasti. Pitkän linjan energiamiehenä Plitillä on kokemusta vaativista johtotehtävistä esimerkiksi EU-komissiossa, TVO:ssa, Fortumilla ja TEM:n energiaosastolla sekä valtionyhtiö Baltic Connector Oy:n toimitusjohtajana. Plit on suorittanut 231. maanpuolustuskurssin.
