Kainuun ja Karjalan prikaateissa pilotoidussa Tukitaistelija-toiminnassa koulutetut varusmiehet tarjoavat palvelustovereilleen matalan kynnyksen vertaistukea. Tavoitteena on ottaa malli käyttöön kaikissa joukko-osastoissa vuoden 2027 alussa.
Varusmiespalvelus luo perustan yksilön poikkeusolojen tehtävien toteuttamiselle, mutta samalla se koettelee nuoren aikuisen arkea: uusi ympäristö, tiivis päivärytmi, fyysinen rasitus ja siviilielämän huolet kulkevat mukana kasarmille ja harjoituksiin. Puolustusvoimissa on tunnistettu, että palveluksen alkuvaihe voi lisätä henkistä kuormitusta. Tukitaistelijatoiminnan tavoitteena on tuoda tuki mahdollisimman lähelle joukkoa: koulutettu varusmies toimii vertaisena kuuntelijana ennen kuin huolet kasaantuvat.
Salpausselän Ilmatorjuntapatteristossa palvellut alikersantti kertoo, että eräs taistelija sanoi arvostavansa paljon sitä, että joku vain kuuntelee. Kokemus tiivistää tukitaistelijatoiminnan ytimen: kyse ei useinkaan ole suurista ratkaisuista, vaan siitä, että palvelustoveri pysähtyy, huomaa ja ottaa huolen vakavasti.
Karjalan prikaatissa ensimmäiset tukitaistelijat koulutettiin vuoden 2025 heinäkuun saapumiserästä. Tehtävään haettiin vapaaehtoisia, jotta mukaan valikoituisi varusmiehiä, joilla on halu tukea palvelustovereitaan. Pilotin perusteella rekrytointia ja koulutuksen ajankohtaa on tarkoitus siirtää myöhemmäksi koulutushaarajaksolle. Näin tukitaistelijan tehtävä voidaan kohdentaa paremmin etenkin pidempään palveleville varusmiehille.
Koulutuksen perustana on Puolustusvoimien Taistelijan mieli -kokonaisuus, jossa vahvistetaan sotilaan psyykkistä, sosiaalista ja eettistä toimintakykyä. Tukitaistelijakoulutuksessa painopiste on käytännön kohtaamisissa: miten tunnistaa kuormittuminen, aloittaa vaikea keskustelu ja ohjata tilanne tarvittaessa esimiesten, terveysaseman, sosiaalikuraattorin tai sotilaspapin käsiteltäväksi.
Tukitaistelija ei ole terapeutti eikä ongelmien ratkaisija. Hänen tehtävänsä on olla läsnä, kuunnella ja madaltaa kynnystä puhua stressistä, koti-ikävästä, ristiriidoista tai palvelusmotivaation laskusta. Keskusteluavun tarve korostuu erityisesti alokaskaudella, jolloin palveluksen käytännöt ja kasarmiympäristö voivat tuntua vierailta. ”Huomasin, että moni kaipasi vain normaalia keskustelua ja tukea omiin fiiliksiin”, Itä-Suomen viestipataljoonassa palvellut alikersantti kuvaa. Samalla tukitaistelija oppii tunnistamaan epäasiallista käyttäytymistä ja ohjaamaan tilanteita eteenpäin.
Toiminnan vaikuttavuus riippuu myös siitä, tunnettaanko tukitaistelijat yksikössä. Näkyvä tunnus ja selkeä tehtävänkuva voivat helpottaa yhteydenottoa silloin, kun asiaa ei haluta viedä suoraan esimiehelle tai ammattilaiselle. ”Nuori erä selkeästi hyötyi siitä, että oli joku, jolle puhua vaikeista asioista luottamuksella”, Karjalan huoltopataljoonassa palvellut alikersantti tiivistää. Siksi tehtävään valittavilta tarvitaan motivaatiota, harkintakykyä, sosiaalisia valmiuksia ja ymmärrystä omista rajoista.
Reserviläisnäkökulmasta tukitaistelijatoiminta on osa laajempaa taistelukestävyyden rakentamista. Normaalioloissa se tukee palveluksen arkea ja ehkäisee ongelmien kasaantumista. Poikkeusoloissa vertaisten merkitys korostuu, kun joukon toimintakyky rakentuu fyysisen suorituskyvyn lisäksi luottamuksesta, ryhmäkiinteydestä ja kyvystä käsitellä kuormitusta. ”Tukitaistelijalla on arvokas rooli, vaikkei kaikki heitä välttämättä suoraan tarvitsisikaan”, Itä-Suomen viestipataljoonassa palvellut viestimies arvioi. Tukitaistelija on palvelustoveri, joka huomaa, kuuntelee ja auttaa hakemaan apua ajoissa.
Tukitaistelijan toiminta ei vähennä kaveria ei jätetä -periaatetta millään tavoin, jossa tuvan, ryhmän, joukkueen kaikilla jäsenillä on oma panoksensa joukon yhteiseen tehtävän ja tavoitteen saavuttamiseksi. Tähän kytkeytyy keskeisesti jokaisen yksilön psyykkinen, sosiaalinen ja eettinen toimintakyky.
Pilotoinnin perusteella Karjalan prikaatilla ja usealla muulla joukko-osastolla on hyvät valmiudet ottaa toiminta täysimääräisesti käyttöön vuoden 2027 alusta, kehittäen toimintaa edelleen saatujen kokemusten perusteella myös muiden joukko-osastojen kanssa. Tässäkin toiminnassa korostuu nyt ja tulevaisuudessa erinomaisesti Karjalan prikaatin tunnuslauseen loppuosa: ”Kaarti päälle – yhdessä voima”.
Kirjoittajat
Prikaatikenraali Tomi Pekurinen on Karjalan prikaatin komentaja. Hän on suorittanut 256. maanpuolustuskurssin vuonna 2026.
Jarkko Lievonen on Karjalan prikaatin kenttärovasti.
