Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja muut YK:n jäsenmaiden valtionpäämiehet hyväksyivät syksyllä 2015 globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda 2030, jonka toimeenpanosta ovat päävastuussa kansalliset hallitukset. YK:n huippukokouksessa hyväksytty Agenda 2030 koostuu yhteisistä periaatteista, 17 päätavoitteesta (Sustainable Development Goals; SDGs) ja niitä tarkentavista 169 alatavoitteesta, toimeenpanon keinoista sekä yhteisestä toimeenpanon seuranta- ja arviointijärjestelmästä.
Agenda 2030 oli ainutlaatuinen saavutus kansainväliseltä yhteisöltä. Ensimmäistä kertaa ikinä kaikilla mailla on nyt yhteinen toimintaohjelma, joka sisältää konkreettisia tavoitteita kestävän kehityksen toteuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Niiden avulla on mahdollisuus kääntää globaali kehitys uralle, joka on talouden, ihmisten ja luonnon kannalta kestävää ja jonka avulla voidaan edistää rauhaa ja hyvää hallintoa. Tavoitteena on pelastaa ihmisyys sekä taata yhteiskunnallinen vakaus ja planeetan kantokyky.
Agenda 2030 oli vallankumouksellinen myös siitä näkökulmasta, että se haastaa vallitsevan pohjoinen–etelä-vastakkainasettelun ja peräänkuuluttaa globaalihaasteiden keskinäisriippuvuutta ja ratkaisujen kokonaisvaltaisuutta. Agenda 2030 luo uusia win–win–win-mahdollisuuksia sekä kehittyneille että kehitysmaille ja mahdollistaa aidosti yhdenvertaisia kumppanuuksia. Parhaimmillaan uusi toimintaohjelma tarjoaa tiekartan globaalien talous-, ilmasto-, energia- ja ruokakriisien ratkaisuun. Reaalimaailmassa asia on tietysti monimutkaisempi.
Vuonna 2015 valtioiden toiveet olivat joka tapauksessa korkealla. Panoksena oli YK:n uskottavuus monimutkaisten globaalihaasteiden ratkaisijana. Samalla tarkoitus oli käynnistää uusi luku sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävämmän maailman rakentamisessa. Epäonnistumiseen ei ollut varaa. Sekä teollisuus- että kehitysmaiden näkökulmasta tarvittiin poliittisia ja toiminnallisia ratkaisuja erityisesti siihen, miten voidaan lisätä kehitysmaiden elintasoa ja hyvinvointia ja turvata kehittyneiden maiden hyvinvointi käyttämällä globaaleja luonnonvaroja viisaammin ja kestävämmin tilanteessa, jossa maailman väestömäärä kasvaa ja globaalista hyvinvoinnista haluavat osansa yhä useammat. Valtiot ymmärsivät, että kestävä kehitys tulee saada ympäristö- ja kehityspolitiikan lisäksi myös talouspolitiikan ytimeen, jotta todellisia muutoksia voidaan saavuttaa.
Nyt on kulunut melkein viisi vuotta Agenda 2030:n hyväksymisestä. Onko tavoitteen- ja vastakkainasettelusta siirrytty toimeenpanoon ja yhteistoimintaan?
Koko yhteiskunta mukaan Agenda 2030:n toimeenpanoon
Suomi käynnisti toimeenpanon topakasti heti vuoden 2016 alusta. Agenda 2030:n pääsihteeristö siirrettiin ympäristöministeriöstä valtionneuvoston kansliaan ja silloinen hallitus alkoi laatia toimeenpanosuunnitelmaa. Suomen kestävän kehityksen strategia, Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus – Suomi jonka haluamme 2050, päivitettiin vastaamaan paremmin globaalien kestävän kehityksen tavoitteiden haasteeseen. Agenda 2030:stä tuli koko hallintoa ohjaava tiekartta.
Myös yritykset, kaupungit ja kansalaisyhteiskunta ovat laatineet omia toimenpideohjelmiaan. Agenda 2030 luo yrityksille kansainvälisen kestävän kehityksen viitekehyksen ja samalla osoittaa globaalit haasteet, joiden ratkaisemisesta voi tehdä liiketoimintaa. Järjestöt taas tavoittavat suuria joukkoja kansalaisia ja sidosryhmiä ja ovat siten tärkeässä asemassa tavoitteiden toteuttamisessa ja tunnetuksi tekemisessä.
Suomessa ymmärrettiin jo varhain, että kestävä kehitys on yhteiskunnallinen oppimisprosessi, johon kaikki pitää saada mukaan. Suomen kestävän kehityksen toimikunta perustettiin jo vuonna 1993 ja on siitä lähtien toiminut poliittisena yhteisymmärryksen rakentajana kestävän kehityksen kysymyksissä. Suomen toimikunta on kansainvälisessä katsannossa ainutlaatuinen. Se perustuu hallituksen, hallinnon, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan avoimeen vuoropuheluun. Pääministerit ovat johtaneet toimikunnan työtä hallituspohjasta riippumatta ja vahvistaneet näin pitkäjänteistä ja johdonmukaista kestävän kehityksen työtä Suomessa. Suomen pääministerivetoinen monitoimijamalli onkin herättänyt runsaasti kansainvälistä kiinnostusta ja arvostusta.
Yhtenä erityisenä Agenda 2030 toteuttamisen haasteena on globaalien tavoitteiden konkretisoiminen niin, että kansalaiset, yritykset ja muut toimijat löytävät arjessaan kannustimia ja merkityksellisiä tapoja osallistua. Valtioneuvoston kanslia on tukenut sidosryhmien osallistumista kehittämällä innovatiivisia kestävän kehityksen työkaluja. Merkittävin niistä on Sitoumus 2050 -toimenpidesitoumustyökalu. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen osana käyttöön otetun verkkopohjaisen alustan kautta kuka tahansa Suomessa voi antaa oman konkreettisen toimenpidesitoumuksensa Agenda 2030 toteuttamiseksi. Tällä hetkellä sitoumuksia on jo yli 2300, iso osa yrityksiltä, kunnilta ja yksittäisiltä kansalaisilta.
Suomi kansainvälisten vertailujen kärjessä, haasteet ympäristötavoitteissa
Tavoitteiden edistymistä eri maissa seurataan vapaaehtoisilla maaraporteilla (Voluntary National Review; VNR). Pääministeri Sanna Marin esitteli Suomen toisen maaraportin YK:n kestävän kehityksen virtuaaliseurantakokouksessa tämän vuoden heinäkuussa. Raportista selviää, että Suomi on muiden pohjoismaiden rinnalla monilla mittareilla kansainvälisten kestävän kehityksen vertailujen kärjessä. Suomi on saavuttanut tai on lähellä saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet, jotka liittyvät köyhyyden vähentämiseen, terveyteen, koulutukseen, veteen ja energiaan, eriarvoisuuden vähentämiseen sekä rauhaan ja oikeusvaltioon. Agenda 2030:n kantava periaate on, että ketään ei tulisi jättää kehityksestä jälkeen. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on mahdollistanut turvallisen ja toimivan elinympäristön, jossa elää hyvinvoiva, koulutettu ja onnellinen kansakunta.
Suomen suurimmat haasteet liittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan, kestämättömiin kulutus- ja tuotantotapoihin, luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen sekä kehitysyhteistyörahoituksen matalaan tasoon. Suomi menestyy verrokkimaitaan heikommin myös sukupuolten välisen tasa-arvon toteuttamisessa erityisesti naisten kokemaan väkivaltaan ja palkkaepätasa-arvoon liittyen. Suomessa ei ole nälänhätää, mutta käänteisesti Suomen ongelmana on liikalihavuuden lisääntyminen. Monet näkyviin vähemmistöihin kuuluvat kokevat syrjintää Suomessa, vaikka raportin mukaan Suomi onkin onnistunut eriarvoistumisen torjumisessa hyvin muun muassa laajan sosiaaliturvan sekä hyvien koulutusmahdollisuuksien ansiosta.
Suomi on saanut kansainvälisesti kiitosta koko yhteiskuntaa osallistavasta toimintatavastaan, ja myös Suomen tuore maaraportti tuotettiin suomalaista yhteiskuntaa laajasti osallistaen. Useat eri tahot, kuten elinkeinoelämän, kansalaisyhteiskunnan, tiedeyhteisön, kaupunkien ja alueiden sekä nuorten edustajat osallistuivat raportin kirjoittamiseen.
Agenda 2030, Green Deal ja kestävä jälleenrakennus
Koko maailmaa tänä vuonna järisyttänyt covid-19-pandemia on nostanut esille kysymyksen siitä, vaarantuuko Agenda 2030 toimeenpano hallitusten fokusoidessa toimiaan ja resurssejaan kiireellisiin terveys-, talous- ja työllisyystoimiin. Koronakriisi on kestävän kehityksen ytimessä. Siksi on tärkeää, että ongelmia ratkotaan kokonaisvaltaisesti. Globaali toimintaohjelma Agenda 2030 tarjoaa maailmanlaajuiset tavoitteet ja kompassin kohti kestävää jälleenrakennusta. Kestävään yhteiskuntaan siirtyminen vaati kuitenkin yhteiskunnan toimijoilta ja sektoreilta yhteen hiileen puhaltamista sen sijaan että omat edut ja tavoitteet asetetaan etusijalle tai muiden tavoitteita vastaan.
EU:n uusi kasvustrategia eli vihreän kehityksen ohjelma Green Deal on elpymisen perusta myös Euroopan unionissa. Komissio on jo tänä vuonna antanut vihreän kehityksen ohjelmaan kuuluvia ja kestävän kehityksen kannalta merkittäviä aloitteita: ehdotukset eurooppalaisesta ilmastolaista, kiertotalouden toimintasuunnitelmasta ja biodiversiteettistrategiasta.
EU:n ilmastolailla on mahdollisuus luoda vihreää kasvua ja työpaikkoja pitkällä aikavälillä ja on siten linjassa EU:n elpymissuunnitelman kanssa luoda kestävää, resilienttiä ja oikeudenmukaista Eurooppaa. Kiertotalouden uuden toimintasuunnitelman tavoitteena on uudistaa EU:n teollisuutta vihreään ja kestävään tulevaisuuteen, vahvistaa resurssitehokkuutta ja pitkän ajan kilpailukykyä suojellen ympäristöä. Myös ehdotus EU:n biodiversiteettistrategiaksi 2030 on EU:n elpymissuunnitelman keskiössä. Covid-19-pandemia on tuonut esiin yhteydet ihmisten ja ekosysteemien terveyden välillä sekä tartuntatautien leviämisen ja luonnon tuhoutumisen välillä. Euroopan biodiversiteetin ja ekosysteemien hyvinvoinnin suojeleminen ja ennallistaminen on avainasemassa EU:n talouden ja yhteiskunnan resilienssin edistämisessä sekä pandemioiden ehkäisemisessä.
Haasteiden edessä Suomi tarvitsee etenemismallin, joka on vaikuttava ja oikeudenmukainen ja joka tarjoaa kansalaisille ja elinkeinoille turvallisuutta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Turvallisuus ei synny vain tulipalojen sammuttamisesta, vaan rakentuu jousto- ja muutoskykyisestä yhteiskunnasta. Joustavassa yhteiskunnassa kykenemme selviytymään nykyisistä ongelmista, mutta myös vielä ennakoimattomista tulevaisuuden kriiseistä, liittyvät ne sitten pandemioihin, ilmastonmuutokseen tai sotilaallisiin konflikteihin.
Ansiokas päätöksen- ja tieteentekijöiden välinen vuorovaikutus Suomessa pitää nyt valjastaa tuottamaan tietoon perustuvia ratkaisuja muuallakin kuin epidemiologiassa ja taloustieteissä. On oleellista tunnistaa kriisiin liittyvien eri ilmiöiden väliset kytkennät ja niistä syntyvät laajat vuorovaikutusvyyhdit, jotta voidaan rakentaa turvallisia ja oikeudenmukaisia toimintamalleja.
SDG-tiekartalla kohti tavoitevuotta 2030
Vuoteen 2030 tuntuu nyt olevan pitkä aika, mutta se kuluu nopeasti. Aikaa ei ole hukattavaksi. Suomi tulee toimimaan määrätietoisesti kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hallitus on laatinut hallituskauden loppuun asti ulottuvan toimeenpanosuunnitelman Agenda 2030:n toteuttamiseksi. Tämä suunnitelma on määrä antaa syksyllä eduskunnalle. Lisäksi hallitus on sitoutunut jatkamaan edellisen hallituksen käynnistämää kestävän kehityksen sisällyttämistä valtion budjettisuunnitteluun ja -seurantaan. Hallitus aikoo myös laatia laajassa yhteistyössä eduskunnan ja eri sidosryhmien kanssa pidemmän aikavälin SDG-tiekartan, jossa on määrä asettaa tavoitteet ja askelmerkit Agenda 2030:n saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.
YK:n 75-vuotisjuhlavuonna Suomessa on syytä olla ylpeitä kestävän kehityksen työstämme ja maineestamme maailmalla. Hyvä vientituote ei aina edellytä insinööriosaamista. Avoimella keskustelukulttuurilla, pitkäjänteisellä puurtamisella, pääministerin sitoutumisella, haasteiden rehellisellä tunnistamisella ja konkreettisten politiikkatyökalujen käyttöönotolla voi myös mainiosti kirkastaa kuvaamme maailmalla. Suomen pragmaattinen ja ratkaisukeskeinen toimintatapa luo erinomaiset edellytykset pitkäjänteiselle ja johdonmukaiselle kestävän kehityksen politiikalle yli hallituskausien.
Kirjoittaja
Kansainvälisten asiain neuvos Annika Lindblom on toiminut Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteerinä viisi vuotta. Hän osallistui hallitustenvälisiin Agenda 2030 -neuvotteluihin osana Suomen neuvottelutiimiä vuosina 2012–2015 ja on sen jälkeen koordinoinut Suomen kansallista toimeenpanoa yhteistyössä valtioneuvoston kanslian kanssa. Lindblom toimii myös Euroopan kestävän kehityksen verkoston (ESDN) puheenjohtajana ja Suomen kestävän kehityksen parhaiden käytäntöjen lähettiläänä kansainvälisessä yhteistyössä.