Avaruusekosysteemi – kolmikantayhteistyö uudessa avaruudessa
Avaruuteen liittyvästä teknologiasta, datasta ja palveluista on tullut olennainen osa jokapäiväistä elämäämme. Avaruustoiminta laajenee maailmanlaajuisesti, ja ennätysmäärä maita ja kaupallisia yrityksiä investoi avaruusinfrastruktuuriin ja -ohjelmiin. Satelliittien signaaleista ja datasta johdetaan yhä enemmän erilaisia palveluja ja sovelluksia, jotka edistävät uudenlaista taloudellista toimintaa. Esimerkiksi tietoliikenneratkaisut, liikenne, sääennusteet sekä maa- ja metsätalouden uudet ratkaisut ovat erittäin riippuvaisia satelliittien tuottamasta ja välittämästä datasta.
Avaruustoiminnalla on merkittävä vaikutus erityisesti vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä. Euroopan komission mukaan yli 10 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta on riippuvaista avaruuteen liittyvistä palveluista. Avaruustoiminnalla on siis Euroopan unionissa huomattava merkitys yhteiskuntaan, talouteen ja myös turvallisuuteen.
Teknologisen kehityksen ja uudenlaisen toimintaympäristön siivittämänä niin sanottu ”uusi avaruus” mahdollistaa uudenlaisia liiketoimintavetoisia palveluita ja toimintoja yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Halvempi mikroelektroniikka sekä viestintätekniikan ja standardointimenetelmien kehittyminen mahdollistavat kokoluokaltaan pienempien ja edullisempien avaruusjärjestelmien kehittymisen täydentämään perinteisiä suurvaltavetoisia avaruusjärjestelmiä eli niin sanottua vanhaa avaruutta.
Vanhassa avaruudessa järjestelmät on rakennettu niin, että epäonnistumisen mahdollisuutta ei ole. Se tekee järjestelmistä kalliita ja osittain estää uusimpien teknologioiden hyödyntämisen. Uudessa avaruudessa yksityisen sektorin osallistuminen, yrittäjyys ja riskinotto ovat avaintekijöitä. Uudessa avaruustaloudessa voidaan myös ajoittain hyväksyä järjestelmien epäonnistuminen ja noudattaa ”fly early and fly often” -filosofiaa innovaatioiden edistämiseksi. Uusien avaruussovellusten palveluala kehittyy nopeasti, ja nyt on mahdollista toteuttaa erilaisia avaruuslähtöisiä järjestelmiä liike-elämän ja yhteiskunnan tarpeisiin. Verkostomainen toiminta uudessa avaruustaloudessa on muuttanut koko avaruusliiketoiminnan.
Uudessa avaruustaloudessa korostuvat tiedemaailmasta lähtöisin olevat innovaatiot, kuten Aalto-yliopistosta lähtöisin olevan Iceyen ainutlaatuinen mikrosatelliittipalvelu. Yliopistojen spin-off-yritykset ovat yksi tapa muuttaa korkeakoulujen uusia tutkimusideoita innovaatioiksi ja kaupallistaa niitä. Yliopistoja ja muita huippututkimuslaitoksia lähellä sijaitsevat teollisuudenalat hyötyvät siitä, että ne voivat tarkkailla ja käyttää uusimpia tutkimuslähtöisiä keksintöjä. Suhde toimii myös toiseen suuntaan: yliopistot voivat hankkia tietoa ja käsitystä teollisuuden tutkimuksesta ja kehityksestä sekä näin saada tutkimukseensa kaupallista näkemystä ja tuloksilleen vaikuttavuutta.
Kuva: ESA-P / Carrill
Globaalisti kilpailukykyisten innovaatioklusterien ytimessä on maailmanluokan tutkimusyliopisto tai pari. Maailman johtavat avaruusklusterit – esimerkiksi Harwell (GB) – osallistavat yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Yliopisto-organisaatiot osallistuvat innovaatioprosessiin ja tarjoavat osaavaa työvoimaa. Klusterin tiivis yhteiselo mahdollistaa ainutlaatuiset yhteistyömahdollisuudet korkeakoulujen ja innovatiivisten yritysten välillä. Lisäksi tarvitaan toimijoita, jotka varmistavat, että akateeminen panostus muuttuu innovaatioksi ja uudeksi liiketoiminnaksi.
Innovaatioekosysteemissä on erilaisia prosesseja ja vuorovaikutusta yliopistojen, valtion, yritysten ja yrittäjien (pk-yritysten, startup-yritysten sekä suuryritysten), sijoittajien ja muiden toimijoiden välillä. Tuloksellisessa innovaatioekosysteemissä luodaan yhteiskehittämällä uutta tietoa, osaamista ja innovaatioita, ja niissä eri taustaisten toimijoiden osaaminen, data ja verkostot yhdistyvät. Uuden avaruuden osalta yhteistyömalli, jossa korkeakoulut, teollisuus ja julkiset toimijat yhdessä tunnistavat, tutkivat ja kehittävät kansakunnan tarpeisiin innovatiivisia teknologioita ja palveluita luo erinomaiset kasvun mahdollisuudet. Avaruusinnovaatioekosysteemin menestyminen riippuu koulutuksesta, tiedosta ja tiedon saatavuudesta sekä yhteistyöstä. Avaruustalouden kestävyyden kasvattaminen edellyttää monipuolisia toimijoita, sijoituksia ja kumppanuusmalleja.
Kun valtion, teollisuuden ja tiedemaailman toimijat yhdistävät voimansa kolmikannassa, ne koordinoivat toimintaa, ohjelmia ja rahoitusta strategisten suuntausten mukaisesti kohti kaikkia hyödyttäviä teknologiainnovaatioita. Kun nämä kolme sektoria toimivat tasavertaisina kumppaneina, luodaan uutta, laajennetaan osaamista ja sovelletaan jo olemassa olevaa uusilla tavoilla. Tehokkaimmat innovaatiot syntyvät käyttämällä olemassa olevia teknologioita uusiin tarkoituksiin, jotta voidaan luoda uutta tai parantaa olemassa olevaa. Teknologiansiirrossa siirretään ideoita ja konsepteja tutkimusympäristöstä markkinoille luomaan uutta liiketoiminnallista arvoa. Avaruussektorilla teknologiansiirto liittyy avaruusinfrastruktuuria tukevaan upstream-markkinaan (esim. kantoraketit, satelliitit, eksploraatio), avaruusdataan (esim. satelliittikaukokartoitus, tietoliikenne, satelliittipaikannus) ja downstream-markkinaan eli avaruusteknologian sovelluksiin maan päällä (esim. ohjelmistot, tuotteet ja palvelut).
OECD:n mukaan viimeisten neljän vuoden aikana avaruussektorin eri aloille syntyi yli 500 pientä yritystä erityisesti Yhdysvalloissa, mutta myös Euroopassa, Japanissa, Kiinassa ja Intiassa. Jotkut näistä startupeista pyrkivät tarjoamaan uusia laukaisumahdollisuuksia, innovatiivisia internet-palveluita pienten satelliittien kautta tai uusia data-analytiikan muotoja. Nämä startupit vaikuttavat markkinaan etenkin kannustamalla innovointiin ja inspiroimalla vakiintuneita ilmailu- ja avaruusalan toimijoita muuttamaan liiketoimintakäytäntöjään uuteen avaruustalouteen sopiviksi.
Kuva: Kvarken Space Center
Avaruustoimintaan liittyvät strategiset ja poliittiset tavoitteet kietoutuvat nykyään myös taloudellisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin. Maailma muuttuu odotettua nopeammin, ja nykyään avaruuden globalisaatio on todellisuutta. Kansallisesti avaruusteknologiaa ja sen sovelluksia pidetään arvokkaana sijoituksena sosiaaliseen, taloudelliseen, strategiseen ja teknologiseen kehitykseen. Suomen kansallisen avaruusstrategian kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä Suomesta vuoteen 2025 mennessä maailman houkuttelevin ja ketterin avaruusliiketoimintaympäristö, josta hyötyvät kaikki Suomessa toimivat yritykset. Lisäksi valtioneuvoston kanta on, että pitkäjänteinen tutkimus- ja kehitysrahoitus sekä innovaatioympäristön tukeminen ovat avainasemassa kilpailukykyisen avaruusalan edistämisessä. Suomalaisilla avaruusalan yrityksillä sekä tiede- ja tutkimusorganisaatioilla on siis loistavat edellytykset kasvuun ja kukoistukseen.
Suomen länsirannikolla on viime vuosina innostuttu avaruustalouden mahdollisuuksista ja alettu rakentaa avaruusalan innovaatioekosysteemiä. Merenkurkun avaruuskeskus on kolmivuotisen toimintansa aikana verkottanut suomalaisia ja ruotsalaisia (etenkin avaruusalalle uusia) toimijoita yrityksistä, korkeakouluista ja julkiselta puolelta. Toiminta on keskittynyt uuden avaruustalouden synnyttämiseen alueelle, ja sitä ovat toteuttaneet Vaasan ja Uumajan yliopistot sekä kahdeksan muuta suomalaista ja ruotsalaista korkeakoulua ja tutkimuslaitosta. Laajan yritys- ja kumppaniverkoston tukemana on tarkoitus rakentaa avaruusdatan ja -talouden ympärillä toimiva ekosysteemi. Oppia otetaan kansainvälisistä avaruusklustereista, ja vahvan kolmikantayhteistyön uskotaan tuovan seudulle kasvua myös avaruudesta.
Kirjoittaja
Heidi Kuusniemi on Vaasan yliopiston tietotekniikan professori ja Digital Economy -tutkimusalustan johtaja sekä Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen osa-aikainen tutkimusprofessori Navigointi ja paikannus -osastolla. Kuusniemi on toiminut tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä satelliitti- ja muiden paikannusteknologioiden parissa yli 20 vuoden ajan niin yliopisto-, tutkimuslaitos- kuin yrityssektorillakin. Hänellä on dosentuurit satelliittipaikannuksesta Tampereen yliopistossa sekä Aalto-yliopistossa. Hän on toiminut Euroopan komission ja Euroopan avaruusjärjestön neuvonantajana satelliittipaikannuksen työryhmissä sekä ollut pitkään Pohjoismaisen navigointiyhdistyksen puheenjohtajana. Hän johtaa suomalais-ruotsalaista Merenkurkun avaruuskeskus -hanketta.
