Donald Trump lupasi tehdä Yhdysvalloista suuren, mutta jättikin seuraajalleen perinnöksi pandemian ja talouskriisin runteleman maan, jonka kansa on jyrkemmin jakaantunut kuin koskaan sitten sisällissodan, ja jota muu maailma ei enää katso samoin silmin kuin ennen. Tässä vaikeassa tilanteessa Joe Biden aloitti virkakautensa kunnianhimoisin aikein. Hän tahtoo taltuttaa pandemian, palauttaa Yhdysvaltojen kansainvälisen johtoaseman ja läheiset suhteet liittolaisiin sekä tehdä maastaan edelläkävijän ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.
Bidenin näkökulmasta liittolaisuussuhteet muiden demokraattisten valtioiden kanssa ovat Yhdysvalloille merkittävä voimavara. Yhdysvaltojen ja Euroopan suhteet kärsivät Trumpin kaudella kovan kolauksen, mutta kokonaan hän ei onnistunut siltoja polttamaan, ja välien korjaaminen vanhojen ystävien kanssa on vielä mahdollista. Obaman aikaan ei silti ole paluuta. Euroopalle Trumpin presidenttikausi merkitsi viattomuuden loppua: ymmärrystä siitä, että Yhdysvallat voi vielä kääntää selkänsä vanhalle mantereelle.
Kuva: Doug Mills / DPA / Lehtikuva
Biden arvostaa myös kansainvälistä sääntöperäistä järjestelmää ja haluaa palauttaa Yhdysvallat sen keulakuvaksi. Hän ei suhtaudu kansainvälisiin järjestöihin, kuten YK:iin kritiikittömästi, mutta haluaa mieluummin pyrkiä muuttamaan niitä sisältäpäin kuin marssimalla ulos ovet paukkuen. Heti virkaanastujaispäivänään Biden antoi määräyksen paluusta Pariisin ilmastosopimukseen ja perui edeltäjänsä päätöksen irtautua Maailman terveysjärjestöstä WHO:sta. Uutena avauksena Biden on luvannut kutsua koolle demokratioiden huippukokouksen.
Paluu WHO:iin on osa Bidenin suunnittelemaa suunnanmuutosta Yhdysvaltojen koronaviruspolitiikassa. Pandemian osalta Bidenin päähuomio on kuitenkin kotimaassa, jossa hän haluaa muun muassa lisätä testausta ja tartuntaketjujen jäljittämistä, kannustaa osavaltioiden kuvernöörejä ja kaupunkien pormestareita määräämään maskipakkoja, antaa terveysviranomaisille aiempaa isomman roolin suositusten laatimisessa ja tarjota osavaltioille rahallista tukea rokotejakelun järjestämiseksi.
Vielä pandemioitakin suurempana ihmiskunnan vihollisena Biden pitää ilmastonmuutosta, joka hänen mukaansa uhkaa koko olemassaoloamme. Pariisin ilmastosopimukseen palaamisen lisäksi Biden kumosi heti virkakautensa alussa muitakin edeltäjänsä toimia. Hän ei kuitenkaan aio tyytyä Trumpin määräysten perumiseen, vaan pyrkii asettamaan kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja valjastamaan koko valtionhallinnon ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön.
Eniten jatkuvuutta ulkopolitiikassa nähdään todennäköisesti Yhdysvaltojen suhtautumisessa Kiinaan, sillä tiukan Kiina-linjan tarve on Bidenin kauden alkaessa yksi harvoja asioita, josta demokraatit ja republikaanit ovat samaa mieltä. Biden saattaa jopa jatkaa Trumpin aloittamaa kauppasotaa, vaikka hän tuskin ajatteleekaan edeltäjänsä tavoin, että kauppasodat olisivat ”hyviä ja helposti voitettavissa”. Toisaalta uusi presidentti haluaisi kuitenkin tehdä Aasian suurvallan kanssa yhteistyötä muun muassa ilmastotalkoissa.
Venäjän suhteen puolestaan Bidenilla on paineita näyttää maailmalle ja ennen kaikkea kotiyleisölle, että Valkoisessa talossa on uusi isäntä. Amerikkalaiset puoluekantaan katsomatta kauhistuivat, kun Trump Helsingin-huippukokouksessa antoi ymmärtää uskovansa ennemmin presidentti Vladimir Putinia kuin oman maansa tiedustelupalveluita ja nielevänsä purematta Putinin väitteen, ettei Venäjä sekaantunut Yhdysvaltojen vuoden 2016 vaaleihin. Trumpin vastustajat epäilevät tämän olevan Putinin talutusnuorassa, ja Bidenilta kaivataankin tiukempia otteita Venäjän suhteen muun muassa hybdirihäirinnän hillitsemiseksi.
Kuva: Alexander Natruskin / Reuters / Lehtikuva
Trumpin presidenttikauden varjojen lisäksi Bidenin Yhdysvaltojen Venäjä-suhdetta tulevat määrittämään ydinasesopimusneuvottelut. Maiden välinen ydinasesopimus New Start on umpeutumassa helmikuussa, ja Biden ilmoitti heti virkakautensa alussa pyrkivänsä jatkamaan sitä viidellä vuodella, mikä on ollut myös Venäjän tahto. Näiden viiden vuoden aikana maiden pitäisi neuvotella mahdollisesta kunnianhimoisemmasta uudesta sopimuksesta. Neuvotteluista tulee pitkät ja vaikeat. Niillä saattaa olla vaikutusta myös Yhdysvaltojen ja Kiinan suhteeseen, sillä ihannetapauksessa Biden saisi New Startin jälkeiseen ydinasesopimukseen mukaan myös Kiinan.
Maahanmuuton rajoittaminen oli yksi Trumpin tärkeimpiä poliittisia tavoitteita, ja hänen sanansa ja tekonsa tällä saralla kiristivät Yhdysvaltojen suhteita Latinalaiseen Amerikkaan ja muslimimaihin. Biden linjasi heti virkaanastujaispäivänään täydellisen suunnanmuutoksen Latinalaisen Amerikan -politiikassa ja kumosi Trumpin asettaman, pääasiassa muslimimaita koskeneen maahantulokiellon.
Eniten ulkopoliittista päänvaivaa Bidenille tuottanevat Pohjois-Korea, Iran ja Turkki. Iranin kanssa välit ovat kiristyneet Trumpin presidenttikaudella huolestuttavasti, kun taas Pohjois-Koreaan moni koki Trumpin suhtautuvan liiankin ystävällisesti. Turkki taas on yhtäältä Yhdysvaltojen liittolainen, toisaalta koko ajan autoritaarisempi valtio, jonka kanssa veljeileminen istuu huonosti Bidenin demokraattisuutta syleilevään maailmankuvaan.
Ulkopoliittisesti kokeneelta Bidenilta voi kokonaisuudessaan odottaa aktiivista otetta ulkopolitiikkaan ja kansainväliseen politiikkaan.
Kirjoittaja
Maria Annala on Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija ja tiedeviestintäpäällikkö sekä Yhdysvaltoihin erikoistunut toimittaja ja tietokirjailija. Hänen vuonna 2020 ilmestynyt teoksensa Trumpin kansa kertoo Donald Trumpin kannattajista ja kannatuksen taustasyistä.
