Koronapandemia on tuonut mittavaa epävarmuutta lähitulevaisuuteemme ja tilannekuva muuttuu nopeasti. Päättäjien pitää käsitellä epävarmuutta ja epäjatkuvuuksia ennusteiden ja jatkuvuusajattelun sijaan. On tärkeää sanoittaa, mihin oletukseen toimintaympäristön kehityksestä päätökset perustuvat.
Tässä ennakointi- ja tulevaisuustyö on avainasemassa. Kriisinsietokyky muodostuu myös kyvystä analysoida vaihtoehtoisia kehityskulkuja, joissa uhat ja mahdollisuudet edellyttävät erilaisia toimenpiteitä varautumisen tueksi. Eri vaihtoehtoiset kehityskulut vaikuttavat eri tavoin yksilöön, perheisiin, yhteisöihin, yrityksiin ja yhteiskuntaan.
Kompleksisten ongelmien ratkaisemisessa on keskeistä hahmottaa toimintaympäristön kokonaiskuva, tunnistaa keskinäisriippuvuudet ja ajurit sekä vaihtoehtoisia kehityskulkuja tulevaisuuteen. Näiden pohjalta voidaan päätöksenteon valmistelussa tunnistaa ja arvioida toimenpidevaihtoehtoja ja analysoida mahdollisuuksia, riskejä ja uhkia sekä kehittää toimintaympäristön ja toimenpiteiden vaikutusten seurantaa.
Valtioneuvostossa on parhaillaan käynnissä mittava valtioneuvoston kanslian koordinoima Seuraavien sukupolvien Suomi -skenaariotyö, jossa rakennetaan yhteistä ymmärrystä tulevaisuuden toimintaympäristön kokonaiskuvasta. Skenaariotyössä kartoitetaan yhteiskunnallisia, teknologisia, taloudellisia, ympäristöllisiä ja poliittis-lainsäädännöllisiä muutoksia ja niihin liittyviä epävarmuuksia sekä muutosten vaihtoehtoisia kehityskulkuja tulevaisuuteen niin Suomessa kuin kansainvälisessä toimintaympäristössä.
Keväällä 2020 käynnistynyt skenaariotyö muodostaa eduskunnalle syyskaudella 2021 annettavan tulevaisuusselonteon ensimmäisen osan. Skenaariotyön pohjalta laaditaan myös valtioneuvoston yhteinen tulevaisuuskatsaus, joka sisältää hallinnonalakohtaiset vaikutusanalyysit. Lisäksi skenaariotyö toimii viitekehyksenä toimintaympäristön jatkuvan seurannan kehittämisessä luoden ennakoivaa tilannetietoisuutta ja tukien tilannekuvatoimintaa. Näin voimme myös arvioida skenaarioiden toteutumista ja ryhtyä entistä aiemmin tarvittaviin toimenpiteisiin.
Skenaariotyötä voidaan hyödyntää myös ministeriöiden omissa suunnitteluprosesseissa ja muun muassa alue- ja paikallishallinnossa. Rakennamme myös edellytyksiä skenaariotyön hyödyntämiseksi systemaattisemmin valtioneuvoston strategisessa valmistelussa. Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen strategista päätöksentekoa tuetaan entistä vahvemmin ennakointi- ja tutkimustiedolla.
Kuva: Julia Kemppinen
Tulevaisuusselonteko ja tulevaisuuskatsaus päätöksenteon tukena
Ensimmäinen tulevaisuusselonteko annettiin 1993 ja tulevaisuuskatsauksia on laadittu jo vuodesta 2003. Tulevaisuusselonteon tehtävä on tunnistaa päätöksenteon kannalta tärkeitä, tulevaisuudessa erityistä huomiota vaativia asioita ja se toimii keskustelunavauksena seuraaville vuosille. Tulevaisuuskatsauksien tavoitteena on tuottaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja hallitusneuvottelujen pohjaksi tilanne- ja kehitysarvioita yhteiskunnan tilasta ja päätöksentekoa edellyttävistä kysymyksistä.
Tavoitteena on, että tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa toteutetaan myös jatkossa kokonaiskuvaa luovana skenaariotyönä. Tulevaisuusselonteon toisessa osassa valtioneuvosto avaa kohdennetusti jonkin tai jotkut skenaariotyössä esille nousseista ilmiöistä sekä mahdollisia ratkaisujen suuntia.
Ministeriöiden yhteinen ennakointityö, ennakointiluotsi ja laaja yhteistyö valmistelun tukena
Skenaariotyöhön osallistetaan laajasti eri tahoja ja toimijoita. Valtioneuvoston kanslian koordinoima ministeriöiden yhteinen ennakointityöryhmä toimii tulevaisuusselonteon ensimmäisen osan keskeisenä työryhmänä ja ministeriöiden edustajat osallistavat hallinnonalojensa ja verkostojensa asiantuntijat. Luomme näin uutta toimintatapaa valtioneuvoston ennakointi- ja tulevaisuustyöhön ja syvennämme poikkihallinnollista yhteistyötä. Yhteistyötä tehdään myös kansallisen ennakointiverkoston, kansallisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden sekä ennakointiluotsin kanssa. Ennakointiluotsin puheenjohtajana toimii pääministerin valtiosihteeri ja sen keskeinen tavoite on kehittää ja vahvistaa ennakoinnin kytköksiä päätöksentekoprosesseihin ja se muun muassa tukee kansallisen ennakoinnin kehittämistä. Tulevaisuusselonteon ohjausryhmä ohjaa valmistelua huomioiden hallitusohjelman lupaukset politiikan uudistamisesta.
Tulevaisuusdialogit vahvistavat Suomen tulevaisuutta
Suomalaista yhteiskuntaa osallistetaan tulevaisuuskeskusteluun myös laajemmin: Erätauko-säätiön kanssa toteutetaan 50 dialogia Suomen tulevaisuudesta. Myös nämä dialogit ovat osa valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäistä osaa ja niiden tavoitteena on syventää ymmärrystä Suomen tulevaisuuden tärkeimmistä kysymyksistä. Dialogeihin kutsutaan eri sukupolvia ja sukupuolia, eri taustoista tulevia ja erilaista arkea eläviä pohtimaan Suomen tulevaisuutta. Tavoitteena on, että erityisesti he, jotka yleensä eivät syystä tai toisesta osallistu tulevaisuuskeskusteluun, tulevat mukaan. Dialogit tukevat myös oikeusministeriön poikkihallinnollisen demokratiaohjelman tavoitteita edistää osallisuutta ja etsiä uudenlaisia tapoja vuorovaikutukseen hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Keskusteluiden ja osallisuuden vahvistamisen avulla vahvistamme myös Suomen tulevaisuutta.
Kirjoittajat
Jaana Tapanainen-Thiess toimii tulevaisuusselonteon, ennakointiluotsin ja ministeriöiden ennakointityöryhmän pääsihteerinä valtioneuvoston kansliassa. Tapanainen-Thiess on strategisen ennakoinnin asiantuntija, jolla on laaja kokemus päätöksentekoa tukevien strategisten ennakointiprojektien konseptoinnista ja toteutuksesta lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä projekteissa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.
Terhi Ylitalo toimii erityisasiantuntijana tutkimus- ja analyysiyksikössä puolustusministeriön puolustuspoliittisella osastolla: Ylitalo on puolustusministeriön edustaja valtioneuvoston ennakointiryhmässä. Ylitalolla on pitkä kokemus päätöksentekoa tukevan tietopohjan tuottamisesta, strategisesta suunnittelusta ja valtioneuvostoyhteistyöstä.
