Disinformaatio nakertaa yhteiskunnassa olevaa luottamusta

Koronapandemia aiheutti yhteiskunnassa infodemian. Infodemia tarkoittaa tilannetta, jossa ihmisten tiedontarpeen nopea kasvu aiheuttaa myös informaatiomassan nopean kasvun ja leviämisen. Informaatio voi olla oikeellista tai väärää, mutta infodemia etenee orgaanisesti viruksen lailla eikä sitä hallitse mikään tai kukaan yksittäinen toimija. Tämän on mahdollistanut informaatioteknologia ja digitaaliset viestintäalustat.

Kriisitilanteen aikaan saama infodemia on tarjonnut vihamielisille valtiollisille ja ei-valtiollisille toimijoille mahdollisuuden levittää omia strategisia pyrkimyksiä palvelevaa tahallisesti vääristeltyä tai väärää tietoa eli disinformaatiota. Toimijoiden motiivit vaihtelevat poliittisista, ideologista taloudellisiin motiiveihin. Pandemian aiheuttamaa turvattomuutta, epävarmuutta ja ihmisten pelkoja on yritetty käyttää hyväksi muun muassa erilaisia salaliittoteorioita levittäen. Koronan on väitetty olevan osa biologista sodankäyntiä, 5G-teknologian levittämää tai maailmaa hallitsevan eliitin juoni.

Salaliittoteorioihin uskovien keskuudessa leviävät nyt erilaiset koronapandemiaan liittyvät väittämät ja virheelliset tiedot, kuten ajatus pandemian liittymisestä 5G-verkkoihin tai taudin parantaminen valkaisuainetta juomalla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vaikuttavan äärioikeistolaisen Qanon-salaliittoteorialiiikkeen aktiivisuus sosiaalisen median kanavissa moninkertaistui kevään 2020 aikana. Kuvan ihmiset osoittavat mieltään koronavirukseen liittyviä rajoitustoimia vastaan Lontoossa 17. lokakuuta 2020, sillä uskovat koronaviruksen olevan huijausta ja osa salaliittoa.
Kuva: Peter Macdiarmid/Eyevine/Lehtikuva

Disinformaatio muuttaa infodemian kyllästämän informaatioympäristön entistä sumuisemmaksi ja hähmäisemmäksi. Kriisinhallinnasta vastuussa olevien viranomaisten on vaikeampi tavoittaa relevantteja kohderyhmiä ja käydä keskustelua kansalaisten kanssa.

Tietoa etsivät ihmiset joutuvat tekemään enemmän töitä informaation oikeellisuuden ja lähdekritiikin kanssa. Jatkuva informaation kakofonia väsyttää ihmisiä ja päälle tulvivaa viestimassaa vastaan saatetaan suojautua korvat ja silmät sulkien. Näin asiantuntijoiden terveysturvallisuutta edistävät viestit eivät myöskään saavuta kuulijoitaan.

Strategisesti käytetty disinformaatio perustuu narratiiveihin, jotka lisäävät yhteiskunnassa jo olemassa olevaa polarisaatiota ja iskevät ihmisten identiteettiä ja maailmankuvaa vahvistaviin tai niitä hajottaviin asioihin. Ihminen ei ole vain rationaalinen ja objektiivinen toimija informaation havainnoinnissa ja prosessoinnissa, vaan ihmisillä luontaisesti olevat kognitiiviset vinoumat vaikuttavat siihen, millaiseen tietoon kiinnitämme huomiomme, mitä uskomme ja millaiset narratiivit jäävät muistiimme. Omaa maailmankuvaa ja identiteettiä vahvistavia viestejä on vaikea vastustaa, etenkin jos samaa viestiä saapuu toistuvasti useasta kanavasta ja oma sosiaalinen verkosto uskoo ja tukee niitä.

Toisaalta disinformaation tunnistaminen ja sen erottaminen oikeasta tiedosta voi olla vaikeaa, sillä nykyisen digitaalisen maailman fragmentoitunut informaatioympäristö ja personoidut sisällöt tekevät suuren kuvan muodostamisesta ihmisille hyvin haasteellisen. Toimintakentän analyysiin tarvitaan ammattitaitoa, välineitä ja aikaa, joita jokaisella ei ole.

Länsimaista, erityisesti Euroopan unionista ja Yhdysvalloista on yritetty luoda kuva epäpätevinä, hajanaisina ja heikkoina toimijoina, jotka murtuvat koronakriisin paineen alla. Kiinan maskidiplomatia on korostanut maan vahvuutta ja kykyä hallita kriisiä ja selviytyä siitä nopeasti. Maan retoriikka länttä kohtaan on muuttunut koronapandemian aikana aiempaa aggressiivisemmaksi. Myös Venäjä on korostanut omaa vahvaa toimijuuttaan ja kykyä hoitaa kriisitilanne länsimaita paremmin. Tarjoamalla lääketieteellistä apua esimerkiksi Italialle Venäjä on halunnut korostaa Euroopan unionin epäonnistumista omien kansalaisten suojelemisessa. Todellisuudessa Euroopan unioni on toiminut kriisissä yhtenäisesti, mutta yhtenäisyys on jäänyt kuitenkin Venäjän ja Kiinan ensimmäisten viestien varjoon.

Venäjä lennätti maaliskuun lopussa nopealla aikataululla armeijan lääkäreitä ja kalustoa auttamaan koronaepidemian runtelemaa Italiaa. Monet eurooppalaiset mediat ja toimijat tulkitsivat kyseessä olevan Venäjän poliittisten irtopisteiden keräily tai jännitteiden luominen EU:n sisälle. Venäjän puolustusministeriö levitti operaatiosta kuvia ja videoita. Monissa näkyi lentokoneisiin, ajoneuvoihin ja avustuspaketteihin teipatut kuvat sydämenmuotoisista Venäjän ja Italian lipuista sekä teksti "rakkaudella Venäjältä".
Kuva: Russian Defence Ministry

Jos luottamus faktapohjaiseen terveystietoon, rokotteisiin ja viranomaisten toimintaan vähenee voimakkaasti, disinformaatiolla voi olla vakavia seurauksia ihmisten terveydelle ja yhteiskuntien toiminnalle. Luottamus mediaan, instituutioihin ja asiantuntijoihin on ollut länsimaissa laskusuunnassa vuosien ajan. Vertaiskokemusten ja mielipiteiden merkitys on kasvanut asiantuntija-arvioiden ja tutkitun tiedon kustannuksella.

Luottamus toimii yhteiskunnassa liimana, joka pitää vuorovaikutusprosessit sekä yhteiskunnan eri sektoreiden toimijat kiinnittyneinä toisiinsa. Tämä pätee myös kansalaisten ja viranomaisten välisiin suhteisiin. Disinformaation avulla pyritään manipuloimaan näitä suhteita niin, että liima katoaisi ja yhteiskunnan eri toimijat erkaantuisivat toisistaan luottamuspulan ja sovittelemattomien ristiriitojen vuoksi ”meiksi” ja ”heiksi” ilman halua etsiä ja tehdä työtä yhteisen päämäärän eteen.

Suomessa luottamus mediaan, instituutioihin ja asiantuntijoihin on ollut Euroopan korkeinta. Yhteiskuntamme turvallisuus on rakentunut kokonaisturvallisuuden raamille, joka perustuu yhdessä tekemiseen ja haluun tehdä yhdessä. On erityisen tärkeää, että luottamuksen liima säilyy myös tulevaisuudessa. Se auttaa jaksamaan vaikkapa pitkittyneen koronakriisin olosuhteissa.

Kirjoittaja

Päivi Tampere työskentelee viestintäpäällikkönä Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksessa. Tampere on työskennellyt aiemmin Viron valtioneuvoston kansliassa strategisen viestinnän neuvonantajana sekä erilaisissa viestintätehtävissä Viron ja Suomen poliisissa, viestintätoimistossa ja yliopistossa. Koulutukseltaan Tampere on filosofian tohtori.

Lisää aiheesta:

Suojavarusteisiin pukeutuneet hoitajat ottavat koronavirusnäytteitä autolla testaukseen saapuneilta.

Koronapandemia koettelee yhteiskunnan resilienssiä

Kansainvälisellä tasolla pandemian jälkeinen aika on käytettävä viisaasti ja uudistettava instituutiot, seuranta- ja valvontajärjestelmät sekä koko globaalistrategia vakaviin hengitystieinfektioihin varautumiseen, sillä tämä ei välttämättä ole viimeinen kokemus vastaavasta.

Lue artikkeli »