Keväällä talvisodan päättymisen muistopäivä muutti Puolustusvoimien arjen täysin. Tällöin teimme äkkijarrutuksen ja merkittävän muutoksen arkeemme.
Puolustusvoimat lähti mukaan hidastamaan koronaviruksen leviämistä osana muun yhteiskunnan toimia. Siitä lähtien olemme toimineet varuskunnissa osastoissa, jotka eivät kohtaa toisiaan. Varusmieskoulutus rytmittyy jaksoihin, joissa kasarmiviikot, maastokoulutusviikot ja lomaviikot seuraavat toisiaan. Yhteiskäyttötilat desinfioidaan aina osaston vaihtuessa. Valtaosa henkilökunnasta tekee etätöitä siinä määrin, kun se on mahdollista. Avainhenkilöstön suojaamisella ja toiminnan hajauttamisella pyrimme varmistamaan toiminnan jatkuvuuden kaikissa tilanteissa.
Kaiken lähtökohtana on ollut varmistaa Puolustusvoimien tehtävien toteutuminen samalla, kun turvaamme varusmiesten, reserviläisten ja palkatun henkilöstön terveyden. Tavoitteemme on kaikin keinoin estää taudin pääsy varuskuntaan ja varautua estämään viruksen leviäminen varuskunnan sisällä.
Olemme tottuneet varuskuntien toimivan kausi-influenssojen viruslinkoina, kun eri puolilta tulevat varusmiehet altistuvat helposti taudeille yhteismajoituksessa ja aktiivisessa toiminnassa. Siksi alusta saakka tärkeänä tavoitteena on ollut osallistua koronaviruksen leviämisen hidastamiseen varmistamalla, ettei varuskunnassa sairastuta ja ettei varuskunnat kiihdytä taudin leviämistä yhteiskunnassa.
Kevään ajan joukko-osastoissa terveystilanne oli paras miesmuistiin. Korona ei tarttunut varusmiehiin, eikä levinnyt varuskunnissa. Tämän lisäksi varautumistoimet pitivät muutkin infektiotaudit poissa. Syksyn aikana taudin toinen aalto osoittautui aiempaa herkemmäksi tarttumaan nuoriin. Tämä loi varuskunnille aivan uuden haasteen, joka vaatii aiempaa suurempaa tarkkavaisuutta.
Kuva: Puolustusvoimat / Annu Porttila
Loppuvuoden elämme koronatoimenpiteiden mukaisesti. Samoin tammikuun 2021 alussa aloittavan saapumiserän koulutus suunnitellaan poikkeusjärjestelyin. Ainakin kaksitoista ensimmäistä viikkoa suunnitellaan toteutettavaksi uudenlaisen arjen ohjein. Syksyn alkaessa viimeistään varmistui, että koronasta aiheutuu ainakin vuoden mittaiset poikkeusjärjestelyt varuskunnassa.
Kaikissa koronaterveystilanteissa turvaamme perustehtävien toteuttamisen. Näistä tärkein on sotilaallisen maanpuolustuksen valmiuden ylläpito ja tarvittavat valmiuden tehostamiskeinot. Jokapäiväinen tehtävämme on varmistaa suunniteltujen toimenpiteiden uskottava toteutuminen.
Virka-avun antaminen on yksi Puolustusvoimien keskeinen tehtävä. Varmistamme kykymme auttaa muita viranomaisia myös epidemiatoimissa. Prikaatimme on ollut mukana useassa tehtävässä, joista Uudenmaan eristäminen on saanut eniten julkisuutta. Olennaista on, että Puolustusvoimien osaaminen ja suorituskyky on käytettävissä yhteiskunnan turvallisuuden takaamiseen myös koronakriisin tapaisessa tilanteessa.
Koulutamme Porin prikaatissa ulkomaille kriisinhallintaoperaatioihin lähetettävät sotilaat. Kaikki operaatiot ovat olleet poikkeustilassa. YK, Nato ja EU ovat kaikki antaneet omat ohjeensa kriisinhallintaoperaatioon korona-arkeen. Ohjeet vaikuttavat myös prikaatin toimintaan. Koulutus jatkuu meillä siten, että Libanoniin, Irakiin, Afganistaniin ja muihin pienempiin operaatioihin lähtevät sotilaat koulutetaan omissa osastoissaan. Vielä ennen operaatioon lähettämistä he läpikäyvät terveysviranomaisten määräämän karanteenin.
Kaikki toivomme paluuta arkeen. Emme kuitenkaan tiedä, millainen on uusi normaali koronan jälkeen. Erilaisia oivalluksia pysyvämmäksi tavaksi toimia kerätään koronan aikana. Jo nyt tiedämme, että etätyö ja -opetus löivät itsensä läpi viimeistään nyt. Varusmieskoulutuksen rytmissä näyttäisi toimivan hieman aiempaa pidemmät yhtenäiset koulutusjaksot, jota seuraa riittävän pitkä lepojakso, ehkä opittua syventävällä verkko-opiskelulla höystettynä.
Kertausharjoitusten toteuttaminen on aivan keskeinen osa Puolustusvoimien suorituskyvyn ylläpitoa. Syksyn alusta saakka olemme toteuttaneet kertausharjoituksia erittäin huolellinen terveysturvallisuuden suunnittelu huomioiden. Reserviläisten osaamisen kehittäminen on tiettyyn rajaan saakka mahdollista verkko-opetuksen ja hajautetun toiminnan avulla, mutta se vaatii myös yhteisiä harjoituksia joukkona.
Lisäksi korona opetti, että jatkossakin tarvitaan ihmisten kokoontumisia ja läsnäoloa. Sotilasjoukko tarvitsee eri osaajien välisiä yhteisiä harjoituksia yhteistyön hiomiseksi. Tämä koskee myös erityisesti kokonaisturvallisuuskonseptin mukaisia eri organisaatioiden yhteisiä kokoontumisia ja harjoituksia.
Kirjoittaja
Prikaatikenraali Mika Kalliomaa on Porin prikaatin komentaja. Edellisessä tehtävässään hän palveli Maanpuolustuskurssien johtajana. Kalliomaa on suorittanut 178. maanpuolustuskurssin.
