Yhdessä eteenpäin varautumista kehittäen

Turvallisuuskomiteassa katse kohti tulevaa.

Suomessa on vahva varautumisen perinne, toimivat järjestelmät ja halu puolustaa maatamme. Koronakriisin aikana toimintamallimme ja tahtomme on ollut testissä. Tähän saakka on selvitty hyvin – pidetään yhdessä huoli, että selviämme myös tulevaisuudessa erilaisista meihin kohdistuvista uhkista.

Turvallisuuskomitean tehtävänä on varautumisen yhteensovittaminen suomalaisessa yhteiskunnassa. Korona on osoittanut järjestelmämme toimivuuden, mutta tuonut esiin myös seikkoja, joilla kriisinkestävyyttämme voidaan kehittää entistäkin paremmaksi. Koronakriisi on haastanut suomalaista yhteiskuntaa uudella tavalla, mutta samalla perinteiset uhkat ovat edelleen olemassa. Varautumisessa on seurattava ”isompaa kuvaa” ja ennakoitava yksittäisiä tai samanaikaisia uhkia sekä läheltä että kaukaa.

Toimiva kokonaisturvallisuuden malli sekä siihen liittyvä varautuminen ja valmius ovat osa Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevää kynnystä. Puolustuskyky muodostaa olennaisen osan kokonaisuudesta ja tukee samalla muita turvallisuuden osa-alueita. Puolustus tarvitsee kokonaismaanpuolustusta ja sen yhteensovittaminen osaksi kokonaisturvallisuutta on suomalaisen mallin menestyksen edellytys.

Edessä kaksi virka-aputehtävässä olevaa varusmiestä, joilla maastopukujen päällä on huomioliivit ja toisella kädessä pysäytyskyltti. Taustalla poliisin virka-autoja.
Viranomaisyhteistyö on osa kokonaisturvallisuusajattelun ydintä. Keväällä 2020 sadat varusmiehet toimivat virka-aputehtävässä poliisin tukena Uudenmaan sulun aikana maakunnan rajalla.
Kuva:Puolustusvoimat

Ennakoivan varautumisen lisäksi tarvitaan myös säännöllistä harjoittelua yhdessä

Turvallisuuskomitea ja sen sihteeristö seuraavat aktiivisesti toimintaympäristön muutoksia. Koostamme vuosittain hallinnonalojen raporttien pohjalta yhteiskunnan turvallisuusraportin, jolla yhteiskunnan varautumisen tilaa esitellään myös ylimmälle valtiojohdolle ja eduskunnan valiokunnille. Varautumisessa ja harjoitustoiminnassa yhteistyö valtioneuvoston kanslian kanssa on avainasemassa. Kokonaisturvallisuutemme kehittämistä tullaan jatkossakin käsittelemään Turvallisuuskomitean lisäksi myös muilla varautumisen foorumeilla, kuten valmiuspäällikkö- ja valmiussihteerikokouksissa. Nämä foorumit ja Turvallisuuskomitean sihteeristö toimivat myös varautumisen institutionaalisena muistina.

Parhaillakaan suunnitelmilla eikä kovallakaan harjoittelulla voida koskaan estää yllättävien häiriötilanteiden syntyä. Vakavan häiriötilanteen ilmetessä olemme käytännössä aina ainakin osittain uuden edessä. Onnistumisen edellytyksenä on suomalaisen kokonaisturvallisuuden mallin pohjalle rakentuvan järjestelmän tilanteen mukainen joustavuus. Hallinnonalojen siiloutuminen on ongelma. Turvallisuuskomitea toimii poikkihallinnollisesti varautumisen yhteen sovittajana ja pyrkii toiminnallaan estämään siiloutumisen. Yhdessä tekemällä olemme vahvempia!

 

Yhteinen tilannekuvan muodostaminen ja strateginen viestintä kriisijohtamisen keskiössä

Varautumista ja valmiutta ei pysty rakentamaan täysin portaattomaksi ja rajattomaksi. Toimivaltaisen viranomaisen periaatteen rinnalle tarvitsemme myös kattavan ja ajantasaisen yhteisen tilannekuvajärjestelmän päätöksenteon ja toimeenpanon tueksi. Merkittävää kehitystä on jo tapahtunut. Havaintojen perusteella erityinen tarve yhteensovittamiselle on hallinnonalojen saumakohdissa, mitkä voidaan löytää harjoituksissa ja toimeenpanosuunnitelmia vertailemalla. Johtamisjärjestelmän ja -rakenteen on kyettävä myös jatkossa monihäiriötilanteiden johtamiseen.

Hybridiuhkien ja erilaisten häiriötilanteiden torjunnassa kansalaisten luottamus viranomaisiin on avainasemassa. Toimivat ja selkeästi viestityt viranomaisten ohjeet ovat hyvä keino ylläpitää tuota luottamusta. Kansalaisten luottamus viranomaisiin on keskeisessä roolissa myös henkisen kriisinkestävyyden ylläpidossa. Nykyisessä sosiaalisen median ympäristössä luotettavuuden ylläpito vaatii viestinnältä erityistä huolellisuutta ja nopeutta. Olemme tässä myös onnistuneet, kuten Koronavilkku-sovelluksen noin 2,3 miljoonaa latauskertaa osoittavat.

 

Viranomaisten yhteistoimintakyky syntyy yhdessä harjoittelemisen kautta. Porin prikaatin Suojelun osaamiskeskus pystytti kenttälaboratorion Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päärakennuksen eteen syyskuussa 2020. Harjoituksessa testattiin, miten kenttälaboratoriota voisi hyödyntää covid-19-diagnostiikassa THL:n tukena. Samalla THL antoi asiantuntijatukea testauksen ja tulosten analysoinnin pystyttämisessä.
Kuva: Puolustusvoimat / Daniel Averine

Hienot suunnitelmat on saatava myös käytäntöön

Nykyinen kriisi on osoittanut myös huoltovarmuuden sekä alue- ja paikallistason merkityksen yhteiskunnan kriisinkestävyydelle. Toimitusketjujen ja kriittisten materiaalien saatavuuden varmistaminen sekä elintärkeän tuotannon kotiuttaminen ovat nousseet useiden toimenpidelistalle. Turvallisuuskomiteassa viranomaisten lisäksi on edustettuna myös elinkeinoelämä ja järjestöt. Yhteistyö näiden kanssa on osoittanut välttämättömyytensä ja hyödyllisyytensä myös pandemian aikana. Jatkossa on tärkeätä, että heidän tietoa ja osaamista hyödynnetään entistäkin paremmin kokonaisturvallisuutemme hyväksi.

Kokonaisturvallisuuden toteuttamisessa merkittävä rooli on myös maanpuolustuskursseilla. ”Maanpuolustushenkeä tarvitaan edelleen” totesi presidentti Niinistö lokakuun puolivälissä Maanpuolustuskurssiyhdistyksen esitelmässä. Maanpuolustushengestä ja maanpuolustuskurssien merkityksestä ovat kertoneet myös koronakriisin avainhenkilöiden takinpielessä varsin usein näkyneet Maanpuolustuskurssiyhdistyksen merkit. Kokonaisturvallisuuden mallin ympärille rakentuvaa opetusta arvostetaan vuosikymmenestä toiseen.

Tulevaisuudessa suomalaisen kokonaisturvallisuuden toimivuuden tulevat haastamaan monilukuiset tekijät teknologisista kehitysaskeleista, kuten 5G-verkoista ja tekoälystä, aina sosiaalisiin muutoksiin ja globaalitason ongelmiin. Järjestelmämme kehittäminen on välttämätöntä, jotta myös tulevaisuudessa pidetään kansalaisten luottamus, osoitetaan ennaltaehkäisevää kykyä ja olemme toivottu kumppani kansainvälisesti. Aloittaessani tänä syksynä Turvallisuuskomitean pääsihteerinä olen kiertänyt tapaamassa kokonaisturvallisuuden avaintoimijoita kansliapäälliköistä viranomaisiin sekä järjestöjen ja elinkeinoelämän edustajia. Heitä kaikkia on yhdistänyt halu kehittää yhdessä suomalaista kokonaisturvallisuutta. Tältä pohjalta olen varma, että koronakriisin oppien ansiosta olemme yhdessä entistäkin vahvempia.

Kirjoittaja

Petri Toivonen aloitti Turvallisuuskomitean pääsihteerin tehtävässä syyskuun 2020 alussa. Aiemmin urallaan hän on palvellut puolustusvoimien eri joukko-osastoissa, viimeisimpänä Kaartin jääkärirykmentissä Uudenmaan jääkäripataljoonan komentajana, tasavallan presidentin adjutanttina sekä kansainvälilisissä kriisinhallintatehtävissä. Toivonen on 204. maanpuolustuskurssin pääsihteeri.

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Lisää aiheesta:

Hallitus kokoontunut säätytalolle pyöreän pöydän äärelle. Taustalla keskeisen virkamieskunnan edustajat. Kaikilla on päässään maskit.

Valmiuslaki todellisessa testissä

Valmiuslakia, siihen liittyvää ohjeistusta ja yleensä poikkeusolojen sääntelymallia tulisi arvioida ja kehittää kriisistä saatujen oppien perusteella, kun nykyisestä kriisistä päästään.

Lue artikkeli »