EU ei tyydy alustojen harvainvaltaan

Tekstilaatikko, jossa lukee: Digitalisaatio ja kokonaisturvallisuus. Vuonna 2021 Maanpuolustus-lehdessä tarkastellaan digitalisaation vaikutuksia kokonaisturvallisuudelle.

Sotilaallinen kyvykkyys on ajanut teknologista kehitystämme eteenpäin vuosisatoja, ellei -tuhansia. On liki mahdotonta nimetä merkittävää keksintöä ihmiskunnan historiassa, joka ei olisi joko suoraan syntynyt puolustukselliseen tarkoitukseen, tai vähintäänkin ottanut merkittävää kehitysloikkaa puolustusteollisuuden käsissä.

Internet ei ole poikkeus. Mutta osasivatko Pentagonin insinöörit aavistaa hahmotellessaan uudenlaista ydinsodan kestävää viestintäjärjestelmää 1960-luvulla, minkälainen mullistus siitä syntyy? Epäilen vahvasti.

Sen jälkeen, kun internet world wide webin myötä alkoi juurtua osaksi yhteiskuntiamme 1990-luvulla, kehitysnopeus on ollut ennennäkemätöntä. Moni lainalaisuus on kääntynyt päälaelleen. Osin näin on myös puolustusteknologian osalta; internetin synnyttämät alustat ja niiden leviäminen eivät merkittävässä määrin ottaneet kehitysloikkaa puolustuksellisista tarpeista. Tämä ei tarkoita, etteikö niitä siltä voisi käyttää vaikuttamiseen, tai jopa hybridiaseena.

Alustat ja sosiaalinen media ovat jo erottamaton osa elämäämme. Ne vaikuttavat yhteiskuntaan, ihmisten käyttäytymiseen ja jopa ajatteluumme enemmän kuin ehkä olemme ymmärtäneet – tai halunneet tunnustaa. Alustoilla on käytössään meistä niin kattavat rekisterit, että pahimmillaan ne tietävät meistä enemmän kuin me itse. Tämä voi tuntua meistä analogisen ajan lapsista hurjalta, mutta maailma muuttuu. Tämän päivän teinit eivät tiedä mitään maailmasta, jossa Snapchat ei kertoisi sekunti sekunnilla missä kaverit sijaitsevat digitaalisella kartalla.

En väitä, etteivätkö alustat ole mahdollistaneet ihmisille aivan uudenlaisia ja hienoja palveluita. Mutta samalla ne ovat alkaneet muokata perustavanlaatuisesti yhteiskuntiamme. Ne ovat syövyttäneet taloudellista pohjaa kriittiseltä journalismilta, joka on ollut irrottamaton osa modernia demokratiaa ja sen syntyä. Niiden kautta on vaikutettu demokraattisiin vaaleihin ja ne muokkaavat tapaamme keskustella. Nämä muutokset eivät voi olla vaikuttamatta yhteiskuntien kokonaisturvallisuuteen, kuten esimerkiksi valtioiden organisoimat trolliarmeijat tai Yhdysvaltain presidentin vaihtumisen aikaiset tapahtumat loppiaiselta osoittavat. Alustat horjuttavat jopa demokratioita.

Miten tähän on päädytty? Yksinkertainen vastaus lienee, että kehitys on ollut niin nopeaa, ettei siihen ole ehditty reagoida ja sen kaikkia vaikutuksia analysoida reaaliajassa. Roomaa, tai nykymuotoista läntistä demokratiaakaan ei rakennettu päivässä.

Muffineja, joiden päällä on Instagramin, Facebookin, Twitterin ja Snapchatin logoja muistuttavia koristeita.
Sosiaalisen median alustojen logoilla koristellut leivokset olivat tarjolla Euroopan parlamentin järjestämässä “Politicians in a communication storm – meeting millennials on digital territories” -tapahtumassa Brysselissä syksyllä 2016.
Kuva: Euroopan parlamentti.

Tyydymmekö nykytilaan?

Tärkeämpi kysymys kuuluu, tuleeko vallitsevaan tilanteeseen tyytyä.

Ei. Mutta alustojen valtaan ja sen rajoittamiseen sisältyy keskeinen haaste. Globaali digitalous todellakin tarkoittaa globaalia pelikenttää. Monopolitisoituneen alustamarkkinarakenteen myötä saneluvaltaa on keskittynyt muutamille jäteille. Ihmiset ovat halunneet sitoutua käyttämään heidän palveluitaan, koska ne ovat toimivia. Keskittyneet resurssit ovat kuitenkin antaneet toimijoille niin suuret mahdollisuudet, että pienempien toimijoiden tai edes valtioiden on käytännössä usein hyvin vaikea neuvotella niiden kanssa. Täysin uudella toimintakentällä kasvupotentiaali ja toteutunut kasvu on ollut valtava.

Nyt meillä on kuitenkin enemmän työkaluja analysoida alustojen vaikutuksia ja markkinakäyttäytymistä. EU onkin päättänyt toimia entistä määrätietoisemmin. Kuluvalla kaudella on luotu kunnianhimoinen digitaalinen ohjelma, jonka myötä markkinaväärinkäytöksiä, kuten perinteisten toimijoiden yritysideoiden varastamista, halutaan rajoittaa entistä voimallisemmin. Tähän vaaditaan läpinäkyvyyttä ja kohdennettuja sanktioita. Samalla ihmiskeskeisyys nostetaan vahvaksi osaksi sääntelyä. Ihmisille halutaan antaa enemmän tietoa siitä, miten heidän tietojaan käytetään, kuten myös työkaluja päättää mihin niitä käytetään. Laittomaan ja haitalliseen sisältöön somealustojen keskusteluissa ollaan puuttumassa. Siten rajoitetaan myös turvallisuutta horjuttavaa informaatiovaikuttamista.

Nyt nähtävät esitykset rakentuvat voimakkaasti viime kauden suuren puserruksen, yleisen tietosuoja-asetuksen päälle. Jo nyt keväällä 2021 komissiolta on tullut neljä keskeistä digiesitystä, joilla tavoitteena on luoda reilummat ja hajautetummat markkinat datan valtakaudelle. Viimeisimpänä näimme huhtikuussa kunnianhimoisen esityksen tekoälystä, joka korostaa eettisyyttä ja pohjautuu riskiperustaiseen lähtökohtaan. Korkean riskin tekoälykäyttöjä rajoitetaan tai jopa kielletään, jos ne uhkaavat ihmisten perusoikeuksia.

EU:n on toimittava nyt rohkeasti ja määrätietoisesti. Minkään EU-maan kannalta ei ole edullista, mikäli nykyinen status quo säilyy. Pahimmillaan loppiaisen tapahtumien kaltainen liekki voi leimahtaa missä hyvänsä läntisessä demokratiassa.

Korostan itse myös algoritmien eettisyyden tarkastelemista alustoilla. Mikä on se päämäärä, jonka pohjalta algoritmit ohjataan vaikkapa kohdentamaan meille sisältöä. Kärjistettynä sosiaalisen median kanavat tahkoavat miljardeja, kun ihmiset alustoilla polarisoituvat, levittävät kenties salaliittoteorioita, riitelevät – tai katsovat kissavideoita. Tunteet ovat rahastettavissa. Tähän ansaintalogiikkaan ei ole vielä löytynyt ratkaisua, dialogia teknojättien kanssa käydään kyllä.

Lisäksi on varmistettava, ettemme tekoälyn myötä toista yhteiskunnassamme esiintyviä valuvikoja. Tekoäly oppii datan pohjalta. Jos data syrjii naisia tai vähemmistöjä, myös tekoäly oppii toimimaan samoin. Datan laatuun ja koodaajien moninaisuuteen on kiinnitettävä huomiota, meidän on tähdättävä teknologian avulla uuteen ja parempaan!

Käsi pitelee Yhdysvaltojen lipun edessä puhelinta, jonka ruudulla on Tiktok-palvelun logo.
Kiinalainen TikTok-palvelu joutui kieltouhan alle Yhdysvalloissa presidentti Trumpin hallinnon pitäessä sitä mahdollisena turvallisuusuhkana. Myös presidentti Bidenin vaalikampanjan johto neuvoi kampanjahenkilöstöä poistamaan sovelluksen turvallisuussyistä. Bidenin hallinto on kuitenkin vetäytynyt palvelun kieltämisen edistämisestä.
Kuva: Ascannio / Shutterstock.com

EU:n teknologinen ”vastustuskyky”

Alustojen valtaan puuttuminen ei ole ainoa turvallisuuteen liittyvä osa-alue, josta parhaillaan keskustellaan laajasti EU:ssa. Jo ennen, mutta etenkin koronan jälkeen keskustelu EU:n ”vastustuskyvystä” eli omasta kyvykkyydestä teknologian suhteen, on voimistunut. Keskustelua voi verrata Suomessa aika-ajoin leimahtavaan debattiin huoltovarmuudesta. Ruuantuotannon sijaan nyt puhutaan siitä, onko EU:lla tarpeeksi kapasiteettia valmistaa itse tai hankkia luotettavilta toimittajilta nyky-yhteiskunnan kannalta kriittistä infrastruktuuria, kuten 5G-verkkoja, mikropiirejä, kvanttikoneita tai kehittää tekoälyä. Olemmeko taantuneet isossa kuvassa ainoastaan ”alustaksi”, eli 450 miljoonaksi käyttäjäksi muiden valmistamalle teknologialle?

Keskustelun olennainen osa on, että yhteiskunnan riippuvuus teknologiasta ei ole ainakaan vähentymässä. Yhä suurempi osa yhteiskunnan toiminnasta tapahtuu tiedon liikkuessa pitkin kaapelia. Ja tiedon hyväksikäytössä uusilla teknologioilla on keskeinen rooli. Tekoälyn ja kvanttilaskennan kaltaisilla uusilla teknologioilla voidaan kehittää hyökkäyskapasiteetteja, joiden edessä perinteiset puolusratkaisut menettävät tehonsa. Siten teknologiajohtajuus ratkaisee tulevina vuosikymmeninä paitsi globaalin talouden, myös poliittisen järjestelmän tasapainon.

Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä on jo käynnissä kiivas teknologiakilpailu. On myös Euroopan etu pysyä teknologian eturintamassa, ja pyrkiä estämään Kiinaa ja muita autoritäärisiä maita saamasta käsiinsä tiettyjä kriittisiä teknologioita. Mikäli emme onnistu tässä, kohtalomme on jäädä haavoittuvan riippuvaiseksi toisten teknologiaratkaisuista yhteiskunnan kriittisiltä osin.

On selvää, että ilman EU:n yhteisiä panostuksia emme saa riittäviä tuloksia aikaan globaalissa kilpailussa. Mielestäni EU-maiden on ehdottomasti pystyttävä lisäämään rahoitusta tulevaisuuden teknologioiden kehittämiseen. Globaalia kilpailua 2030-luvun määrittävistä teknologioista, kuten kvanttilaskennasta, 6G:stä ja reunalaskennasta ja tekoälysovellutuksosta käydään jo. Myös jättimäiset digialustat ovat osana kilpailussa. Esimerkiksi Googlen kvanttikone on tällä hetkellä muita edellä.

Tarvitaan paitsi teknologioiden kehittämistä myös yhteisiä kansainvälisiä sääntöjä koskien teknologioiden standardeja, alustojen velvollisuuksia ja digiyritysten verotusta. Keskeinen tavoite tulee olla reiluihin sääntöihin perustuva yhteistyö EU:n ja Yhdysvaltojen välillä, sekä muiden demokratioiden kanssa. Yhteisiä ohjelmia tarvitaan tutkijoidemme ja yritystemme välillä puolustusteollisuutta myöten.

Kyberturvallisuuden riittävä taso on myös valtavan tärkeää vastustuskyvylle. Verkkohyökkäyksillä voi lamauttaa nykyään käytännössä kaiken. EU:ssa on käynnissä laajoja toimia tälläkin saralla. Jo nyt sovittu tiiviistä tietojenvaihdosta ja direktiivit ohjaavat ilmoittamaan hyökkäyksistä ja kartoittamaan tilannetta EU tasolla. Yhteistyötä ja valmiuksia toimia yhdessä hyökkäyksen sattuessa ollaan kuitenkin entisestään tiivistämässä, jonka lisäksi kybersääntelyn piiriin halutaan entistä enemmän yhteiskunnan toiminta-aloja. EU:n jäsenmaat ovat lisäksi sopineet yhteisistä työkaluista 5G:n turvallisuuden suhteen. Myös kyberturvallisuudessa yhteistyö Yhdysvaltojen, Ison-Britannian ja muiden kumppaniemme kanssa on keskeistä.

 

Alustojen vai demokratioiden valtaa?

Iso kysymys kuuluu, onko Euroopalla kyky valjastaa sen vahvasta teollisuudestaan syntyvä data kukoistavaksi datataloudeksi ja eurooppalaisiksi toimijoiksi, vai valtaavatko EU:n ulkopuolelta tulevat globaalit toimijat tämänkin kentän? Tätä kehitystä EU:ssa koetetaan kääntää mahdollisuuksiksi nyt kuumeisesti.

Osaamisen merkitystä ei saa unohtaa. Nyky-yhteiskunnan palveluiden arvo luodaan kirjoittamalla koodia, jota käyttää laitteissa. Jos meillä ei ole kyvykkyyttä tähän, arvo luodaan jossain muualla. Toisaalta järjestelmien haavoittuvuus on käyttäjistäkin kiinni ja digitaitoja laajasti osaava kansa omaa resilienssiä ja uudistumiskykyä parhaiten.

Mielestäni kokonaisturvallisuuden kannalta on tärkeä havaita, ettei digitalisaatio ole ainoastaan yksi teollisuuden osa-alue jossa kilpaillaan. Se on jo nyt erottamaton osa jokaista yhteiskunnan sektoria. Jos Eurooppa haluaa menestyä tulevina vuosikymmeninä, ei riitä, että vain osa väestöstämme panostaa digitalisuuden ja sen voimavarojen kehittämiseen. Digitaalisuus läpileikkaa koko yhteiskuntamme niin mahdollisuuksien kuin uhkien muodossa. Tarvitsemme siis kaikki mukaan.

Kirjoittaja

Miapetra Kumpula-Natri on Euroopan parlamentin jäsen S&D-ryhmässä. Hän toimi esittelevänä europarlamentaarikkona Euroopan datastrategian käsittelyssä ja edustaa S&D-ryhmää neuvotteluissa datan hallinta-asetuksesta. Kumpula-Natri on 1. varapuheenjohtaja europarlamentin tekoälyerityisvaliokunnassa ja parlamentin Yhdysvaltain delegaatiossa sekä pysyvä esittelijä WTO:n e-commerceneuvotteluissa. Ennen valitaan Euroopan parlamentin jäseneksi vuonna 2014 hän toimi kansanedustajana vuodesta 2003 alkaen. Kumpula-Natri on suorittanut 169. maanpuolustuskurssin.

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Lisää artikkeleita:

Mombasan ja Nairobin välinen raideyhteys valmistui keväällä 2017 kiinalaisen urakoitsijan ja lainarahan vaikutuksella. Yhteys on maan itsenäistymisen jälkeisen ajan kallein infrastruktuurihanke. Afrikan sisäosien ja Intian valtameren välisen yhteyden kehittäminen edistää paitsi alueen maiden omaa myös Kiinan kauppaa ja vaikutusvaltaa. Kuva: Khalil Senosi / AP / Lehtikuva

Kiina Afrikassa

Kiinan toiminta Afrikassa on herättänyt paljon keskustelua kuluneen vuosikymmenen aikana. Usein puhutaan ikään kuin Kiina olisi uusi toimija mantereella. Kiina on kuitenkin ollut läsnä eri tavoin jo aivan Kansantasavallan perustamisen alkuajoista saakka.

Lue artikkeli »
Eduskunta kokoontui vuoden 2018 viimeiseentäysistuntoon 21.12.2018 hyväksyttyäänedellisenä päivänä toisessa käsittelyssähallituksen esityksen eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnanvalvonnasta. Kuva: Hanne Salonen, eduskunta

Lakimuutokset Suomessa hybridiuhkien aikakautena

Suomea pidetään hybridiuhkien torjunnassa edelläkävijänä. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisen kokonaisturvallisuuden hallintamallin lisäksi yksi torjunnan kulmakivistä on ollut lainsäädäntömme ”hybridinmentävien” aukkojen aktiivinen paikkaaminen.

Lue artikkeli »