Haastattelu:
Ylen toimitusjohtaja
Merja Ylä-Anttila
Haastattelu Maanpuolustus-lehteen 13.8.2021.
Ei ole kulunut kauan siitä, kun valtakunnallisia televisiokanavia oli kaksi ja iltaisin molemmilta kanavilta tuli samaan aikaan uutiset. Nyt elämme aikaa, jolloin tietoa on tarjolla rajaton määrä internetin välityksellä. Miten tämä muutos on vaikuttanut Yleisradion toimintaan?
Siirtyminen digitalisuuteen on mullistanut median käyttöä. Se on muuttanut kaikkien medioiden toimintaa. Tiedon tarjonta on räjähtänyt. Tietoa on paljon ja sitä tuottavat monet tahot.
Kansainvälistyminen tarkoittaa myös sitä, että emme kilpaile vain kotimaisten toimijoiden kanssa. Google, Facebook ja Netflix ovat seuranamme ja vievät yhä enemmän kuluttajien aikaa. Tässä tilanteessa kotimaisen Yle Areenan merkitys on korostunut. Se on myös menestynyt hyvin. Oli tärkeää, että Yle oli tässä kehityksessä edelläkävijä. Yle Areena perustettiin vuonna 2007 vain pari vuotta Youtuben perustamisen jälkeen. Ensi vaiheessa Yle Areena oli niin sanottu catch up service, jossa pystyi katsomaan vain niitä ohjelmia, jotka oli televisiossa jo lähetetty. Nyt ovat käytössä Ylen arkistot ja sarjoihin on hankittu oikeuksia siten, että kuluttajan mahdollisuudet ovat kasvaneet.
Ylen palvelut eivät myöskään ole enää sidottuja televisioon, vaan palvelut ovat saatavissa suoraan kännykän ruudulta. Silti myös perinteillä on merkitystä. Ei televisio ole katoamassa, vaan perinteisiä televisiokanavia seurataan vielä pitkään.
Yleisradio täyttää sata vuotta 2026. Millaisen muutoksen tulemme näkemään vielä seuraavan viiden vuoden aikana?
Muutos vain kiihtyy. Tapahtumien seuraaminen reaaliajassa lisääntyy ja kansainvälinen kilpailu kovenee. Ehkä näemme lisää medioiden yhdistymisiä? En kuitenkaan usko, että iso kuva muuttuu radikaalisti viidessä vuodessa. Meillä on vielä Yle TV1, TV2, Teema/Fem, radiokanavia ja päälle kaikki digitaaliset palvelut.
Sosiaalinen media on lisännyt ja muuttanut julkista keskustelukulttuuria. Yle ja Erätauko-säätiö käynnistivät vuonna 2021 Hyvin sanottu -hankkeen kehittämään suomalaista keskustelukulttuuria ja luomaan turvallisia keskusteluympäristöjä. Mitä havaintoja olette hankkeesta saaneet?
Ensinnäkin saimme varmistuksen sille, että hankkeen ajoitus oli oikeaan osunut. Useat tahot ovat Suomessa pohtineet sosiaalisen median mukanaan tuomia paineita, olipa kyse sitten uhkailusta, häirinnästä tai valeuutisista. Nämä seikat ovat raskaita ja voivat jopa muuttaa omaa toimintaa ja vaikuttaa siten sananvapauteen: ilmenee haluttomuutta osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan, asettua ehdolle vaaleissa tai antaa asiantuntijana haastattelu. Vaikutukset ulottuvat myös toimittajiin.
Hyvin sanottu -hankkeessa on mukana yli 150 yhteistyötahoa. Haluamme luoda verkoston, jossa toimimme Hyvin sanottu – Bra sagt -kattoteeman alla. Toivomme, että ihmisten kohtaaminen turvallisessa ympäristössä olisi osa koulujen ja työpaikkojen kahvihuoneiden arkea.
Sosiaalinen media on myös vaikuttanut uutistoimintaan. Yle News Lab tutkii journalismin kehitystä ja journalismin uusia muotoja. Mitkä ovat News Labin keskeisiä havaintoja ja kuinka Yle on huomioinut ne omassa toiminnassaan?
Kehitystyö on ollut tärkeää. Sitä kautta on syntynyt vaalikoneet sekä uusia tapoja yhdistää dataa ja tietoa, mikä tuo esiin uutta tietoa ja uusia kerronnan tapoja. Kun haemme tapoja, joilla voimme herättää nuorten kiinnostusta ajankohtaisista ja yhteiskunnallisista asioista, niin visuaalisen puolen ja toteutuksen tulee poiketa perinteisestä. Näitä kehittää Yle News Lab ja hyödynnämme niitä esimerkiksi Instagram-uutisissa.
Olemme osallistuneet myös kansainvälisiin kilpailuihin. Yle News Labin luoma Trollibunkkeri-peli avasi hyvin mitä trollaaminen netissä voi olla. Ihmisten silmiä voi avata paremmin osallistavilla toimintatavoilla.
Yle News Lab on ideapaja ja -pankki, joka tekee työtään läheisessä yhteistyössä sisällöntuottajien ja journalistien kanssa.
Yleisradion uudistukset ja kasvanut rooli ovat asettaneet sen vastakkain kaupallisen median kanssa. Ylen toiminnasta ovat Euroopan komissiolle kannelleet Medialiitto ja Sanomat. Riittääkö nyt käsittelyssä oleva Yle-lain uudistus selkeyttämään Ylen roolia?
Toivon tietysti näin. Lakialoite oli keväällä jo pitkällä eduskunnassa, mutta käsittely siirtyi syksyyn. Uskon, että laki saadaan käsiteltyä eduskunnassa syksyn aikana.
Laki täsmentää toimintaamme. Kaikki kuitenkin tiedämme, että media muuttuu koko ajan. Toimintaa ei voi räätälöidä yhteen hetkeen: tätä saa tehdä tässä ja nyt, tätä taas ei. Tulevaisuudessa ei ole mediaa, jossa kuvan, äänen tai tekstin voisi erottaa. Kaikki kulkevat käsi kädessä.
Olemme tietoisia, että oma traditiomme ja kilpailukykymme on liikkuvassa kuvassa ja äänessä. Näiden merkitystä Ylen verkkosivuilla ollaan nyt vahvistamassa. Olemme jo edenneet tässä hengessä.
Ylen journalistista riippumattomuutta on arvioitu kaksi kertaa ulkopuolisten tahojen toimesta. Mitkä ovat haasteita Ylen journalistiselle riippumattomuudelle ja kuinka arviointityötä jatketaan?
Tässä arviointityössä ei ole arvioitu sisältöä. Sen arvioinnin tekevät katsojat ja kuulijat. Tässä arvioinnissa ovat molemmilla kerroilla ulkopuoliset tahot haastatelleet ja kuulleet Ylen toimittajia. Arviointi antaa toimittajille mahdollisuuden kertoa kuinka riippumattomasti he pystyvät tekemään työtään yhtiössä ja suomalaisten palvelemiseksi.
Viimeisin arviointi toteutettiin Hannele Pokan ja Juhani Pekkalan toimesta. Heidän huomionsa liittyivät muun muassa sosiaalisen median mukanaan tuomaan paineeseen. Some-painostus vaikuttaa toimittajien jaksamiseen ja toimintavapauteen. Tämän havainnon vuoksi annamme henkilöstöllemme omaa sisäistä koulutusta.
Ylellä on lakisääteinen tehtävä välittää viranomaistiedotuksia ja varautua televisio- ja radiotoiminnan hoitamiseen poikkeusoloissa. Mitä opetuksia olette saaneet toiminnasta poikkeusoloissa?
Ensinnäkin olemme havainneet, että poikkeusolot ovat aina niin poikkeavat, että kaikkeen on vaikea varautua. Esittelemme maanpuolustuskurssien vierailujen yhteydessä varajärjestelyjämme ja kuinka pystymme keskitetysti jatkamaan uutistoimintoja kriisin keskellä. Tässä kriisissä henkilöstö jouduttiinkin kuitenkin lähettämään koteihinsa ja jouduimme toimimaan etänä. Tällaista emme olleet osanneet kuvitella. Lisäksi tuli miettiä, kuinka työntekijöiden terveysturvallisuudesta voidaan huolehtia. Henkilöstöä jaettiin ryhmiin ja toimittajia siirtyi esimerkiksi urheilutoimituksesta uutisiin. Toiminta jatkui ja uutisia ei ole jäänyt tekemättä. Suuria altistumisketjuja ei ole töissä toistaiseksi syntynyt, joten olemme onnistuneet sen osalta hyvin. Tästä kuuluu suuri kiitos henkilöstöosastolle ja koko henkilöstölle.
Koronakriisin ajan katsojamäärät uutisilla ja verkossa ovat olleet valtavia. Palaute Ylelle on myös ollut kiitettävää.
En yleensä menetä yöunia, mutta pandemian keskellä mietin, kuinka Yle selviää tehtävistään. Nyt voin kuitenkin jo todeta, että Yle ja koko suomalainen media on toiminut hienosti.
Luotettavan tiedonvälityksen merkitys on korostunut pandemian aikana ja Yle on panostanut entistä enemmän vieraskieliseen uutistoimintaan. Millaista palautetta olette saaneet ja tuletteko jatkamaan vieraskielistä uutistoimintaa myös pandemian jälkeen?
Jonkin verran vieraskielistä uutistoimintaa oli jo ennen pandemiaa esimerkiksi venäjäksi ja englanniksi. Uutisointia muilla vähemmistökielillä kuitenkin lisättiin. Palaute on ollut myönteistä ja tutkimme voiko toimintaa jatkaa käytettävissä olevien resurssien puitteissa.
Millaista yhteistyötä Yle tekee eurooppalaisten yleisradioyhtiöiden kanssa? Poikkeaako Yleisradio jotenkin eurooppalaisista verrokeistaan?
Teemme todella paljon yhteistyötä eurooppalaisten kumppaneiden kanssa. Tämä tuli minulle yllätyksenä, kun saavuin tähän tehtävään kolme vuotta sitten. Osallistumme Euroopan yleisradiounionin (European Broadcasting Union) työhön ja suomalaisia on ollut merkittävissä tehtävissä EBU:ssa.
Teemme myös paljon yhteistyötä Pohjoismaiden kesken. Teemme esimerkiksi ohjelmavaihtoa. Pohjoismaisiin katsojiin vetoavat hyvin samantyyppiset sisällöt.
Yle Areena on tehnyt meistä edelläkävijän eurooppalaisiin kumppaneihimme nähden. Useat televisioyhtiöt ovat käyneet vieraanamme Helsingissä tutustumassa kuinka Yle toteutti digitalisaation.
Elämme keskellä kansainvälisen järjestyksen murrosta. Globalisaation ja ilmastonmuutoksen myötä yhä kaukaisemmilla tapahtumilla on vaikutuksia Suomeen. Miten tämä kehitys näkyy Ylen ulkomaantoimituksen toiminnassa ja kirjeenvaihtajaverkoston kattavuudessa?
Uutistoimituksessa mietitään painopisteitä koko ajan. Selvää on, että naapurimaat ovat meille aina tärkeimmät. Sen jälkeen tulevat suurvallat ja Eurooppa. Aina voisi käyttää enemmän resursseja esimerkiksi Afrikan ja Etelä-Amerikan seuraamisen, mutta joudumme priorisoimaan. Näen, että Ylellä on myös velvollisuus ylläpitää hyvää kirjeenvaihtajaverkostoa suomalaisia varten. Se edellyttää suomalaisia silmiä ja korvia maailmalla. Nyt juuri sattumalta, kun Afganistanin kriisi tuli päälle, Yle nimitti Kaakkois-Aasian kirjeenvaihtajan Pakistaniin. Todella tärkeään ajankohtaan.
Yleisradio on yksi valtakunnallisten maanpuolustuskurssien pitkäaikaisimmista vierailukohteista. Mikä on Ylen viesti kurssilaisille tänä päivänä?
Käymme nyt läpi kokemuksia kriisiviestinnästä ja pandemiasta. Kerromme, kuinka Yle on hoitanut oman leiviskänsä viestinnällisestä huoltovarmuudesta.
Pandemia on osoittanut, että koskaan emme voi tietää millainen ”musta joutsen” lennähtää eteemme. On tärkeää pitää kiinni yhteiskunnan demokraattisista instituutioista. Olen ollut hyvilläni korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Kari Kuusiniemen haastatteluhavainnoista, jossa hän nosti esille tuomioistuinten riippumattomuuden turvaamisen. Samalla tavalla tulisi huolehtia myös muiden instituutioiden, kuten Ylen ja median, asemasta. Sananvapaudessa on kaksi puolta: vapaus sanoa mielipiteensä ja oikeus tietoon. Vahvat rakenteet kestävät paineen. Kehitys esimerkiksi Unkarissa on osoittanut, että sananvapaus on ensimmäisenä vallanpitäjien hampaissa, kun kontrollia halutaan tiivistää.
Osallistuitte valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille numero 141. Millaisia muistoja teille jäi kurssista?
Osallistuin kurssille syksyllä 1996. Minut oli nimetty alkuvuodesta uutisten toimituspäälliköksi ja olin siirtynyt toimittajan tehtävistä esimiestehtäviin. Kurssille osallistuminen oli erittäin hieno asia, etenkin naiselle, joka ei ollut suorittanut varusmiespalvelusta. Internaatti ja varuskunnassa yöpyminen olivat uusia kokemuksia. Verkostoituminen ja tutustuminen yhteiskunnan laaja-alaisuuteen olivat myös tärkeä anti. Ystävyyssuhteet, jotka kurssilla syntyivät, ovat kestäneet.
Olemme pitäneet yhteyttä suhteellisen säännöllisesti. Olen itse järjestänyt tapaamisia niin Ylellä ja MTV:n puolella sekä osallistunut muihinkin tapaamisiin suhteellisen säännöllisesti.
Omasta kurssistani on kulunut pitkän aikaa ja maailma on muuttunut sen jälkeen paljon. Jatkokursseista on ollut hyötyä, mutta kiinnostuneista vapaaehtoisista voisi kerätä ryhmän ja tarjota heille päivityksen tietoihin vaikkapa kyberturvallisuudesta.
Haastateltava
Merja Ylä-Anttila on toiminut Yleisradion toimitusjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä syksystä 2018. Ylä-Anttila on pitkän linjan journalisti. Ennen Yleen tuloaan hän työskenteli useassa tehtävässä MTV3:ssa vuodesta 1984. MTV:n uutis- ja ajankohtaisohjelmien vastaavana päätoimittajana hän toimi vuodesta 2001 ja tuotantoyhtiö Mediahub Helsinki Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2015. Ylä-Anttila on suorittanut 141. maanpuolustuskurssin.
