Huoltovarmuuskeskus ja kansallinen varautuminen

Covid-19-pandemia ja sen seurannaisvaikutukset – eli koronakriisi – on vaikuttanut poikkeuksellisella tavalla huoltovarmuuteen. Koronakriisi on asettanut suomalaisen huoltovarmuustoiminnan ensimmäistä kertaa sotien jälkeisen historiansa aikana todelliseen käytännön testiin. Samalla myös muut yllätykselliset ja syvälliset muutokset toimintaympäristössä haastavat huoltovarmuustoimintaa uudella tavalla. 

Huoltovarmuuskeskus eli HVK on itsessään pienehkö, noin 55 hengen asiantuntijaorganisaatio, joka toimii kansallisen varautumistoiminnan solmukohtana. Huoltovarmuuden tavoitteena on turvata poikkeusoloissa ja vakavissa häiriötilanteissa väestön toimeentulo sekä maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot. HVK toimii aktiivisesti talouden eri sektoreilla, huolehtien kansallisesta varmuusvarastoinnista sekä muun muassa tietoturvan ja jatkuvuuden hallinnan työkalujen kehittämisestä.

HVK nojaa vahvasti toiminnassaan elinkeinoelämän kanssa tehtävään yhteistyöhön ja talouden eri toimialojen yritysten kykyyn turvata toimintansa erilaisissa kriisitilanteissa. Toinen keskeinen yhteistyösuunta löytyy muista viranomaisista ja valtionhallinnosta. HVK toimii läheisessä yhteistyössä myös Puolustusvoimien kanssa erityisen kumppanuussopimuksen pohjalta.

Yhteiskunnassa ei ole kriisitilanteiden varalle erillistä ”varajärjestelmää”, vaan kriisi- ja häiriötilanteista selvitään kriisi- ja häiriötietoisten ja -taitoisten yritysten ja viranomaisten yhteistoiminnalla. Kansallinen varautuminen voi toimia ainoastaan silloin kun huoltovarmuuteen kohdentuvat riskit ovat tiedossa, varautumis- ja valmiustoimintaan on olemassa selkeät suunnitelmat ja tätä toimintaa harjoitellaan eri sektoreilla säännöllisesti. Hyvällä varautumisella ostetaan aikaa muun muassa järjestää toimitusketjut kuntoon, korjata häiriötila tai ottaa käyttöön tuontia korvaava tuotantolinja kriittisissä tuotteissa.

 

HVK:n erityistoimet koronakriisissä

Koronapandemia haastoi keväällä erityisesti terveydenhuollon materiaalisen varautumisen. HVK:lle määrättiin kriisin alkuvaiheessa erityistehtävä kriittisten suojainvarusteiden hankkimiseksi terveydenhuollon toimijoiden omien hankintojen rinnalla. Alun laajasti mediajulkisuutta saaneista virheistä otettiin HVK:ssa ripeästi opiksi. HVK on tehnyt sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä hankintoja marraskuun alkuun mennessä noin 220 miljoonalla eurolla, hankkien kaikkiaan yli 740 miljoonaa kappaletta erilaisia suojavarusteita, myös tulevia tarpeita ennakoiden. Terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön on hankittu maskien ja hengityssuojainten lisäksi suojavaatteita, -käsineitä sekä -visiirejä. Myös suojainten kotimaisen tuotannon käynnistämisessä HVK:lla on ollut keskeinen rooli.

Suojainhankinnat on ollut kuitenkin vain yksi – joskin hyvin näkyvä – osa HVK:n erityistehtävistä koronakriisin keskellä. 

Henkilöliikennettä kohdanneiden rajoitusten takia huoltovarmuudelle kriittinen meriliikenne uhkasi kriisin alkaessa maaliskuussa laajamittaisesti pysähtyä. HVK myönsi reitti- ja aluskohtaisesti erityistukea varustamotoiminnalle kolmen kuukauden ajalle, ja mahdollisti siten toimitusketjujen normaalin toiminnan Suomeen ja Suomesta ulkomaille. Muun muassa rekkarahti ulkomailta toimi ilman katkoksia ja ruuhkautumatta. Tällä toimenpiteellä oli ratkaiseva vaikutus esimerkiksi siihen, että päivittäistavaroiden saatavuus oli koko kriisin ajan normaalilla tasolla. 

Lisäksi HVK on yhdessä pooliorganisaation kanssa rakentanut ja pitänyt yllä tilannekuvaa kriisin huoltovarmuusvaikutuksista. Tiiviiseen ja kattavaan tilanneseurantaan sitoutettiin heti maaliskuun alusta poolit, keskeiset yritykset sekä viranomaiset. Työ jatkuu yhä ja se tuottaa ajantasaista tilannekuvaa kriisin vaikutuksista huoltovarmuuteen eri sektoreilla.

Matkustaja-autolautta saapuu Länsisatamaan Helsingissä. Rekat odottavat pääsyä laivaan.
Ulkomaankaupan kuljetuksista yli 80 % tapahtui meriteitse vuonna 2019. Henkilöliikenteen voimakas vähentyminen matkustaja-autolautoilla uhkasi pysäyttää myös lautoilla kulkevan rahtiliikenteen keväällä 2020.
Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Mitä seuraavaksi?

Muuttuva toimintaympäristö ja eri uhkaskenaariot haastavat monialaisesti kansallisen huoltovarmuuden.

Vaikka koronakriisistä on syytä ammentaa kaikki mahdollinen oppi tulevaisuuden varautumistoimintaan, mennyt kriisi – tai edes käynnissä oleva kriisitilanne – ei ole välttämättä paras osoitin tulevalle varautumistoiminnalle. Uusi kriisi voi näyttää jälleen hyvin erilaiselta kuin nykyinen. Eilen terveysturvallisuus, huomenna kyberturva ja ylihuomenna mahdollisesti nämä kaikki yhdessä.

Uusiin haasteisiin vastaamiseksi HVK on käynnistänyt varmuusvarastointijärjestelmän arvioinnin ja toimii aktiivisesti suomalaisyritysten kanssa esimerkiksi terveydenhuollon materiaalisen varautumisen kehittämiseksi. Huoltovarmuustyön tavoitteiden päivittämiseen panostetaan HVK:n strategiaa uudistamalla. Lisäksi HVK tuottaa syksyn 2020 aikana skenaariotyön, jonka kautta luodataan huoltovarmuuden kannalta olennaisia muutoksia kansainvälisessä toimintaympäristössä sekä huoltovarmuudelle kriittisillä alueilla. Syksyn 2020 aikana rakennetaan neljä eri skenaariota koronakriisin jälkeisestä tulevaisuudesta sekä suosituksia huoltovarmuustoiminnan kehittämiselle koronakriisin jälkeistä ”uutta normaalia” varten.

Kansallinen varautuminen on kansainvälisesti verkottuneessa ja digitaalisuuteen nojaavassa yhteiskunnassa uudenlainen taitolaji. Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli ja yhteistyö eri toimijoiden kesken muodostavat edelleen toimivan pohjan kehittää myös tulevaisuuden huoltovarmuutta.

Kirjoittajat

Janne Känkänen aloitti Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajana syyskuussa 2020 toimittuaan muutaman kuukauden HVK:n väliaikaisena toimitusjohtajana. Tätä ennen hän on toiminut useissa eri tehtävissä työ- ja elinkeinoministeriössä vuodesta 2008 alkaen. Känkänen on suorittanut 232. maanpuolustuskurssin.

Ylijohtaja Ilona Lundström on työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osaston osastopäällikkö ja Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen puheenjohtaja. Lundström on suorittanut 225. maanpuolustuskurssin.

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Lisää aiheesta: