Suomen yksinkertainen lappuäänestykseen ja puolueisiin tukeutuva vaalijärjestelmämme on erittäin luotettava. Tämän jatkuvuuden vastakohtana on usein kaoottinen informaatioympäristömme. Se sykkii ja kipunoi osuen myös yhteiskuntamme peruspilariin, luottamukseen väestön, poliitikkojen ja viranomaisten välillä.
Kuva: Michael B. Thomas/AFP/Lehtikuva
Hybridi on kuin liukas saippua
Suomi varautuu vaalihäirintään
Varautumisen johtaminen muistuttaa serpentiiniä
Grafiikka: Riikka Haahti
Ensimmäinen tiedon etenemisen malli on perinteinen siilo. Siinä tieto menee organisaatiohierarkiassa ylös–alas ja siirtyy toiseen siiloon ylemmällä portaalla. Jakaminen ja oppiminen ovat hitaita. Malli on vahvimmillaan, kun informaation määrä on rajallinen ja tiedon säilyvyys on tärkeää. Hybridiuhkissa ja muuttuvassa ympäristössä tämän käyttökelpoisuus on rajoitettu, sillä yhdessä siilossa ei voi olla riittävää havainnointikykyä ja ymmärrystä kaikkeen mitä tapahtuu.
Toinen malli on informaation sykerömalli. Siinä ilmiön ympärille syntyy verkostoja, jotka hakevat koko ajan uusia yhteyksiä. Aiemmin kuvattu vaalivarautumishanke on monelta osin tällainen verkostojen verkosto. Tällaista verkostoa ei voi yhtä tarkasti johtaa, koska se kehittyessään improvisoi. Sykeröstä ei ole malliksi vakauteen pyrkiville toimijoille, mutta toimii uusissa tilanteissa.
Kolmas malli on informaation serpentiinimalli. Tämä kuvaa, kuinka tieto leviää siiloista toisiin joka tasolla. Ylöspäin kiertyessä tieto jalostuu, alaspäin matkatessa eri siilot jakavat ylempää tulevat ohjeet. Suomalainen kokonaisturvallisuusmalli toimii käsitteellisesti näin. Poikkiyhteiskunnalliset Turvallisuuskomitea, valmiuspäälliköt ja valmiussihteerit toimivat tällaisia siiloja ylittävinä yhteyksinä. Ylöspäin mentäessä valmistelu tiivistyy valmiussihteereistä kohti Turvallisuuskomiteaa ja poliittista johtoa. Toisaalta tämä rakenne sallii myös varautumisen johtamisen.
Hybridiuhkia havaitessa ja niihin vastatessa jälkimmäinen informaatiomalli ja toimintatapa on monella tavalla perusteltu. Informaation serpentiinimalli kerää laajasti tietoa ja välittää sitä tehokkaasti. Tämä on tavallaan kompromissi vakautta arvostavan johtamisen ja oppivan toiminnan välillä. Kattavuuden varmistamiseksi serpentiinin on kuitenkin vedettävä niin pitkää lenkkiä, että se sisään jäävät myös elinkeinoelämä, järjestöt ja kansalaiset – kaikki turvallisuuden tekijät.
Kirjoittaja
Erikoistutkija AnttiSillanpää (TkT, KTM,VTM) palasi kesän lopussa Turvallisuuskomitean sihteeristöön palveltuaan kolme vuotta Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksessa Riiassa,Latviassa. Siellä hän toimi teknisen ja tieteellisen kehittämisen yksikön päällikkönä. Sillanpää on suorittanut 208. maanpuolustuskurssin.
Lisää aiheesta:
Rajat ylittävää yhteistyötä hybridiuhkiin varautumiseksi ja vastaamiseksi
Informaatiovaikuttamisen keinovalikoima on runsas. Puolitotuudet, suoranainen valehtelu, valeuutiset, painostaminen ja häirintä ovat vain yksi pieni osa tätä palettia. Viranomaiset ovat osana toimintaansa tekemissä tämän ilmiön kanssa päivittäin. Tämä on ollut tilanne jo vuosien ajan.
Lakimuutokset Suomessa hybridiuhkien aikakautena
Suomea pidetään hybridiuhkien torjunnassa edelläkävijänä. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisen kokonaisturvallisuuden hallintamallin lisäksi yksi torjunnan kulmakivistä on ollut lainsäädäntömme ”hybridinmentävien” aukkojen aktiivinen paikkaaminen.
The Hybrid Face of Warfare in the 21st Century
The assumption that in hybrid warfare the risk of military escalation and political damage could be kept within limits may at the same time increase the likelihood of its offensive use. For this reason, it is more than likely that hybrid warfare in various manifestations will shape the “face of war” in the 21st century.
