Kiinan talouden liberalisointi ja nousu viimeisten neljän vuosikymmenen aikana ovat muuttaneet koko maailmaa erittäin merkittävällä tavalla. Talousuudistusten ansioista kirjaimellisesti sadat miljoonat kiinalaiset ovat nousseet äärimmäisestä köyhyydestä, ja Kiinasta on samalla tullut maailman toiseksi suurin kansantalous sekä maailman merkittävin vientivaltio. Samalla Kiinan kommunistinen puolue – joka täyttää tänä vuonna sata vuotta – on kuitenkin säilyttänyt varsin kattavan kontrollin yhteiskunnassa. Presidentti Xin aikana puolueen kontrolli on tiukentunut entisestään monilla aloilla, ja myös taloudessa on ryhdytty korostamaan aiempaa enemmän valtion ja puolueen rooleja toiminnan ohjaajina. Kiinan tulevien vuosien kehitys riippuu siis entistä enemmän siitä, miten talouden dynamiikka pystytään säilyttämään puolueen otteen tiukentuessa.
Johtava talous – mitä se tarkoittaa?
Kiinan talousuudistusten alkaessa 1970-luvun lopussa maa oli rutiköyhä. Henkeä kohti laskettu bruttokansantuote oli niin sanotulla ostovoimapariteeteilla (eli ottaen huomioon maiden erilaiset hintatasot) laskettuna vain muutama prosentti Yhdysvaltain vastaavasta. Nyt vastaava suhde on noin 30 %. Näin nopea elintason nousu on maailman taloushistoriassa varsin harvinaista, vaikka esimerkiksi Japani ja Etelä-Korea ovatkin vastaavaan pystyneet. Neljässä vuosikymmenessä Kiina nousi esimerkiksi Maailmanpankin luokittelussa maailman köyhimmistä valtioista keskisen tulotason maiden ryhmään.
Elintason nousu ja väestönkasvu ovat kasvattaneet Kiinan kansantalouden kokoa ja sen osuutta maailmantaloudesta. Kansainvälisen valuuttarahaston arvion mukaan Kiinan bruttokansantuote oli vuonna 2020 noin 15 200 miljardia Yhdysvaltain dollaria, eli Kiina oli maailman toiseksi suurin kansantalous Yhdysvaltain jälkeen (BKT noin 20 800 miljardia dollaria). Maailman kolmanneksi suurin kansantalous on Japani, jonka BKT oli viime vuonna noin 4 900 miljardia dollaria – eli Yhdysvallat ja Kiina ovat tässä mielessä aivan omassa sarjassaan. Toisaalta 27 maan muodostaman Euroopan unionin yhteenlaskettu bruttokansantuote oli lähes täsmälleen samansuuruinen kuin Kiinan BKT, mikä on myös hyvä muistaa mietittäessä Euroopan asemaa maailmantaloudessa ja -kaupassa.
Käytettäessä ostovoimapariteettien avulla laskettuja valuuttakursseja Kiinan kansantalous on itse asiassa ollut Yhdysvaltoja suurempi jo vuodesta 2017 lähtien. Vaikka erilaisten bruttokansatuotemääritelmien käyttäminen saattaa tuntua ekonomistien saivartelulta, asialla saattaa olla laajempaakin merkitystä: Jos vaikkapa Kiina ja Venäjä tuottavat paljon aseita ja asejärjestelmiä kotimaassa, yksi rupla tai juan riittää pidemmälle kuin markkinavaluuttakurssi antaisi ymmärtää.
Tällä hetkellä useimmat taloudellisia ennusteita laativat tutkimuslaitokset laskevat, että Kiinan bruttokansantuote saavuttaa Yhdysvaltain BKT:n joskus tämän vuosikymmenen loppupuolella. Vaikka Kiinan talouskasvu hidastuukin selvästi lähivuosina, on se edelleen rikkaampia maita – vaikkapa Yhdysvaltoja, Saksaa ja Japania – nopeampaa.
Kuva: Euroopan unioni
Kiina edelleen jäljessä rahoituksessa ja teknologiassa
Pelkkä kansantalouden koko ei tee yhdestäkään maasta johtavaa, tai edes yhtä maailman johtavista talouksista. Yhdysvaltojen johtava asema maailmantaloudessa on perustunut sen taloudellisen koon lisäksi muillekin tekijöille, esimerkiksi teknologiselle etumatkalle monilla aloilla sekä maan rahoitusjärjestelmän keskeiselle asemalle.
Vuonna 2019 kiinalaisten toimijoiden jättämien kansainvälisten patenttihakemusten määrä oli ensimmäistä kertaa suurempi kuin Yhdysvaltojen, mutta tästä huolimatta Kiina on monilla keskeisillä aloilla edelleen maailman johtavia valtioita selvästi jäljessä. Tämä näkyy esimerkiksi edistyneimmissä puolijohdekomponenteissa, joiden viennin Kiinaan Yhdysvallat on pystynyt suhteellisen tehokkaasti estämään viime vuodesta lähtien. Sama koskee myös aseteknologiaa, vaikka tässä suhteessa Kiina on ottanutkin selvästi kiinni esimerkiksi Venäjää.
Kansainvälisessä rahoitusmaailmassa Kiina on selvästi muuta taloudellista kokoaan pienempi tekijä, eikä tämä asia ole muuttunut juuri lainkaan useaan vuoteen. Kiina on halunnut jatkaa pääomaliikkeiden kontrollia, mikä tehokkaasti estää kiinalaisen rahoitusjärjestelmän laajan ja syvän integraation kansainvälisiin rahoitusmarkkinoihin. Yhdysvallat ei ole viime vuosina arkaillut käyttää dollarin keskeistä asemaa maailman rahoitusmarkkinoilla ulkopolitiikkansa työkaluna. Moni kiinalainen ja hongkongilainen valtaapitävä on saanut huomata, että pankit sulkevat herkästi heidän luottokorttinsa ja pankkitilinsä, jos he ovat joutuneet Yhdysvaltain valtiovarainministeriön Specially Designated Individuals -listalle. Uutistietojen mukaan esimerkiksi Hongkongin hallintojohtaja Carrie Lam saa nykyään palkkansa käteisenä, koska yksikään pankki ei halua hänelle tiliä SDI-listalle joutumisen jälkeen avata; tämä koskee myös Hongkongissa toimivia Manner-Kiinan pankkeja.
Harmaantuuko Kiina ennen vaurastumistaan?
Viime vuosikymmeninä Kiinan talous on hyötynyt myös suopeasta väestökehityksestä. Työikäisten määrä on kasvanut nopeasti, kun taas lasten ja vanhusten osuus on ollut pienempi. Osittain lasten pienehkö määrä on johtunut niin sanotusta yhden lapsen politiikasta. On kuitenkin hyvä huomata, että Kiinan työikäinen väestö on supistunut nyt vuosikymmenen ajan – Kiinassa miesten virallinen eläkeikä on 60 ja naisten 55 vuotta. Tulevina vuosina tämä kehitys tulee kiihtymään, ja vanhusten osuus väestöstä nousee voimakkaasti – aivan kuten vaikkapa Suomessa ja monissa muissa Euroopan maissa. Yhdysvalloissa ja esimerkiksi Intiassa tilanne on toisenlainen. Näissä maissa syntyvyys ei ole laskenut yhtä alhaalle kuin Kiinassa, ja Yhdysvallat saa edelleen vuosittain merkittävän määrän maahanmuuttajia, joiden ansiosta työikäisten määrä jatkaa kasvuaan usean lähivuosikymmenen ajan.
Kiinasta tulee demografiakehityksestä huolimatta maailman suurin kansantalous seuraavien kymmenen vuoden aikana; sen tuottavuuden kasvupotentiaali on edelleen niin suuri. Mutta Kiinan kasvuvauhti hidastuu selvästi tulevina vuosina. Samaan aikaan Yhdysvallat pystyy kasvamaan edelleen suurin piirtein nykyistä vauhtiaan, kunhan se säilyy edelleen houkuttelevana kohteena siirtolaisille ympäri maailmaa. Kiinasta ei siis tule samankaltaista maailmantalouden valtiasta kuin Yhdysvallat on ollut. Lisäksi Intian ja Afrikan nousu tulee vuorostaan haastamaan Kiinan monilla aloilla.
Kirjoittaja
Kauppatieteiden tohtori Iikka Korhonen on Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja. Korhonen on suorittanut 195. maanpuolustuskurssin
