Kiinassa vietettiin kansan vapautusarmeijan 90-vuotisjuhlaa suurella paraatilla Sisä-Mongoliassa viime vuoden lopulla.
Ohjuksista, panssarivaunuista, lentokoneista ja 12 000 sotilaasta koostuneen paraatin otti vastaan maastopukuun pukeutunut kommunistisen puolueen pääsihteeri ja kansantasavallan presidentti Xi Jinping, joka on myös sotilaallisen keskuskomitean johtaja.
Paraati ja juhla ajoittuivat juuri ennen 19. puoluekokousta, jossa Xi vahvisti asemaansa Kiinan johdossa. Politiikan ja puolustusvoimien kytkös on tässä oleellinen, sillä vapautusarmeija on puolueen, ei kansantasavallan armeija.
Kuva: Alert5/Wikimedia Commons
Sotavoimien modernisaatio
Kansan vapautusarmeijan juuret ulottuvat Kiinan sisällissotaan sekä kommunistien voittoa edeltäneeseen sotaan Japanin kanssa. Molemmissa konflikteissa vastassa oli teknologisesti kehittyneempi sekä määrällisesti suurempi vastustaja. Maon kansan sodan opin mukaisesti Kiinaan muodostui kookas, mutta teknologisesti heikkolaatuinen sotavoima.
Sotaoppiin kuului myös ideologisen osaamisen arvostaminen asiantuntemuksen sijaan. Kiväärit, hirssi ja kommunistinen oikeaoppisuus takaisivat voiton jopa vääjäämättömässä kolmannessa maailmansodassa.
Kiina on modernisoinut asevoimiaan 1980-luvusta lähtien. Seitsemänkymmentäluvun lopulla käyty lyhyt sota Vietnamin kanssa oli osoittanut vapautusarmeijan heikon tilan.
Maon jälkeen vallan ottaneen Deng Xiaopingin arvioissa maailmansota ei enää ollut vääjäämättömyys vaan Kiinan tuli varautua ”rajoitettuihin sotiin reuna-alueillaan”. Rajoitettuun sotaan varautuminen on tarkoittanut, että armeijan miesvoimaa on vuosikymmenien kuluessa voitu vähentää miljoonilla.
Modernisaation tehtävänä onkin ollut tehdä sotavoimista ammattimaisempia, virtaviivaisempia ja nostaa sotateknologian tasoa. Modernisointi ei ole ollut halpaa. Kiinan puolustusmenojen on arvioitu kasvaneen noin kymmenen prosentin vuosivauhtia viimeiset puolitoista vuosikymmentä. Kiinan sotilasmenot ovat maailman toiseksi suurimmat. Ne ovat silti edelleen vain noin kolmasosa Yhdysvaltojen menoista.
Kuva: Baycrest / Wikimedia Commons
Puolueen ja armeijan suhde
Dengiin asti Kiinan sotilaallisen keskuskomitean johto oli kokenut sisällissodan ja sodan Japanin kanssa. Poliittisen johdon muuttuessa siviileiksi, tuli merkittäväksi pitää armeija edelleen poliittisessa hallinnassa. Vuonna 1989 armeija takasi puolueen johtoaseman voimankäytöllä. Konfliktin jälkimainingeissa Deng hankkiutui eroon niskuroineista yksiköistä, mutta myös ylimmästä sotajohdosta, jolle oli jäänyt poliittisesti velkaa.
1990-luvun johtaja Jiang Zemin alensi, ylensi ja siirsi lukuisia korkeita upseereja saadakseen vankkoja kannattajia armeijan sisällä. Samalla hän lisäsi jatkuvasti armeijan budjettivaroja ja kohensi rivisotilaiden oloja ja palkkausta.
Hu Jintaon ottaessa vallan 2000-luvulla armeijaa kuvattiin jo Jiangin ”henkilökohtaiseksi henkivartiostoksi”. Asevoimien modernisaatio jatkui Hun kaudella vanhaa tahtia, mutta merkittävät rakenteelliset uudistukset tapahtuivat Xin kaudella.
Kiinan suurimmassa armeija uudistuksessa on siirrytty neljästä yleislaitoksesta 15 toiminnalliseen laitokseen, jotka ovat suoraan sotilaskeskuskomitean alla. Tämä lisää komitean valtaa toiminnallisista asevoimista, varsinkin kun Xi on siirtänyt syrjään useita korkeita upseereja korruptio syytösten avulla.
Voimanheijastus: meri- ja ilmavoimat
Kiinan tavoitteena on saavuttaa keinot heijastaa sotilaallista voimaa myös merialueilla ja suojella tärkeitä kauppareittejä. Kiina on edennyt sekä syvänmeren laivastonsa kehittämisessä että ystävyyssatamien ja jopa ensimmäisen sotilastukikohdan hankinnassa.
Modernisaation aikana maavoimien rooli on pienentynyt laivaston ja ilmavoimien eduksi. Kiinan sotilaslaivasto on 300 aluksellaan suurilukuisin Aasiassa. Laivastoon lukeutuu maailmantoiseksi kehittynein 055-luokan tuhoaja, ydinsukellusveneitä sekä kaksi lentotukialusta.
Ensimmäinen lentotukialus on 1998 Ukrainasta hankittu keskeneräiseksi jäänyt Neuvostoliiton lentotukialus. Viime vuonna vesille laskettiin tämän pohjalta kehitetty 001A-luokan alus, joka toimii Yhdysvaltojen tapaan yhdessä sitä suojelevan laivasto-osaston kanssa. Pitkän ajan tavoitteena on nostaa lentotukialusten määrä neljään.
Vielä 1980-luvulla Kiinan ilmavoimia kutsuttiin maailman suurimmaksi ilmailumuseoksi. 1990-luvulla Kiina sai hankittua Neuvostoliiton parhaimpia hävittäjiä laivueeseensa. Panokseton tämän jälkeen kohdistettu omaan tuotantoon. Huippua tässä edustaa häiveteknologiaa soveltava viidennen sukupolven hävittäjä J-20. Sen moottorit ovat kuitenkin yhä venäläisvalmisteisia ja sen arvioidaan olevan toiminnaltaan Yhdysvaltojen vastaavia heikompi.
Minimaalinen pelote
Ydinasejoukot ovat myös olleet modernisaation kohde. Lyhyen kantomatkan ohjukset lukeutuvat Kiinan yksittäisiin erinomaisuuksien kohteisiin. Kiinan strategiset joukot ovat saavuttaneet kyvyn iskeä tarkasti minne tahansa Yhdysvalloissa monikärkisellä ballistisella ohjuksella.
Xin uudistuksessa ”toinen tykistö” eli ydinasejoukot korvataan ”kansan vapautusarmeijan rakettijoukoilla”. Nämä joukot eivät koostu vanhaan tapaan vain maasta laukaistavista ydinaseista, vaan pitävät sisällään niin ilmasta ja mereltä laukaistavat ydinaseet kuin tavanomaiset ohjusjoukot.
Xi on puheissaan korostanut rakettijoukkojen roolia strategisen pelotteen ytimenä, joka vahvistaa Kiinan asemaa suurvaltana, ja joka on tärkeä osa kansallisen turvallisuuden ylläpitämistä. Hänen mukaansa ydinasepelotteen ja vastaiskukyvyn kohentaminen ovat strategisen tasapainon ylläpitämisen edellytys.
Kiina on edelleen sitoutunut ”ei ensikäyttöä” -lupaukseensa ja ilmoittanut pitävänsä ydinasevoimansa minimitasolla kansallisen turvallisuuden takaamiseksi. Kansainvälisten arvioiden mukaan tämä tarkoittaa noin 200 ydinkärkeä ja noin 50 mannertenvälistä ballistista ohjusta, joista osa on laukaistavissa sukellusveneistä.
Kiinan sukellusvenelaivasto on pysynyt suhteellisen pienenä modernisaatiosta huolimatta. Laivastoon lukeutuu neljä Jin-luokan ydinohjusvenettä sekä noin kymmenen ydinsukellusvenettä. Vaikka sukellusveneet ovat oleellinen osa uskottavaa ydinasepelotetta, ne eivät ole jatkuvassa partioinnissa.
Tulevaisuuden näkymät
Puoluekokouksen alla armeijassa käytiin kampanja, jossa korostettiin ”ytimen suojelemista” sekä ”käskyjen noudattamista”. Xi on näin varmistamassa, että armeija pysyy kuuliaisena. Samalla joukkojen määrää on jälleen vähennetty sadoilla tuhansilla.
Kansan vapautusarmeija on noin 2,2 miljoonalla sotilaallaan (vrt. Yhdysvallat 1,6 miljoonaa) yhä lukumäärältään maailman suurin sotavoima. Tavoitteena on puolittaa palvelusväen määrä.
Kiina siis jatkaa linjalla, jossa vähennetään miesvoimaa ja lisätään korkean teknologian kykyjä.
Kirjoittaja
Dosentti, VTT Juha A. Vuori toimii kansainvälisen politiikan professorina Turun yliopistossa.
