Elämme kiihtyvän ja kokonaisvaltaisen suurvaltakilpailun aikaa. Kilpailun yksi tunnusmerkki on ydinaseiden turvallisuuspoliittisen merkityksen korostuminen. Ydinaseet ovat kansainvälisten suhteiden paradoksi. Ydinasevallat pitävät ydinaseita oman ja maailmanlaajuisen turvallisuuden ja vakauden perustana. Samanaikaisesti ydinaseet muodostavat eksistentiaalisen uhkan kaikille maille ja koko ihmiskunnalle.
Ydinasevallat ovat hankkineet ja ylläpitävät ydinaseita oman (ja liittolaistensa) turvallisuuden edistämiseksi. Ydinaseet ovat vastaus koettuun turvallisuusuhkaan. Ydinaseet ovat keskeisellä sijalla ydinasevaltojen turvallisuusajattelussa, eikä millään muulla asejärjestelmällä ole samanlaista merkitystä niiden turvallisuudelle.
Ydinaseet toimivat pelotteena. Ydinasevallat voivat aiheuttaa toisilleen – ja muille valtioille – riittävää ja jopa kestämätöntä tuhoa. Ydinpelote voi olla uskottava, vaikka oma ydinaseiden määrä olisi paljon pienempi kuin sillä, johon pelote kohdistuu.
Ydinpelotteen ylläpitämisen tavoitteena on, että ydinaseita ei joudattaisi koskaan käyttämään sotatilanteessa. Toimivan pelotteen edellytys on, että valtiolla on uskottava kyky ja tahto ydinaseen käyttöön äärimmäisissä olosuhteissa. Pelotelogiikan mukaan ydinpelotteen heikentyminen lisäisi ydinaseen käytön todennäköisyyttä.
Kynnys ydinaseen käytölle on erittäin korkea, mutta mahdollisen käytön seuraukset olisivat katastrofaaliset. Useimmilla ydinasevalloilla on julkilausuttu ydinasedoktriini, joka kuvaa millaisessa tilanteessa kyseinen valtio voisi ydinasetta käyttää. Yleensä tällaisena pidetään äärimmäistä itsepuolustustilannetta, jossa valtion olemassaolo tai elintärkeät intressit olisivat uhattuna. Doktriineissa on tavallisesti jonkin verran epämääräisyyttä, jottei potentiaalinen vastustaja voi varmuudella mitoittaa omia toimiaan pysymään ydinaseen käyttökynnyksen alapuolella. Hallittu epämääräisyys vahvistaa pelotetta. Pelotteen uskottavuuden ylläpitämiseksi ydinasevallat harjoittelevat ydinaseen käyttöä ja siihen liittyvää päätöksentekoa. Ydinsotapelit päättyvät yleensä ”huonosti.”
Teknologinen kehitys vaikuttaa myös ydinpelotteeseen. Ydinasevallat pyrkivät koko ajan lisäämään ydinaseidensa tarkkuutta, tehokuutta, toimintavarmuutta ja turvallisuutta. Komento-, kommunikaatio-, tunnistus- ja ennakkovaroitusjärjestelmät perustuvat lisääntyvässä määrin avaruuden ja tekoälyn hyödyntämiseen. Samanaikaisesti ydin- ja konventionaalisten aseiden järjestelmät ovat entistä enemmän yhteen nivoutuneita.
Kuva: Pavel Golovkin / AP / Lehtikuva
Ydinasevalvonta ja -riisunta
Tahto ydinaseiden rajoittamiseen ja vähentämiseen on yhtä vanha kuin ydinaseiden historia. YK:n yleiskokouksen ensimmäinen päätöslauselma tammikuussa 1946 koski nimenomaan ydinaseiden muodostamaa uhkaa.
Kaikki ydinaseita vähentävät ja niiden lukumäärää rajoittavat sopimukset on solmittu Yhdysvaltain ja Venäjän tai Neuvostoliiton välillä. Näiden lisäksi on solmittu useita ydinaseriisuntaa tukevia ja edistäviä sopimuksia, kuten ydinsulkusopimus, ydinkoekieltosopimukset ja ydinaseettomia vyöhykkeitä koskevat sopimukset. Oma erityistapauksensa on ydinasekieltosopimus, johon on liittynyt vain ydinaseettomia maita.
Yhdysvallat vaatii entistä voimakkaammin tarvetta saada Kiina osapuoleksi ydinasevalvontaan. Vastaavasti Venäjä on jo aiemmin nostanut esille tarpeen saada Ranskan ja Ison-Britannian ydinaseet asevalvonnan piiriin. Kovista puheista huolimatta, Yhdysvaltain ja Venäjän konkreettiset aloitteet ja toimet ydinasevalvonnan laajentamiseksi ovat tähän asti olleet puolivillaisia.
Ydinasevalvonnan, kuten muunkin asevalvonnan, lähtökohtana on oman turvallisuuden lisääminen. Ydinasevalvonta edellyttää yhteisen edun identifioimista. Osapuolten pitää ymmärtää asevalvonnan tavoite samalla tavoin: oman turvallisuuden lisääminen ylläpitämällä uskottavaa pelotetta pienemmillä kustannuksilla.
Koska kyseessä on turvallisuuden perimmäinen lukko, ydinasevalvonta- ja riisunta on erittäin haastavaa. Ydinasevalvonnan mahdollisuuksia parantaa:
- Osapuolten keskinäinen pelotesuhde.
- Osapuolten samaa kokoluokkaa oleva ydinasearsenaali. Yhteismitalliset rajoitukset ja vähennykset ovat aina vähiten vaikeita.
- Keskinäisen haavoittuvuuden tunnustaminen. Osapuolen koettu tai aito pyrkimys haavoittumattomuuteen vähentää toisten luottamusta ja voi tehdä asevalvonnan mahdottomaksi toisille osapuolille.
- Asejärjestelmien ja -tyyppien vertailukelpoisuus. Samankaltaisten aseiden molemminpuolinen vähentäminen on helpompaa kuin kaupankäynti erilaisten asetyyppien kesken.
Lisäksi erittäin tärkeä osa uskottavaa asevalvontaa on luotettava verifikaatio. Staattisten kykyjen verifiointi on helpompaa kuin liikuteltavien ja maalla olevien kykyjen verifiointi on helpompaa kuin merellisten.
Yllä olevan perusteella voi arvioida, että Kiinan ja muiden ydinasevaltojen suora liittyminen Yhdysvaltain ja Venäjän välisiin asevalvontasopimuksiin on käytännössä mahdotonta, erityisesti ydinasepariteetin puutteen ja erilaisten pelotesuhteiden takia. Ilmiselvistä vaikeuksista ja haasteista huolimatta, kolmikantaisen, P5-maiden ja kaikkien ydinasevaltojen asevalvonnan tarve tulee pysymään kansainvälisessä keskustelussa.
Ydinasevaltojen monenkeskinen keskustelu on hyödyllistä, vaikka välittömät konkreettiset tulokset jäisivät vähäisiksi. Kylmän sodan kaltaisen asevarustelukierteen uhka on pieni, mutta ydinasevaltojen yhteistyö ydinuhkien vähentämiseksi on välttämätöntä.
Kuva: Joe Klamar / AFP / Lehtikuva
Suomen näkemyksiä
Suomen näkemyksen mukaan ydinaseriisunnan pitää edistää siihen osallistuvien ja kaikkien muiden maiden turvallisuutta. Suomen tavoitteena on ydinaseeton maailma. Tämä on ymmärrettävä prosessina, jossa ydinaseita riisutaan asteittain, ylläpitämällä samalla strategista vakautta.
Ydinsulkusopimus (NPT) muodostaa kansainvälisoikeudellisen perustan ydinaseiden leviämisen estämiselle ja ydinaseriisunnalle. Ydinaseiden leviämisen estäminen edistää Suomen ja kaikkien maiden turvallisuutta. NPT on ainoa sopimus, jossa tunnustetut ydinasevallat ovat sitoutuneet edistämään ydinaseriisuntaa.
Pidämme tärkeänä, että kaikki ydinasevallat osallistuvat ydinaseriisuntaan. Tähdennämme Venäjän ja Yhdysvaltain erityistä vastuuta ydinaseriisunnan edistämisessä ylivoimaisesti suurimpina ydinasevaltoina. Korostamme New START-sopimuksen jatkamisen tärkeyttä ja ei-strategisten ydinaseiden saamista asevalvonnan piiriin.
Kiinan merkitys kansainvälisessä politiikassa kasvaa. Odotamme Kiinan toimivan vastuullisesti ja rakentavasti. Kannustamme Kiinaa osallistumaan rakentavasti ydinasevalvontaan ja ydinaseriisuntaan.
Ydinaseet säilyvät vielä pitkään kansainvälisen turvallisuusjärjestelmän keskeisenä osana. Ennen kuin saavutamme ydinaseettoman maailman, on tärkeätä vähentää ydinaseisiin liittyviä riskejä ja varmistaa, ettei ydinasetta enää koskaan käytetä sodan välineenä. Ydinasesodassa ei olisi voittajia.
Kirjoittaja
Suurlähettiläs Jarmo Viinanen on johtava asiantuntija ulkoministeriön asevalvontayksikössä. Hän on aiemmin toiminut Suomen suurlähettiläänä Ruotsissa ja YK:ssa. Hän on työskennellyt myös tasavallan presidentin kansliapäällikkönä ja neuvonantajana. Viinanen on suorittanut 149. maanpuolustuskurssin.
