Pueblo-heimojen esivanhempien palautus Mesa Verdeen

Palauttaminen ja uudelleenhautaus kunnioittaa YK:n julistusta alkuperäiskansojen oikeuksista ja muistuttaa kulttuuriperinnön merkityksestä

Syyskuussa 2020 Suomen kansallismuseo palautti kokoelmistaan noin 1200-luvulta peräisin olevat pueblo-intiaanien esivanhempien jäänteet ja hautaesineet Mesa Verden alueen heimoille Coloradoon, Yhdysvaltoihin. Vuonna 1891 kaivetut löydöt olivat päätyneet Suomen kansallismuseon kokoelmiin testamenttilahjoituksen kautta. Heimojen edustajat uudelleenhautasivat esivanhempansa Mesa Verden kansallispuistoon sunnuntaina 13. syyskuuta 2020.

Repatriaatio sai näkyvyyttä julkisuudessa, kun asia nousi esille presidentti Niinistön ja presidentti Trumpin tapaamisen yhteydessä lokakuussa 2019. Valtionpäämiesten sitoutuminen toi tärkeän tuen vaativan prosessin läpiviemiselle. Kun se syyskuussa 2020 saatiin päätökseen, presidentti Trump vastaanotti luovutusta saattaneen delegaation edustajia virkahuoneessaan Valkoisessa talossa. Korkean tason huomio kuvasti tapahtuman merkityksellisyyttä kaikille osapuolille, ja toi sille myös ainutlaatuista kansainvälistä julkisuutta.

Kuvassa presidentti Donald Trump keskellä istumassa työpöytänsä takana Valkoisessa talossa ja taustalla seisomassa luovutusta saattanut delegaatio.
Presidentti Donald Trump vastaanotti luovutusta saattaneen delegaation Valkoisessa talossa virkahuoneessaan 17. syyskuuta 2020.
Kuva: White House

Geologi Gustaf Nordenskiöldin tutkimusretkellään Mesa Verdessä keräämän kokoelman tai sen osien palauttamisesta oli käyty keskustelua jo aikaisemmin. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat yritti saada aikaan sopimuksen, jonka mukaan Suomi olisi voinut lyhentää velkaansa Yhdysvalloille palauttamalla kokoelman. 1900-luvun jälkipuolella esineiden palauttamisesta tai vaihdosta käytiin eri yhteyksissä kirjeenvaihtoa yhdysvaltalaisten museoiden sekä Suomen kansallismuseon välillä.

Mesa Verde -kokoelmaan kuuluu yli 600 esinettä. Nyt päätökseen saatettu, vuonna 2016 käynnistynyt prosessi koski nimenomaisesti vain kokoelmaan kuuluvia hautalöytöjä. Kajoamattoman analyysitutkimuksen avulla saatiin täsmennettyä, että jäänteitä oli yhteensä 20 henkilöltä, lisäksi aineistossa oli 28 hautoihin asetettua seremoniaesinettä.

Suomen vastattua Yhdysvaltain Suomen suurlähetystön viralliseen palautuspyyntöön lähtökohtaisesti myönteisesti käynnistyivät varsinaiset neuvottelut yksityiskohtien sopimiseksi Suomen kansallismuseon ja heimojen kesken. Hopi, Acoma, Zia ja Zuni -heimot edustivat kaikkiaan 26 heimoa, joilla on yhteys Mesa Verden alueen historiaan ja kulttuuriperintöön. Sekä Suomen että Yhdysvaltain hallinnon tuki koko prosessille oli ratkaisevaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä luovutukselle myönnettiin valtioneuvoston lupa. Lupa tarvitaan, jos valtion museokokoelmista luovutetaan esimerkiksi kulttuurisista syistä merkittäviä aineistoja.

Cliff Palaceksi kutsuttu kallion kielekkeen alle rakennettujen asumusten kokonaisuus Mesa Verden kansallispuistossa.
Cliff Palace Mesa Verden kansallispuistossa. Matkalla Mesa Verdeen Suomen kansallismuseon edustajilla oli mahdollisuus tutustua kansallispuistoon ja sen vierailu- ja tutkimuskeskuksen laajaan arkeologiseen kokoelmaan.
Kuva: Elina Anttila

Suomen kansallismuseon luovutuspäätöksen ensisijaisena perusteena oli YK:n vuonna 2007 antama julistus alkuperäiskansojen oikeuksista. Julistuksen 12. artiklan mukaan alkuperäiskansoilla on oikeus ”ilmaista, harjoittaa, kehittää ja opettaa hengellisiä ja uskonnollisia perinteitään, tapojaan ja seremonioitaan, oikeus ylläpitää, suojella ja käyttää rauhassa uskonnollisia ja kulttuurikohteitaan, oikeus käyttää seremoniaesineitään ja määrätä niiden käytöstä sekä oikeus vainajiensa ruumiiden tai niiden jäännösten kotiuttamiseen”. Julistus ei sido oikeudellisesti, mutta sen allekirjoittaneet valtiot pyrkivät ”mahdollistamaan hallussaan olevien seremoniaesineiden ja vainajien ruumiiden tai niiden jäännösten saavutettavuuden ja/tai palauttamisen alkuperäiskansoille”.

Yhdysvaltain suurlähetystö huolehti yhdessä Suomen kansallismuseon kanssa herkän aineiston siirtoon kuuluvista käytännön järjestelyistä. Koronapandemian aiheuttamista merkittävistä haasteista huolimatta 12 puista kuljetuslaatikkoa saatiin saattueineen matkaan 12.9.2020. Jäänteet ja hautaesineet oli pakattu Suomen kansallismuseon konservointiyksikössä tarkasti heimojen ohjeita ja museaalisia periaatteita noudattaen. Korvaamattoman lastin kuljettamiselle Helsingistä Durangoon saatiin myös American Airlinesin ja Finnairin arvokas tuki. Hankkeen merkityksellisyys siivitti osapuolten tiivistä yhteistyötä.

Uudelleenhautaustilaisuuden jälkeen järjestettiin yhteinen muistolounas Mesa Verden kansallispuistossa.
Kuva: Eero Ehanti

Palauttaminen oli syvällinen kokemus – ei ainoastaan heimoille, joille esivanhempien pääsy lepoon oli ratkaisevan tärkeää, vaan myös muille osallisille. Neuvottelut, kohtaaminen ja sopiminen vaikean asian äärellä antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden ymmärtää toista kulttuuria – ja, kuten tässä tapauksessa, sen syvää yhteyttä perinteeseensä ja ympäristöönsä, sekä kyseenalaistaa myös oman maailmankuvan itsestäänselvyyksiä.

On suuri haaste ja vaati monen tahon valtavaa ponnistusta varmistaa, että lopputulos on yhtä menestyksekäs kuin tämä oli. Se on virstanpylväs, ja uskoakseni todella vahva ennakkotapaus tulevalle kansainväliselle kotiuttamiselle – ei vain esi-isien ja niihin liittyvien esineiden, vaan myös kulttuurisen perintömme”, kuvasi Acoma-heimon johtaja Brian Vallo Native America Calling -lehden haastattelussa.

Oikeus ylläpitää ja toteuttaa omaa kulttuurista identiteettiään ja siihen liittyviä perinteitä on tärkeä perusta henkiselle hyvinvoinnille, yhteistoiminnalle ja myönteiselle vuorovaikutukselle niin yksilötasolla kuin yhteiskunnassa. Kulttuuristen oikeuksien yhdenvertainen turvaaminen ja kunnioittaminen tulisikin nähdä kestävän yhteiskunnan keskeisenä turvallisuus- ja voimavaratekijänä. Museoilla on tärkeä rooli yhtäältä tukea kulttuurisia identiteettejä vahvistamalla niiden erityislaatuisia ominaisuuksia, ja toisaalta lisätä kulttuureja rikastavaa ja yhteiskuntaa eheyttävää vuorovaikutusta erilaisten kulttuurien välillä.

Kirjoittaja

Elina Anttila, FT, on Suomen kansallismuseon ylijohtaja. Suomen kansallismuseo toimii kymmenessä museokohteessa eri puolilla Suomea, vastaa noin puolen miljoonan esineen kansallisista kulttuurihistorian kokoelmista ja tekee monipuolista kulttuuriperintötyötä Suomessa ja kansainvälisesti. Anttila on taustaltaan taidehistorioitsija ja väitellyt Albert Edelfeltin taiteesta. Ylijohtajan tehtävässä vuodesta 2014 toimivan Anttilan sydäntä erityisen lähellä ovat olleet museon kansainvälisen toiminnan kehittäminen, kulttuuriperintö yhteiskunnan voimavarana sekä kulttuurisen vuoropuhelun ja yhdenvertaisten kulttuuristen oikeuksien edistäminen. Anttila on suorittanut 224. maanpuolustuskurssin.

Lisää artikkeleita:

Suojavarusteisiin pukeutuneet hoitajat ottavat koronavirusnäytteitä autolla testaukseen saapuneilta.

Koronapandemia koettelee yhteiskunnan resilienssiä

Kansainvälisellä tasolla pandemian jälkeinen aika on käytettävä viisaasti ja uudistettava instituutiot, seuranta- ja valvontajärjestelmät sekä koko globaalistrategia vakaviin hengitystieinfektioihin varautumiseen, sillä tämä ei välttämättä ole viimeinen kokemus vastaavasta.

Lue artikkeli »