Rytinällä toisen kautensa aloittanut presidentti Trump on luvannut palauttaa ”kultaiset ajat” Yhdysvaltoihin. Puolustuskyvykkyyden vahvistamisen ohella hän lupaa kirittää maan talouden vahvaan kasvuun. Tämä olisi hyvä asia Suomellekin, jonka tärkeäksi kauppakumppani USA on viime vuosina noussut. Toki Trumpin ennalta-arvaamattomat liikkeet voivat tuoda yllätyksiä. EU:lta ja Suomelta vaaditaan taitavaa luovimista diilintekijä Trumpin kanssa turvallisuus- ja talousetujemme varmistamiseksi.
Jo presidentti Bidenin kaudella USA:n puolustusministeriö julkaisi teollisuusstrategian, jossa peräänkuulutetaan uudenlaisia kumppanuuksia eri maiden ja yritysten kanssa maan puolustuskyvykkyyden vahvistamiseksi. Tämä on merkittävä viesti Suomellekin tiivistää puolustusteollista yhteistyötä USA:n kanssa, sillä USA on todennut tarvitsevansa uudenlaista yhteistyötä kriittisestä teknologiasta energia- ja resurssitehokkuuteen ja automaatioon.
Jatkossa kysyntää on perinteisen puolustusteollisuuden ohella laajasti siviiliteollisuuden osaamiselle kyberturvallisuudesta tietoverkkoihin, avaruusteknologiasta kvanttiteknologiaan puhumattakaan automatisoiduista satamista ja kuljetusvälineistä tai sääteknologiaan. USA:ssa ei enää puhuta erikseen puolustus- ja siviiliteollisuudesta vaan teollisuudesta, joka luo ratkaisuita ja vahvistaa myös puolustuskyvykkyyttä.
Kuva: James Kirkikis / Shutterstock
Puolustuskyvykkyyttä parhaalla teknologialla
Presidentti Trumpin agendalla tulee olemaan puolustuskyvykkyyden vahvistaminen, eikä hän pärjää siinä ilman läntisiä demokratioita kumppanina. Trump tulee kuitenkin kovistelemaan Nato-maita vahvistamaan omia satsauksia puolustukseen, sillä jos Aasiassa turvallisuusjännitteet kiristyvät Kiinan kanssa ja Taiwanin ympärillä, niin Euroopan on kannettava entistä enemmän vastuuta omaan maanosansa turvallisuudesta.
Euroopan puolustuskyvykkyyden kirittämiseksi presidentti Trump voi käyttää keppinä kauppasanktioita ja tulleja tai jopa uhata vähentää USA:n Nato-panostuksia. Tällöin EU joutuu miettimään, millaisen diilin se asiasta pystyy USA:n kanssa tekemään. Pelkkä lupaus LNG-kaasun ja soijan ostamiseksi ei riittäne, vaan tarvittaneen lupauksia lisätä puolustusmenoja ja vastuuta Euroopan puolustamisesta.
Yhtenä kysymyksenä voi neuvottelupöytään nousta, voisivatko EU ja USA aidosti muodostaa puolustushankinnoissa yhteismarkkinat, jolloin edistyksellisin teknologia alkuperästä riippumatta olisi aina käytettävissä vahvistamaan Euroopan ja Amerikan puolustuskyvykkyyttä. Suomen päätyminen F-35-hävittäjiin on esimerkki parhaan teknologian hankkimisesta, mikä johdosta esimerkiksi EK käynnisti erillisen parivuotisen GIPP-kumppanuusohjelman kartoittamaan laaja-alaisesti USA:n puolustusteollisuuden markkinoita.
Tavoitteeksi transatlanttiset markkinat
Ensimmäisen kautensa tavoin presidentti Trump käyttää kauppatoimia ja tulleja poliittisten tavoitteidensa edistämiseksi sekä samalla pyrkii houkuttelemaan työtä ja tuotantoa maahan. Virkakautensa aluksi käynnistettiin laaja kauppapoliittinen tutkinta, jossa arvioidaan USA:n kohtaamia haasteita kansainvälisessä kaupassa muiden maiden kanssa. Tämä tutkinta on tarkoitus saada valmiiksi 1.4.2025 mennessä, minkä jälkeen viimeistään nähdään, millaisiin kauppatoimiin Trump aikoo EU:n suhteen ryhtyä. Meksiko, Kanada ja Kiina ovat saaneet ”uhkauksia ja osumia Trumpin tariffitykistä”.
EU ei välty tulleilta tai niillä uhkaamiselta, sillä presidentti Trump on pitkään arvostellut EU:n kauppaylijäämää USA:n kanssa. Tulleilla tuskin ongelmaa korjataan, mutta entistä tiiviimpi EU–USA-yhteistyö myös talous- ja kauppakysymyksissä olisi EU:n ja USA:n etujen mukaista, jos ne haluavat säilyttää johtajuuden maailmantaloudessa.
Suomalaisyrityksille USA:n asettamat tuontitullit olisivat toki haaste, mutta niihin voidaan reagoida tuotanto- ja toimitusketjuja muokkaamalla, kuten osa yrityksistä on jo tehnyt. Tulleista voi myös hakea vapautusta, jos tuote tai palvelu on korvaamaton USA:n markkinoilla. Suomalaisyritykset ovat joka tapauksessa paremmin varautuneita Trumpin tullitoimiin kuin hänen ensimmäisellä kaudellaan.
EU on myös hyvin valmistautunut Trumpin toimiin. EU on valmis asettamaan vastatulleja valikoiduille amerikkalaisille tuotteille vaarantamatta kuitenkaan omaa kilpailukykyään. EU haluaa myös rakentaa positiivista transatlanttista kauppa-agendaa – esimerkkeinä kaupan esteiden karsinta ja yhteistyö sääntelyssä.
Uusi kultainen aika voi olla edessä transatlanttisissa turvallisuus-, talous- ja kauppasuhteissa, jos aidosti EU ja USA haluavat syventää keskinäistä yhteistyötään. Samalla ne pystyisivät vastaamaan nykyistä paremmin Kiinan tuomaan haasteeseen kilpailussa maailman johtajuudesta. Globaalin talouden realiteetteihin kuuluu myös se, että kolme suurvaltaa – EU, Kiina ja USA – ovat riippuvaisia toisistaan, mikä hillitsee täysimittaisen kauppasodan syttymistä näiden kesken. Myös ilmastonmuutoksen selättäminen on kaikkien yhteinen etu.
Epävarmuudenkin keskellä on yhä toivoa paremmasta, jos suurvaltasuhteiden kärjistymisen sijasta löydetään enemmän yhteisiä intressejä turvallisuudessa, taloudessa ja kaupassakin. Kultaiset ajat voivat sittenkin olla edessä, jos geopolitiikan ja geotalouden suotuisat tuulet osuvat kohdalleen.
Kirjoittaja
Timo Vuori on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kansainvälisestä kaupasta ja kauppapolitiikasta vastaava johtaja. Hän seuraa laajasti kansainvälisen talouden ja kaupan kehitystä Suomen yrityselämän näkökulmasta aikana, jolloin geopolitiikka, turvallisuus, talous, teknologia ja kauppa vaikuttavat toisiinsa. Vuori on suorittanut 248. maanpuolustuskurssin.
