Nuorten maanpuolustustahto sodan varjossa

Suomalaisten maanpuolustustahto on kyselyillä mitattuna ollut pitkään korkea ja kohonnut entisestään täysimittaisen Ukrainan sodan myötä. Sota on konkretisoinut uinuneet uhat ja pelot monien suomalaisten mielissä. Hakeutuminen vapaaehtoisen maanpuolustuksen kursseille on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja asevelvollisuuden kannatus on noussut. Kasvavista puolustusbudjeteista vallitsee varsin laaja yksimielisyys, vaikka valtion menokuria kiristetään samaan aikaan. Toisaalta sodan ja Suomen Nato-jäsenyyden luoma uusi tilanne on kasvattanut myös ns. reservistä eroajien määriä ja herättänyt kritiikkiä yhteiskunnan militarisoitumisesta.

Maanpuolustustahto on pitkälti rauhanajan käsite. Se tarkoittaa, että kansalaiset tukevat periaatteellisesti sotilaallista maanpuolustusta ja olisivat sotatilanteessa valmiita osallistumaan maanpuolustukseen omien mahdollisuuksiensa mukaan. Toinen kysymys kuitenkin on, missä määrin tämä tahto kääntyy toiminnaksi rauhan- ja erityisesti mahdollisen sodan aikana. Sodan ajan joukkojen taistelutahdon pohja rakennetaan koulutuksessa, mutta se on kiinni monesta muustakin tekijästä, kuten konfliktin luonteesta ja sijainnista sekä kansakunnan tuesta taisteleville joukoille. Kansalaisten tahtoon ja mielipiteisiin pyrittäisiin erilaisissa aseellisissa kriiseissä varmasti vaikuttamaan moninkertaisella voimalla verrattuna rauhanaikaan.

Nuorten osallistuminen maanpuolustukseen perustuu arvoihin ja tietoon. Arvomaailma kehittyy kotona, mutta myös yhteiskunnalliset toimet rakentavat asennoitumista maanpuolustusta kohtaan. Nuorille koulusta, mediasta ja kolmannen sektorin kautta välittyvä tieto maanpuolustuksesta on tutkitusti hajanaista. Kaikkia sukupuolia koskevat kutsunnat tulevat olemaan askel tasa-arvoisempaan tiedonsaantiin, mutta yhdellä tilaisuudella nuorten maanpuolustusosaaminen tuskin radikaalisti kasvaa.

Asevelvollisuus on yhä tärkein ”käyttöliittymä” kansalaisten osallistumiselle maanpuolustukseen. Niin kauan kuin se tai jonkinlainen kansalaispalvelus ei koske kaikkia suomalaisia, muut kanavat toteuttaa maanpuolustustahtoa ovat erityisen tärkeitä. Vapaaehtoinen maanpuolustus ja sen järjestöt voivat toimia herkkänä korvana kansalaisten, ja erityisesti nuorten suuntaan: Millaiseen maanpuolustussuhteeseen nuoret ovat valmiita, millaiseksi osaksi identiteettiä ja elämänkokonaisuutta he maanpuolustuksen rakentavat ja mitä he haluavat Suomen eteen tehdä? Joitakin vastauksia näihin kysymyksiin tarjoaa Maan puolustajat -sarja, mutta tarinoita Suomessa on yhtä monta kuin nuoriakin.