Suurvaltapolitiikka ja Kimin hallinto vaikeuttavat Pohjois-Korean kysymyksen ratkaisemista.
Vuoden 2017 aikana Korean niemimaan tilannetta kärjistivät paitsi maan odotettua nopeampi aseteknologinen kehitys, myös Donald Trumpin kärkevä kielenkäyttö ja ailahtelevat ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjaukset. Pohjois-Korea onnistui tekemään useita pitkän kantomatkan ohjuskokeita, räjähdysvoimaltaan toistaiseksi suurimman ydinkokeen syyskuussa 2017 sekä useita Japanin ilmatilaa loukanneita lyhyemmän kantomatkan ohjuskokeita.
Pohjois-Korean sotilasteknisen kehityksen huomattavasti nopeampi edistyminen merkitsee länsimaisen sotilastiedustelun vakavaa epäonnistumista. Asiantuntija-arvioiden mukaan Pohjois-Korea ei ole enää kaukana tavoitteestaan rakentaa ydinkärjellä varustettu pitkän kantomatkan ohjus. Vaikka maa on Pyeongchangin olympialaisten alla tavannut Etelä-Korean neuvottelijoita ja esiintynyt sovinnollisena, ei ydinohjelmasta luopuminen ole kysymys, josta Pohjois-Korea suostuu enää neuvottelemaan. On todennäköistä, että ydinohjuksen operationaalisuuden varmistamiseksi ohjuskokeita jatketaan olympialaisten jälkeen.
Pohjois-Korean kysymyksen ratkeamista vaikeuttavat kaksi keskeistä tekijää, Pohjois-Korean eliitin asema sekä suurvaltojen keskinäiset erimielisyydet. Pohjois-Korean johto on sisäpoliittisista syistä haluton lähtemään taloudellisen ja yhteiskunnallisen avautumisen tielle tavalla, joka olisi verrattavissa esimerkiksi Kiinan 1970-luvun lopussa aloittamiin laajoihin reformeihin. Ulkopoliittisessa strategiassaan Pohjois-Korean johto noudattaa sykliä, jossa se ensin provosoi tekemällä ohjus- tai muita kokeita ja pyrkii neuvottelujen kautta kiristämään talousapua sellaisilla ehdoilla, jotka mahdollistavat hallinnolle avun jakamisen ensi sijassa maan johtoa tukeville ryhmille. Onnistumiset aseteknologian kehittämisessä lisäävät johdon legitimiteettiä, koska se voi näin osoittaa pystyvänsä vastustamaan Yhdysvaltojen sotilaallista uhkaa.
Kim Jong-unin byungjin-politiikka nojaa kolmeen pilariin: varovaisiin talousreformeihin, ydinaseohjelman jatkamiseen ja tiukkaan yhteiskunnalliseen kontrolliin. Pienimuotoiset talousuudistukset ovat mahdollistaneet ruohonjuuritason markkinatoiminnan ja valtio on siirtänyt vastuun peruselintarvikkeiden hankinnasta kansalaisille. Pohjois-Korealla ei kuitenkaan ole maantieteellisestä sijainnistaan ja elinkeinorakenteestaan johtuen mitään edellytyksiä todelliseen omavaraisuuteen. Ilman Kiinasta toimitettavia raaka-aineita ja perustarvikkeita maa olisi hyvin nopeasti vakavassa kriisissä. Ydinaseohjelma, tiukka yhteiskunnallinen kontrolli ja maan eristyneisyys puolestaan estävät kansainväliset investoinnit, joita houkutellakseen Kimin hallinto on perustanut 25 erikoistalousaluetta.
Suurvaltojen keskinäiset erimielisyydet pitävät osaltaan yllä tulehtunutta tilannetta Korean niemimaalla. Yhdysvallat on Trumpin kaudella väläytellyt jopa ennaltaehkäisevää iskua, ja korostanut useita kertoja, että kaikki vaihtoehdot sotilaallinen ratkaisu mukaan lukien, ovat mahdollisia. Japani ja Etelä-Korea joutuvat Yhdysvaltojen liittolaisina mukautumaan sen linjaan. Japanin johto on käyttänyt kovaa kieltä kuvaillessaan Pohjois-Korean aiheuttamaa uhkaa, ja tekee parhaillaan ohjuspuolustusjärjestelmähankintoja. Etelä-Korea hyväksyi Kiinan vastustuksesta huolimatta THAAD-ohjuspuolustusjärjestelmän rakentamisen maaperälleen. Etelä-Korea pelkää, että suurvallat ja Pohjois-Korea työntävät sen asian käsittelyssä marginaaliin, vaikka Pohjois-Korean kysymyksen ratkaiseminen on maan tärkeimpiä poliittisia prioriteetteja. Kiina ja Venäjä kannattavat dialogia ja rauhanomaista ratkaisua. Ne ovat järjestäneet huhtikuusta 2015 lähtien kahdenvälisiä konsultaatioita Korean niemimaan turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen liittyen, ja antaneet yhteislausuntoja pitkän kantomatkan ohjuskokeista kesällä 2017.
Pohjois-Korean haluttomuus neuvotella ydinohjelman lopettamisesta tekee monenkeskisten neuvottelujen aloittamisen epätodennäköiseksi. Kansainvälisellä yhteisöllä onkin ollut viime aikoina käytössään lähinnä pakotepoliittinen kiristysruuvi, jolla Pohjois-Korean toimintaan on pyritty vaikuttamaan. Pohjois-Korea on ollut YK:n pakotteiden kohteena vuodesta 2006, jolloin maa teki ensimmäisen ydinkokeensa. Pakotteita on lisätty ja kiristetty vuosien varrella ilman merkittäviä muutoksia Pohjois-Korean toimintaan. Viime vuoden elokuussa YK:n pakotelistaan lisättiin kielto ottaa pohjoiskorealaisia siirtotyöläisiä töihin. Siirtotyöläisten lähettämät tulot ovat viime vuosina muodostaneet tärkeän ulkomaisen valuutan lähteen Pohjois-Korean hallinnolle. Suurin osa työläisistä on palkattu Kiinaan ja Venäjälle. Joulukuussa pakotteisiin lisättiin vientirajoituksia jalostetuille öljytuotteille. Vaikka öljytuotteiden vientikieltoa pidetään yleisesti ottaen tiukkana toimenpiteenä, vientikiellon käytännönvaikutusta vesittävät Kiinasta putkiston kautta siirrettävä raakaöljy sekä pakotteiden rikkominen. Sekä kiinalaisia että venäläisiä tankkereita on jäänyt kiinni pohjoiskorealaisten tankkereiden täyttämisestä pakotteiden voimaanastumisen jälkeen, eivätkä Kiina ja Venäjä ole ainoita pakotteita rikkoneita maita.
Suurvaltojen välisiä erimielisyyksiä lisää, että muita välejä hiertäviä asioita on vaikea täysin irrottaa Pohjois-Korean kysymyksen hoitamisesta. Yhdysvaltojen joulukuussa 2017 julkaisema kansallisen turvallisuuden strategia ja tammikuussa 2018 ilmestynyt puolustusstrategia korostavat, että Yhdysvallat keskittyy tulevina vuosina vastaamaan suurvaltojen väliseen kilpailuun. Turvallisuusstrategia määrittelee Kiinan ja Venäjän Yhdysvaltojen strategisiksi kilpailijoiksi, jotka yrittävät muuttaa liberaalin maailmanjärjestyksen oman autoritaarisen mallinsa mukaiseksi. Tällainen kielenkäyttö ei ole omiaan luomaan ilmapiiriä, jossa Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat pystyisivät yhdessä löytämään kestäviä ratkaisuja Pohjois-Korean kysymykseen.
Kirjoittaja
DPhil Elina Sinkkonen on vanhempi tutkija Ulkopoliittisessa instituutissa. Hänen toimittamansa raportti Korean niemimaan turvallisuuspoliittisesta tilanteesta ilmestyi lokakuussa 2017, ja on ladattavissa veloituksetta instituutin verkkosivuilta.
