Puolustusvoimien kansainvälinen harjoitustoiminta

Kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan kiihtyi laajamittaiseksi sodaksi, muuttuivat turvallisuusympäristön asettamat vaatimukset konkreettisesti myös Puolustusvoimien kannalta. Ulospäin tämä on näkynyt lisääntyneenä kansainvälisenä harjoitustoimintana Suomessa kesästä 2022 alkaen. Etenkin keskeisimmät kansainväliset kumppanit, kuten Ruotsi, Yhdysvallat ja Iso-Britannia, ovat osallistuneet entistä aktiivisemmin Suomessa järjestettyihin harjoituksiin. Tämä on ollut konkreettinen tapa osoittaa valmiuttamme ja sitä että olemme tarvittaessa valmiita reagoimaan uhkan edellyttämällä tavalla. Se on samalla ollut tärkeimpien kumppaniemme tapa osoittaa tukea Suomelle vallitsevassa tilanteessa.

Samaan aikaan myös Naton harjoitustoiminta on murroksessa. Jatkossa sekin keskittyy entistä enemmän tämän hetken todellisen turvallisuustilanteen asettamiin vaatimuksiin niin harjoitusten kontekstin kuin myös niissä harjoiteltavien skenaarioiden osalta. Liittokunnan operaatiojohtoportaan (ACO) johtoesikunnan (SHAPE) apulaisesikuntapäällikkö kenraaliluutnantti Hubert Cottereau korosti ohjauksessaan keväällä, että harjoitustoiminta on ensisijainen väline Naton operatiivisen valmiuden ja pelotteen ylläpidossa. Hänen mukaansa tämä on yksi kollektiivisen puolustuksen vahvuus ja liittouman yhtenäisyyden perusta. Naton uusi joukkorakenne asettaakin kasvavia vaatimuksia, ja tästä eteenpäin kaikissa liittouman harjoituksissa on tavoitteena harjoitella paljon lähempänä todellista tilannetta.

Lääkintämies hoitaa ampumahaavaa harjoituksessa. Taustalla joukkojenkuljetusvene evakuointia varten.
Merivoimien kansainvälinen harjoitus toi yhdysvaltalaisen merijalkaväen taiteluosaston harjoittelemaan suomalaisten kanssa. Evakuointiharjoituksessa haavoittuneet taistelijat kuljetettiin pois tulen alta saamaan korkeatasoisempaa hoitoa.
Kuva: Puolustusvoimat

Naton perustehtäviin kuuluu yhteisen puolustuksen lisäksi kriisinhallinta sekä turvallisuutta edistävä yhteistyö muiden järjestöjen ja valtioiden kanssa. Suomalaiset joukot harjoittelevat jatkossa kaikkien näiden tehtävien edellyttämiä valmiuksia myös Naton johtoportaiden alaisuudessa. Pääosa tästä harjoittelusta tapahtuu Suomessa ja Suomen lähialueilla, joten Naton jäsenenä kansainvälisestä harjoitustoiminnasta tulee uudella tapaa jokapäiväinen osa Puolustusvoimien toimintaa. Jos harjoitustoiminnassa korostui aikaisemmin yhteensopivuuden ja suorituskykyjen kehittäminen, niin jatkossa harjoittelu tulee painottumaan yhteisten puolustussuunnitelmien vaatimusten edellyttämien valmiuksien harjoitteluun. Pitkään jatkunut rauhankumppanuus sekä osallistuminen Naton johtamiin operaatioihin on luonut meille hyviä teknisiä valmiuksia ja hyvää taktista osaamista, mutta muutos on silti merkittävä.

Harjoitustoiminnan merkitys korostuu kahden tärkeän tavoitteen osalta. Ensinnäkin sillä osoitetaan omaa sekä yhteistä puolustuskykyä, millä vahvistetaan pidäkettä eli osaltaan nostetaan kynnystä toimia Suomea tai liittoumaa vastaan. Toisaalta sillä kehitetään kykyä puolustaa niin Suomea kuin liittoumaa. Tämä tulee vaatimaan meiltä kansallisesti osin uutta suhtautumista kansainväliseen harjoitustoimintaan niin kotimaassa kuin ulkomailla. Vaikka Suomi vastaa jatkossakin oman alueensa puolustuksesta, teemme sen nyt yhdessä liittolaistemme kanssa ja osana Naton kollektiivista puolustusta.

Yhdysvaltalaiset maavoimien joukot harjoittelivat yhdessä suomalaisten valmiusyksikön joukkojen kanssa Santahaminassa.
Kuva: Puolustusvoimat

Osana Natoa Suomi kuuluu nyt Naton Euroopan-joukkojen komentajan (SACEUR) vastuualueeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että ulkomaisten joukkojen harjoittelu Suomessa perustuu myös yhteisen puolustuksen johtamiseen ja sen asettamiin vaatimuksiin. Kuten sanottua yksi keskeinen osa tätä kokonaisuutta on pidäkkeen ylläpitäminen. Natossa tätä kokonaisuutta kutsutaan nimellä Vigilance Activities. Ne ovat päivittäisiä toimintoja kaikilla sodankäynnin alueilla koko SACEURin vastuualueella. Niiden avulla varmistutaan riittävästä strategisesta tietoudesta ja joukkojen valmiudesta liittouman turvallisuuden takaamiseksi.

Harjoitustoiminta on siis osa konkreettista turvallisuustukea toisille liittolaisille – etenkin etulinjan maille, kuten Suomelle. Sitä suunnitellaan, valmistellaan ja yhteensovitetaan siten, että se täyttää tarkoituksen mukaisella tavalla muun muassa pidäkkeen ylläpitämisen asettamat vaatimukset. Suomi on jäsenenä mukana suunnittelemassa tätä kokonaisuutta, jossa niin Naton kuin myös jäsenmaiden kansalliset harjoitukset nivotaan yhteen mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Meille tämä tarkoittaa myös sitä, että aikaisemmin kansalliset harjoitukset toimeenpannaan jatkossa muiden liittolaisten osallistuessa niihin.

Harjoitustoiminnan tärkein päämäärä säilyy silti ennallaan. Se on keskeinen keino varmistaa, että joukot ovat valmiita toimeenpanemaan niille suunniteltuja vaativia tehtäviä yhdessä liittolaisten kanssa. Kaikki tämä asettaa kasvavia vaatimuksia niin suunnittelulle kuin myös Puolustusvoimille ja sen henkilöstölle. Yhteisellä ja ennakoivalla harjoitustoiminnan suunnittelulla voidaan kuitenkin varmistaa parhaalla mahdollisella tavalla tavoitteiden saavuttaminen, suorituskykyjen kehittäminen ja toiminnan taloudellisuus.

Norjalainen ja yhdysvaltalainen sotilas keskustelevat miehistönkuljetusvaunun edessä.
Norjalainen ja yhdysvaltalainen taistelija vertailemassa varusteita Northern Forest -harjoituksessa Rovajärvellä.
Kuva: Puolustusvoimat

Naton komentorakenne

Allied Command Operations (ACO) Belgian Monsissa on Naton operaatiojohtoporras. Se on toinen Naton kahdesta strategisesta johtoportaasta. Toinen on liittokunnan transformaatiojohtoporras, Allied Command Transformation (ACT), Norfolkisssa, Yhdysvalloissa.

Naton Euroopan-joukkojen komentaja (Supreme Allied Commander Europe, SACEUR) johtaa Naton sotilasoperaatioita. SACEUR:in ja ACO:n johtoesikunta on Supreme Headquarters Allied Powers Europe (SHAPE).

Kirjoittaja

Komentaja Mikko Sistonen palvelee Pääesikunnan koulutusosastolla Suunnittelusektorin johtajana. Suunnittelusektori vastaa Puolustusvoimien harjoitustoiminnan valmistelusta.

Lisää artikkeleita:

Albert Edelfelt: Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä 1887. Kansallisgalleria/Ateneumin taidemuseo. Kuva: Hannu Aaltonen.

Ihmisen kuvaaminen ja sokeat pisteet

Keräilyn ja esittämisen historia tuntee koko joukon kummallisuuksia, jotka eivät enää tämän päivän näkökulmasta täytä sopivaisuuden tunnusmerkkejä. Myös taiteen historia on täynnä tirkistelylle alttiita aiheita. Kuinka näitä esimerkkejä tulee lukea? Pitääkö hävetä? Vai kontekstualisoida?

Lue artikkeli »