Siviilipalveluksen keskiössä arjen turvallisuus

Nuoret ja kokonaisturvallisuus. Vuonna 2020 Maanpuolustus-lehden numeroissa tarkastellaan nuoriin liittyviä kokonaisturvallisuuden teemoja.

Viimeisten kuukausien aikana Suomea ja koko maailmaa puhuttanut ja ihmisten kokonaisturvallisuuden tunnetta ravistellut COVID-19-epidemia laittoi kalenterit uusiksi ja suuri osa työntekijöistä siirtyi työpaikoilta kotikonttoreihin.

Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin 233 kolmannen kurssiviikon ohjelma olisi käynnistynyt suomalaiseen asevelvollisuuteen, ase- ja siviilipalvelukseen tutustumisella. Kurssin toimeenpanon keskeyttämispäätös tuli luennoitsijoille tiedoksi edellisellä viikolla. Uutinen ei ollut yllättävä, sillä samaan aikaan oli Siviilipalveluskeskus keskeyttänyt vuoden kolmannen koulutuserän lähiopetuksen ja peruuttanut seuraavat kaksi koulutuserää aina toukokuun puoleenväliin saakka. Seuraava vaihe siviilipalvelustoiminnassa oli varmistaa lähes tuhannen työpalveluksessa olevan siviilipalvelusvelvollisen tilanne ja käytännöt palveluksen jatkamiseksi.

Siviilipalveluksen perusteet

Maanpuolustus Suomessa kuuluu koko kansalle ja sen ydin on yleisessä asevelvollisuusjärjestelmässä. Vakaumuksen perusteella tapahtuvasta vapautuksesta osallistua sotilaalliseen maanpuolustukseen säädetään perustuslaissa. Velvollinen vapautetaan vakaumuksellisilla syillä asevelvollisuuslain mukaisesta palveluksesta ja määrätään suorittamaan siviilipalvelusta.

Siviilipalvelusvelvollisten palvelukseen määräämisestä, koulutusjaksojen järjestämisestä ja muusta siviilipalveluksen toimeenpanosta vastaa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla toimiva, Lapinjärvellä sijaitseva Siviilipalveluskeskus. Siviilipalvelus kestää 347 vuorokautta ja palveluksen suorittaminen alkaa neljän viikon mittaisella koulutusjaksolla, jossa noin 150 velvollisen joukko jakautuu kiinnostuksensa mukaan neljään eri suuntautumisvaihtoehtoon. Koulutuseriä toteutetaan vuosittain 11. Koulutus annetaan seuraavien teemojen mukaisesti:

  • PP – Palo, pelastus ja väestönsuojelu
  • YKS – Ympäristö ja yhteiskunta
  • KAVA – Kansalaisvaikuttaminen
  • VÄKE – Väkivallan ennaltaehkäisy.

Ryhmien nimet avaavat koulutusjakson sisältöä ja kaikki velvolliset suorittavat lisäksi kokonaisuudet siviilipalveluksesta ja asevelvollisuudesta sekä Ensiapu EA 1 -koulutuksen. Vuosittain siviilipalvelukseen hakeutuu noin 2000 velvollista.

 

Uusi koulutusteema arjen turvallisuudesta

Koronakriisin varautumiskeskustelu toi uudistuksen siviilipalveluksen koulutusjakson sisältöön. Koulutuserän kokoa kasvatettiin ja valikoimaan lisättiin viides suuntautumisvaihtoehto, jonka teemat ovat aiemmista tuttuja, mutta nyt yhdistetty omaksi koulutuskokonaisuudeksi: AT – Arjen turvallisuus yhteiskunnassa.

Arjen turvallisuus -koulutusvaihtoehdossa velvollisille tarjotaan tietoa yhteiskunnan ja yksilön varautumisesta eri poikkeustilanteissa sekä valmennetaan siviilipalvelusvelvollisia toimimaan erilaisissa arjen turvallisuuden haasteissa oma sekä toisten turvallisuus huomioiden.

AT-koulutussuuntauksessa velvollinen suorittaa mm. SPR:n EA2-kurssin, AS1-alkusammutuskurssin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttikoulutuksen. Lisäksi tutustutaan Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaan erityisesti ensihuollon tehtävissä. Koulutuksen tavoitteena on antaa velvolliselle tietoja ja taitoja, joita tarvitaan niin omassa kuin työelämässä erilaisten poikkeuksellisten tilanteiden ennaltaehkäisyssä, niiden aikana sekä niistä selviytymisessä.

Palo- ja pelastusharjoitus Siviilipalveluskeskuksessa yhteistyössä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa.
Palo- ja pelastusharjoitus Siviilipalveluskeskuksessa yhteistyössä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa.

Velvollisen palveluskelpoisuus on oleellinen asia

Suuri osa siviilipalvelusvelvollisista on perusterveitä, mielialaltaan positiivisia sekä tulevaisuuteen vahvasti uskovia nuoria. Kuitenkin joukossa on myös heitä, joiden voimavarat ovat jo palvelukseen astuttaessa merkittävästi vähentyneet. Syyt voivat olla moninaisia, johtuen perheoloista, oppimisvaikeuksista, koulukiusaamisesta, psyyken häiriöistä, tai muista oman elämän kriiseistä.

Palveluskelpoisuusarviointi on velvollisten kohdalla erittäin merkityksellistä, jotta tosiasiallinen työkyky selvitetään. Työpalveluun ei voida lähettää ketään kokeilemaan palveluksen sujumista. Työpalveluksen keskeytyminen on palveluspaikallekin merkittävä takaisku, mutta ennen kaikkea velvolliselle suuri epäonnistuminen.

Siviilipalveluksessa noudatetaan varusmiespalveluksen kanssa yhteneväistä palveluskelpoisuusarviointia. Monet velvolliset toimittavat Siviilipalveluskeskukseen jo etukäteen selvityksen terveydentilastaan ja kaikkien koulutusjaksolla olevien velvollisten palveluskelpoisuus tarkastetaan ennen työpalveluun siirtymistä.

Terveydentilan perusteella tapahtuvia keskeytyksiä on valitettavan paljon. Jos velvollisella todetaan sairaus tai vamma, joka estää palveluksen tämänhetkisen jatkamisen, vapautetaan hänet 1–3 vuoden määräajaksi määräämällä velvollinen E-luokkaan. Jos palveluskelpoisuusrajoitteen arvioidaan olevan pysyvä, voidaan velvollinen C-luokka-päätöksellä vapauttaa kokonaan rauhan ajan palveluksesta. Useimmiten palveluskelpoisuuspäätös tehdään jo ennen siviilipalveluksen alkua.

Siviilipalveluskeskus vapauttaa palveluskelpoisuuden puuttumisen perusteella vuosittain noin 900 velvollista. Kolmasosa päätöksistä on määräaikaisia vapautuksia, jotka valitettavan usein muuttuvat määräajan jälkeen pysyviksi. E-luokkaan määrätyistä velvollisista vajaa neljännes lopulta suorittaa palveluksen kokonaan.

Vapauttavien päätösten kohdalla velvollisen yhteystiedot luovutetaan nuorisolain mukaisesti hänen kotikuntansa etsivälle nuorisotyölle. Etsivä nuorisotyö ottaa nuoreen yhteyttä, tarjoaa tukea ja kartoittaa opiskelu-, työ- ja muiden elämänhallinnan palveluiden tarvetta.

Palveluskelpoisuusluokituksen onnistumisella on suuri merkitys velvolliselle myös palveluksen jälkeen. Palveluksen suorittamisen tulee olla turvallista ja se ei saa heikentää velvollisen fyysistä eikä psyykkistä terveydentilaa. Parhaimmillaan siviilipalveluksen työpalvelu tarjoaa sekä palveluspaikalle että velvolliselle onnistumisen kokemuksia, mutta heikosti mennyt tai keskeytykseen päättynyt työpalvelu ei edistä velvollisen toimintakykyä tai terveydentilaan liittyvää ennustetta.

 

Koulutusjakson jälkeen työpalveluun

Kuukauden koulutusjakson jälkeen siviilipalveluksen suorittaminen jatkuu velvollisen itse hankkimassa työpalveluspaikassa. Työpalvelu suoritetaan julkisella sektorilla voittoa tavoittelemattomassa organisaatiossa. Suomesta löytyy noin 2500 palveluspaikkaoikeuden omaavaa paikkaa, johon siviilipalvelusvelvollinen voi hakeutua työpalvelua suorittamaan.

Noin puolet palveluspaikoista on kuntasektorilla ja toisen puolen muodostavat valtion, yhdistysten ja seurakuntien mahdollistamat palveluspaikat. Tyypillisimmät palvelustehtävät löytyvät sosiaali- ja terveydenhuollosta sairaalaympäristöstä, kouluista, päiväkodeista ja kirjastoista, mutta yhtä hyvin myös it-palveluista ja muista velvollisen asiantuntemusta hyödyttävistä tehtävistä.

Siviilipalvelusvelvollinen ei ole palveluspaikalle ilmaista työvoimaa, vaan hän on oikeutettu lailla säädettyihin etuuksiin, jotka ovat yhdenmukaisia varusmiespalveluksen etuuksien kanssa. Palveluspaikka maksaa velvolliselle päivärahaa ja huolehtii velvollisen ruokailuista ja palvelusaikaisesta majoituksesta sekä terveydenhuollosta. Yhden palvelusvelvollisen kustannus koko 10,5 kuukauden työpalveluajalta on palveluspaikalle noin 10 000 euroa. Siviilipalvelusta suorittava tekee palveluspaikan osoittamia tehtäviä viikoittaisen työajan sijoittuessa 36-40 viikkotunnin väliin.

Kevään poikkeusolojen aikana työpalveluksessa olevat lähes tuhat siviilipalvelusvelvollista palvelevat oman koulutuksensa ja osaamisensa mukaisissa tehtävissä, turvaten osaltaan julkisen sektorin toimivuutta. Velvollisista noin 350 oli suorittamassa palvelustaan terveydenhuollossa ja esi- ja perusopetuksessa, joko suoraan potilastyössä tai muissa avustavissa tehtävissä.

 

Komitean tehtävänä myös siviilipalveluksen tarkastelu

Maaliskuussa yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä selvittämään asetetun parlamentaarisen komitean tehtäviin kuuluu myös siviilipalvelusjärjestelmän tarkastelu. Ensivaiheessaan komitea laatii kuvauksen asevelvollisuuden ml. siviilipalveluksen nykytilasta. Lisäksi tehtävänä on selvittää kehittämistarpeita siviilipalveluksen ja siviilipalvelusaikana hankitun osaamisen hyödyntämisessä kokonaisturvallisuuden toimintamallin tarpeisiin. Laajemmin tehtävä kytkeytyy yleisen koulujärjestelmän mahdollisuuksiin edistää nuorten tietoisuutta kokonaisturvallisuuteen ja maanpuolustusvelvollisuuteen liittyvissä asioissa.

Komitean tehtävänä on myös uuden hahmottaminen. Konkreettisin työ on selvittää kansalaispalvelusmallien toteuttamismahdollisuudet sekä itsenäisenä vaihtoehtona että yhdessä siviilipalveluksen kanssa muodostettavana kokonaisuutena. Niin kuin jo aiemmissa kansalaispalvelusta koskevissa selvityksissä on todettu, tulee mahdollisen kansalaispalveluksen olla asepalvelusta täydentävää toimintaa.

Nykymuotoinen siviilipalvelusjärjestelmä toimii erittäin hyvin, mutta sen jatkuva kehittäminen on tervetullutta toimintaa. On syytä kuitenkin huomata, että nykyisessä vakaumusperusteiseen valintaan pohjaavassa siviilipalveluksessa ei tuoteta joukkoja kriisiolosuhteisiin. Siviilipalveluksesta saatava yhteiskunnallinen hyöty tulee lähes vuoden mittaisen työpalvelun kautta.

Parlamentaarinen komitea

Hallitusohjelmassa asetettu parlamentaarinen komitea selvittää yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä.

Komitean tehtävänä on laatia kuvaus maanpuolustusvelvollisuuden, asevelvollisuuden (ml. siviilipalvelus) ja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen nykytila ja kehitystarpeet. Komitea selvittää lisäksi siviilipalveluksen hyödyntämistä kokonaisturvallisuuden tarpeisiin sekä mahdollisuuksia naisia koskeviin kutsuntoihin. Edellä mainitun lisäksi komitea selvittää koulujärjestelmän mahdollisuuksia edistää nuorten maanpuolustustietoisuutta sekä kansalaispalvelusmallin toteuttamismahdollisuuksia.

Kirjoittaja Mikko Reijonen.

Kirjoittaja

Kasvatustieteen lisensiaatti Mikko Reijonen on siviilipalvelusjohtaja Siviilipalveluskeskuksessa. Hän on suorittanut 208. maanpuolustuskurssin.

Lisää aiheesta:

Abiturientit perinteisellä penkkariajelulla Bulevardilla Helsingissä. Kuva: Riikka Haahti

Suomen nuorten tulevaisuus

Nuorista on tapana olla huolissaan. Nuoret itsekin aika ajoin ilmaisevat huolensa omasta tulevaisuudestaan. Meidän aikuisten huoli kohdistuu perinteisesti nuorten valintoihin, arvoihin ja elämäntapaan – siihen millaisia nykynuoret ovat. Nuoria huolestuttaa, millaiset eväät ja toimintaympäristön he ovat perintönä saaneet.

Lue artikkeli »