Strateginen viestintä on tavoitteellista ja perustuu yhteistyöhön

Valtioneuvoston kansliassa aloitti tammikuun lopussa työnsä viisihenkinen strategisen viestinnän tiimi tehtävänään henkisen kriisinkestävyyden tukeminen pitkittyneessä koronakriisissä sekä viranomaisten tukeminen informaatiovaikuttamiseen vastaamisessa ja varautumisessa.

Henkinen kriisinkestävyys on nimetty yhdeksi yhteiskunnan elintärkeäksi toiminnoksi. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa henkinen kriisinkestävyys määritellään yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan kyvyksi kestää kriisitilanteiden aiheuttamat henkiset paineet ja selviytyä niiden vaikutuksista. Hyvä henkinen kriisinkestävyys edistää myös kriiseistä toipumista.

Suomi ei ole kohdannut yhtä pitkäkestoista ja vaikutuksiltaan laajaa kriisiä sitten toisen maailmansodan. Nykyinen yhteiskunta ja käsillä oleva koronakriisi eivät tietenkään ole suoraan verrannollisia sota-aikaan, mutta pandemian pitkä kesto on asettanut ihmisten henkisen kriisinkestävyyden todella koetukselle. Niinpä myös viestinnän keinoja on pitänyt miettiä uudella tavalla. Miten pitää yllä toivoa ja jaksamista, kun useat meistä ovat jo lopen kyllästyneitä maskeihin, rajoituksiin ja päättymättömältä tuntuvaan poikkeusaikaan?

Kenelläkään ei ole ollut takataskussa valmiita ratkaisuja ja kokemuksen tuomia oppeja, vaan yrittäminen, erehtyminen ja suunnitelmien muuttaminen on ollut arkea. Koronapandemian alussa luodun Suomi toimii -konseptin alla on toteutettu erilaisia kampanjoita, tapahtumia sekä aktiviteetteja yhteistyössä eri viranomaisten, järjestöjen ja yritysten kanssa.

Suomii toimii -verkkosivuilla esitellään konseptin alla toteutettuja kampanjoita.

Mitä on valtiollinen strateginen viestintä ja sen rooli?

Strateginen viestintä ymmärretään suunnitelmalliseksi ja koordinoiduksi toiminnaksi, joka tukee organisaatiota saavuttamaan tavoitteensa. Keskiössä eivät ole suoritteet, vaan tavoitteet, jotka siintävät horisontissa eteenpäin ohjaten. Osittain vielä valloillaan oleva käsitys on, että viranomaisviestintä on yksisuuntaista, teknistä tiedottamista, joka koostuu erillisistä suoritteista ilman tavoitetta tai suunnitelmaa. Tekniseen tiedottamiseen ei kuulu kohderyhmien miettiminen tai tavoitteiden asettaminen. Tämä mielikuva ei kuitenkaan vastaa enää todellisuutta, ei normaalioloissa eikä nyt pandemian aikana.

Koko pandemian ajan viranomaisviestinnän tavoitteena on ollut ihmisten toimintaan vaikuttaminen. Sen onnistumiseksi kohderyhmien tuntemus, viestinnän monikanavaisuus, monikielisyys sekä eri ikäryhmien huomioiminen ovat välttämättömyys. Ensin viranomaiset ovat pyrkineet ohjeistamaan ihmisiä suojautumaan koronatartunnalta, nyt myöhemmin kannustamaan ottamaan kaksi rokotetta. Viestintä on ollut monien erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettua. Strategisella viestinnällä pyritään vaikuttamaan. Ilman tätä päämäärää pandemiaan liittyvä terveysturvallisuusviestintä tai muukin viestintä olisi ollut hyödytöntä. Tämä ei tarkoita perusperiaatteiden unohtamista: strateginen viestintä perustuu faktoihin, se ei maalaa mustaa valkoiseksi eikä pyri harhaanjohtamaan.

Strateginen viestintä ymmärretään keinoksi suojautua ja vastata vihamieliseen, ulkoa päin tulevaan informaatiovaikuttamiseen. Se on keino vastata muuttuneesta viestintäympäristöstä nouseviin uudenlaisiin uhkiin. Luottamusta herättävä viranomaisten viestintä ylläpitää omalta osaltaan yhteenkuuluvuuden tunnetta yhteiskunnassa ja se taas suojaa meitä ulkopuolisia uhkia vastaan. Ulkopuolelta on hankala luoda polarisaatiota sinne, missä sitä ei jo ole ja murentaa luottamusta siellä, missä se on vankkaa. Strategisella viestinnällä on siis rooli pelotteen tai pidäkkeen rakentamisessa (deterrence by denial). Esimerkiksi Viron valtioneuvoston kansliassa on ollut jo vuosia tiimi, joka keskittyy informaatiopuolustuksen kysymyksiin ja joka saa mandaattinsa kansallisesta maanpuolustuksen kehittämissuunnitelmasta. Ruotsalaiset ovat perustaneet kokonaisen viraston vastaamaan tähän uhkaan.

Olipa kyse henkisen kriisinkestävyyden vahvistamiseen tähtäävästä viestinnästä tai informaatiovaikuttamiseen vastaamisesta, strateginen viestintä pohjautuu kokonaisturvallisuusmallin mukaan laajaan yhteistyöhön viranomaisten, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Sen on kyettävä nostamaan katse ajankohtaisviestinnästä pidemmälle tulevaisuuteen, nähtävä riskit ja uhkat sekä pyrittävä ennakoimaan tulevaa.

Kirjoittaja

Päivi Tampere työskentelee viestintäpäällikkönä valtioneuvoston kanslian strategisen viestinnän Suomi toimii -tiimissä. Aiemmin hän on toiminut Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen viestintäpäällikkönä sekä erilaisissa viestinnän tehtävissä Virossa ja Suomessa. Koulutukseltaan Tampere on filosofian tohtori.

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Lisää aiheesta: