Tiedusteluvalvontavaliokunnan ensimmäinen vaalikausi

Uusi kattava tiedustelulainsäädäntö tuli voimaan 1.6.2019. Sen myötä viranomaiset saivat uusia toimivaltuuksia, millä oli merkittäviä vaikutuksia perus- ja ihmisoikeutena turvattuihin yksityiselämän ja luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaan.

Lainsäädännön aikaansaamiseksi oli ollut muutettava myös perustuslain säännöksiä yksityiselämän suojasta. Muutos teki mahdolliseksi säätää lailla välttämättömistä rajoituksista luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaan tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta ja sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa Suomen kansallista turvallisuutta.

Tiedustelutoiminnan salaisen ja perusoikeuksiin puuttuvan luonteen vuoksi oli toiminnan valvonta järjestettävä vastaamaan uusia toimivaltuuksia. Asianmukainen valvonta oli tarpeen myös Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja Euroopan unionin oikeuden takia. Yksilön oikeusturvan takaamiseksi ja toiminnan luotettavuudesta huolehtimiseksi oli välttämätöntä säännellä menettelyistä ja keinoista, joilla valvotaan tiedusteluun liittyvien tiedonhankintakeinojen käyttöä tehokkaalla ja kattavalla tavalla.

Lainsäädäntö tiedustelutoiminnan valvonnasta tuli voimaan jo 1.2.2019. Perustuslakivaliokunta oli nimittäin edellyttänyt, että riittävät säännökset valvonnasta ovat tulleet hyväksytyiksi ennen kuin eduskunta päättää lopullisesti tiedustelulainsäädännön hyväksymisestä. Tiedustelutoiminnan valvonta tuli käsittämään laillisuusvalvonnan ja parlamentaarisen valvonnan elementit.

Laillisuusvalvonnasta huolehtimaan asetettiin uusi viranomainen, tiedusteluvalvontavaltuutettu. Valtioneuvosto nimitti tähän tehtävään oikeustieteen kandidaatti Kimmo Hakosen, joka astui valtuutetun virkaan 1.5.2019.

Tiedustelutoiminnan parlamentaarinen valvonta osoitettiin tätä tehtävää varten perustetulle tiedusteluvalvontavaliokunnalle (TiV). Se toimii myös Suojelupoliisin muun toiminnan parlamentaarisena valvojana. Tiedustelutoiminta oli näin tuotu demokraattisen kontrollin piiriin.

Tiedusteluvalvontavaliokunta aloitti toimintansa vuonna 2019 uusien tiedustelulakien myötä ja toimii siviili- ja sotilastiedustelutoiminnan parlamentaarisena valvojana.
Kuva: Hanne Salonen / eduskunta

TiVin tulee tehtäväänsä hoitaessaan: 1) valvoa tiedustelutoiminnan asianmukaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta; 2) seurata ja arvioida tiedustelutoiminnan painopisteitä; 3) seurata ja edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista tiedustelutoiminnassa; 4) käsitellä valmistelevasti tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomukset; 5) käsitellä tiedusteluvalvontavaltuutetun valiokunnan käsiteltäväksi saattamat merkittävät valvontahavainnot.

Valiokunta ei ohjaa tiedustelutoimintaa. Se ei ole tiedusteluvaliokunta. Valiokunta kyllä seuraa ja arvioi tiedustelutoiminnalle asetettuja painopisteitä, mutta se ei aseta niitä saati muutoin ohjaa operatiivista toimintaa. Painopisteet asetetaan sisäministeriössä ja puolustusministeriössä. Niiden asettamista valmistellaan tiedusteluviranomaisissa, niitä sovitetaan yhteen valtioneuvoston asettamassa erityisessä koordinaatioryhmässä ja ne käsitellään valmistelevasti valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan ja tasavallan presidentin yhteisessä kokouksessa.

TiV toimii pääosin samaan tapaan kuin eduskunnan valiokunnat yleensäkin. Se kuulee kokouksissaan muun muassa ministeriöiden ja viranomaisten tiedustelusta ja tiedustelun valvonnasta vastaavia virkamiehiä, tiedusteluvalvontavaltuutettua, ylimpiä laillisuusvalvojia ja muita asiantuntijoita. Lisäksi valiokunta vierailee tiedustelusta ja sen valvonnasta vastaavien viranomaisten luona sekä tapaa tiedustelun valvonnasta muissa maissa huolehtivien toimielinten edustajia.

TiVin tehtävien luonteen vuoksi sen toiminta ei ole julkista samaan tapaan kuin muiden valiokuntien. Sen asiakirjat ovat suoraan eduskunnan työjärjestyksen perusteella salassa pidettäviä. Valiokunta kuitenkin voi säädettyjen edellytysten täyttyessä päättää asiakirjansa julkisuudesta.

Päättyneellä vaalikaudella pandemiasta johtuneet erilaiset rajoitukset vaikuttivat TiVin kokousmäärään ja estivät matkojen ja vierailujen toteuttamisen.

Rajoitusten hellitettyä valiokunnan kokousrytmi vakiintui yhteen kokoukseen viikossa. Matkoja ja vierailujakin voitiin jo loppuvaalikaudella tehdä. Valiokunnan valtuuskunta osallistui esimerkiksi Pohjoismaisten tiedusteluvalvontatoimielinten tapaamiseen Tukholmassa ja kävi Haagissa tapaamassa Alankomaiden edustajainhuoneen turvallisuus- ja tiedusteluvaliokunnan jäseniä sekä tiedustelun laillisuusvalvonnasta vastaavien viranomaisten edustajia.

TiVin työn keskiössä on ollut tiedusteluvalvontavaltuutetun vuosittain antama kertomus sekä sitä täydentävät sisäministeriön ja puolustusministeriön niin ikään vuosittain antamat kertomukset tiedustelumenetelmien ja niiden suojaamisen käytöstä.

Valiokunta on ensimmäisellä vaalikaudellaan kehittänyt valtuutetun vuosikertomuksesta antamansa mietinnön tiedustelun ohjaus- ja valvontajärjestelmän toimintaa yleisesti ao. kertomusvuonna käsitteleväksi dokumentiksi (ks. TiVM 1/2020 vp, TiVM 1/2021 vp, TiVM 1/2022 vp). Mietinnöissä käsitellään tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminnan lisäksi muun muassa siviili- ja sotilastiedustelun painopisteiden asettamista ja asetettujen painopisteiden toteutumaa, ylimpien laillisuusvalvojien tiedustelun kannalta merkityksellistä valvontatoimintaa, tietosuojavaltuutetun tiedusteluviranomaisiin kohdistamaa valvontatoimintaa samoin kuin sisä- ja puolustusministeriön sekä tiedusteluviranomaisten itsensä toimeenpanemaa sisäistä laillisuusvalvontaa. Mietinnöstä on näin muotoutunut laajahko tiedustelutoiminnan valvontatyötä esittelevä ja arvioiva asiakirja.

Kuva: Hanne Salonen / eduskunta

Kirjoittaja

Valiokuntaneuvos Sami Manninen toimi tiedusteluvalvontavaliokunnan sihteerinä 2019–2022. Hän on aiemmin toiminut mm. perustuslakivaliokunnan apulaissihteerinä sekä oikeusministeriön lainvalmisteluosastossa lainsäädäntöneuvoksena, julkisoikeuden yksikön päällikkönä ja osastopäällikkönä. Hän on ollut perustuslain kokonaisuudistusta valmistelleen ns. Nikulan komitean sihteeristössä ja tiedustelulainsäädännön säätämistä edeltänyttä perustuslain tarkistusta valmistelleen työryhmän puheenjohtajana. Manninen on suorittanut 157. Maanpuolustuskurssin.

Lisää aiheesta: