Toimintakyky ja sen johtaminen Puolustusvoimissa

Toimintakyvyn tunnistaminen ja kehittäminen oli yksi Koulutus 2020 -ohjelman keskeisiä tavoitteita asevelvollisten koulutuksen kehittämisessä. Samalla se luo osin uusia vaatimuksia palkatulle henkilöstölle toimintakyvyn koulutukseen ja johtamiseen liittyen.

 

 

Toimintakyky sotilaskoulutuksen lähtökohtana

Toimintakyvyn käsite liittyy läheisesti suorituskyvyn käsitteeseen, koska koulutuksen tavoitteena on saada yksilöt toimimaan osana suorituskyvyistä joukkoa. Poikkeusolojen toimintaympäristö on entistä vaativampi ja monimuotoisempi, joten yksilöiltä edellytetään yhä parempia valmiuksia kokonaisvaltaisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Toimintakyky on moniulotteinen yksilön ominaisuuksien, oppimisen ja kokemusten kautta kehittyvä henkilökohtaisten valmiuksien kokonaisuus, joka tukee yksilöllistä ja yhteisöllistä toimintaa. Samalla se on valmiutta toimia vastuullisesti ja selviytyä annetuista tehtävistä erilaisissa tilanteissa ja toimintaympäristössä.

Toimintakykyisen yksilön on kyettävä toimimaan yksin ja ryhmässä oma-aloitteellisesti, määrätietoisesti ja tilannetietoisesti erilaisissa toimintaympäristöissä, joille ovat ominaisia epävarmuus, ristiriitaisuudet, yllätyksellisyys ja tilannekuvan epäselvyys. Toimintakyvyn kannalta keskeinen tekijä on tietojen ja taitojen soveltamiskyky muuttuvissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa.

 

Toimintakyvyn osa-alueet

Toimintakyvyn kokonaisuus muodostuu fyysisen, psyykkisen, eettisen ja sosiaalisen toimintakyvyn osa-alueesta, jotka kaikki ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Fyysisen toimintakyvyn perustana on henkilökohtainen fyysinen kunto, joka muodostuu kestävyyskunnosta, voimasta ja nopeudesta sekä erilaisista aistitoiminnoista. Psyykkisen toimintakyvyn perustana on vahva itseluottamus sekä kyky sietää, hallita ja palautua erilaisten haastavien tilanteiden tai ympäristön aiheuttamasta kuormituksesta. Tähän kuuluvia elementtejä ovat kyky vastaanottaa ja käsitellä tietoa sekä tietoisuus ympäristöstä sekä omasta itsestä ja toiminnasta. Psyykkisesti vahva sotilas on itsevarma, periksiantamaton, päätöksenteko- ja paineensietokykyinen sekä motivoitunut onnistumaan omassa tehtävässään.

Eettisen toimintakyvyn perusta on henkilökohtainen arvotietoisuus sekä kyky perustella toimintaansa itselleen ja muille. Tähän osa-alueeseen liittyviä arvostuksia ovat vastuuntuntoisuus, erilaisuuden hyväksyminen sekä sodan oikeussääntöjen ja sotilaan käyttäytymistä ohjaavien sääntöjen noudattaminen. Sosiaalisen toimintakyvyn perustan luovat syväjohtamisen mallin mukaiset vuorovaikutusvalmiudet ja ihmissuhdetaidot sekä kyky toimia ryhmän jäsenenä. Tähän osa-alueeseen liittyy muiden huomioon ottaminen ja tukeminen sekä niin sanottu ”kaveria ei jätetä” -henki.

Sosiaalinen toimintakyky luo osaltaan perustaa ryhmäkiinteyden rakentumiselle. Sen merkitys korostuu poikkeusoloissa, koska yksilön turvallisuus riippuu myös muiden toiminnasta. Ryhmäkiinteys on nähtävä ryhmää koossa pitävänä ilmiönä ja voimavaroja lisäävänä tekijänä, joka auttaa kestämään fyysistä ja psyykkistä kuormitusta, pelkotiloja sekä taistelustressireaktioita.

Varusmiesjohtaja katsoo maastossa karttaa polviasennossa ja antaa käskyä muistiinpanoja tekeville alaisilleen kouluttajien seuratessa kauempaa.
Varusmiesjohtaja antaa käskyn alaisilleen.
Kuva: Puolustusvoimat

Asevelvollisten toimintakykykoulutus

Toimintakykykoulutuksen tavoitteena on harjaannuttaa nousujohteisesti ja tavoitteellisesti hyväkuntoisia sekä itsevarmoja yksilöitä, jotka kykenevät toimimaan poikkeusolojen tilanteissa säilyttäen toimintakykynsä. Koulutuksella luodaan valmiuksia, joita yksilö ja joukko voi hyödyntää oman toimintakyvyn kehittämisessä, ylläpitämisessä ja palauttamisessa.

Edellä kuvattuja tavoitteita ja palvelusajan muita koulutustapahtumia tukee käyttöön otettu toimintakykyohjelma, joka koostuu Taistelijan mieli- ja Taistelijan keho -ohjelmista sekä niihin liittyvästä yksilöllisestä tavoitteenasettelusta. Tavoitteenasettelulla voidaan edistää yksilön kehittymisen tukemista ja seurantaa.

Taistelijan mieli -ohjelmaan liittyy psyykkisen, sosiaalisen ja eettisen toimintakyvyn osa-alueiden harjoitteita poikkeusolojen toimintaympäristön vaatimuksiin peilaten. Taistelijan keho -ohjelma keskittyy fyysisen toimintakyvyn nousujohteiseen kehittämiseen. Toimintakykyohjelma luo samalla valmiuksia ylläpitää reservissä poikkeusolojen tehtävien vaatimaa tavoitetasoa.

 

Toimintakyvyn johtaminen

Syväjohtamisen malli luo Puolustusvoimissa perusteet ihmisten johtamiselle. Se muodostaa asevelvollisille ja palkatulle henkilöstölle yhteisen arvopohjan ja perustan tavoitteellisen vuorovaikutuksen kehittämiselle. Syväjohtamisen malli on koonnos hyväksi havaituista johtamisperiaatteista, se korostaa ihmisten johtamista asioiden johtamisen sijaan. Kantavana ajatuksena on johtajan jatkuva kasvaminen ja johtajana kehittyminen.

Asevelvollisten toimintakykykoulutuksesta vastaa peruskoulutettu sotilashenkilöstö. Tämä luo uusia vaatimuksia kouluttajan osaamiselle, koulutuksen pedagogiselle toteutukselle ja johtamiselle. Koulutuksen johtamisella ymmärretään kokonaisuutta, johon liittyvät koulutuksen suunnittelu, toimeenpano, arviointi ja kehittäminen sekä resurssien organisointi ja suuntaaminen tehtäviä tukevalla tavalla. Sotilaskouluttajan on yhä syvällisemmin ymmärrettävä toimintakyvyn kokonaisuus sekä sen merkitys yksilön ja joukon toiminnan kannalta. Toimintakyvyn osa-alueiden harjoitteet on integroitava kiinteäksi osaksi kaikkea muuta koulutusta. Johtajan avoin, luottamuksellinen ja oikeudenmukainen sekä oppimista ja kehittämistä edistävä vuorovaikutusilmapiiri luo pohjan toimintakyvyn johtamiselle.

Toimintakyvyn johtamiseen liittyvät ilmiöt näyttäytyvät palkatun henkilöstön työyhteisössä monilla eri tasoilla. Toimintakyvyn merkitys, sen kehittäminen ja ylläpitäminen on otettava huomioon osaamisen johtamisessa, työkykyjohtamisessa ja työhyvinvoinnin johtamisessa sekä erityisesti ikäjohtamisessa. Tämä kaikki tapahtuu pedagogisen johtamisen viitekehyksessä, johon liittyy sekä ihmisten että toiminnan johtamisen ulottuvuuksia työyhteisössä.

Toimintakyvyn johtamisessa:

  • tunnista kuormitustekijät ja -taso sekä hyödynnä voimavaratekijät
  • ohjaa, kannusta ja anna riittävästi rakentavaa palautetta
  • tue itseluottamuksen ja itsensä johtamisen valmiuksien kehittymistä
  • ymmärrä ravinnon, nesteen sekä palautumisen merkitys
  • ota huomioon työ- ja palvelusturvallisuuden asettamat vaatimukset
  • tue ryhmäkiinteyttä edistävät toimenpiteitä
  •  tue stressinhallintamenetelmien hallintaa.

 

Toimintaympäristön vaikutus johtamiseen

Poikkeusoloissa johtajat toimivat vaihtelevissa ja vaikeasti ennustettavissa toimintaympäristöissä, jotka sisältävät erilaisia fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja eettisiä toimintakyvyn kuormitustekijöitä. Nämä tekijät on otettava huomioon omassa johtamiskäyttäytymisessä.

Toimintaympäristön merkitystä johtamiselle voidaan tarkastella avoimen, rajoitetun ja minimaalisen toimintaympäristön ulottuvuuksien kautta. Avoimessa toimintaympäristössä ennustettavuus ja tilannekuva on hyvä, jolloin päätöksentekoon jää riittävästi aikaa. Minimaalista toimintaympäristöä kuvaa usein poikkeusoloihin liittyvä dynaamisuus, jolloin ennustettavuus on heikkoa ja tilannekuvan muodostamiseen ja päätöksentekoon jää vähän aikaa. Tähän liittyy myös sopeutuminen jatkuvasti muuttuviin tilanteisiin sekä yksilöiden kokema psyykkinen, eettinen ja fyysinen kuormitus ja niistä seuraavat mahdolliset stressireaktiot. Rajoitettu toimintaympäristö voidaan ymmärtää kahden muun ulottuvuuden väliin sijoittuvana, ja siihen liittyy johtamiseen vaikuttavaa ja sitä haastavaa kompleksivisuutta.

Kirjoittaja

Everstiluutnantti Pekka Halonen on kasvatustieteen tohtori. Hän palvelee Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen johtajana.

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Lisää aiheesta: