Suomessa tänä vuonna sata vuotta täyttävä uskonnonvapauslaki turvaa uskonnonvapauden yhteiskunnassamme. Uskontolukutaidolla voimme edistää uskontojen ja vakaumusten yhdenvertaisuutta. Uskontolukutaito on kyky nähdä uskonnoissa pintaa syvemmälle, kohdata ihmiset ihmisinä ja ottaa uskonnot huomioon viranomaistyössä ja yhteisöissä.
Uskontolukutaidon avulla osaamme tunnistaa uskontojen myönteisen muutosvoiman turvallisen ja kestävän maailman rakentamisessa. Uskontolukutaito on muun muassa oman taustan ja erilaisten valta-asemien tiedostamista sekä asiallisen uskontokeskustelun lisäämistä kriittisyyttä unohtamatta. Uskontolukutaitoon kuuluu faktatietojen välittäminen ja uskontojen kentän tämän ajan todellisuuden esiin tuominen, esimerkiksi sen tiedostaminen, että uskontokunnasta ilmoitettu virallinen, rekisteröity jäsenmäärä ei ole sama asia kuin uskonnon harjoittajien lukumäärä.
Moninaisuus yhteiskunnassa on rikkaus silloin, kun se osataan ottaa aidosti huomioon. Uskontokenttämme moninaisuuden ymmärtämiseksi tarvitaan parempaa uskontolukutaitoa yhteiskunnan eri tasoilla erityisesti tässä ajassa, kun Suomi on yhä enemmän sidoksissa kansainvälisiin verkostoihin.
Uskonto maanpuolustuksessa
Sotiemme aikana väestö oli melko homogeenista uskonnon suhteen, vaikka Suomessa olikin jo merkittävät juutalais- ja muslimivähemmistöt, jotka osallistuivat maanpuolustukseen. Uskonnolla oli huomattava merkitys maanpuolustustahtoon ja selviytymiseen ankarissa olosuhteissa: radiosta luettiin rukouksia ja soitettiin kirkon kelloja, kirkoissa rukoiltiin ja luettiin ylipäällikön päiväkäsky.
Uskonnollisella vakaumuksella ja mahdollisuudella harjoittaa uskontoaan vapaasti on edelleen suuri merkitys tahtoon osallistua maanpuolustukseen. Jos uskonnollisen vakaumuksen omaava henkilö voi asua maassa, jossa vallitsee uskonnonvapaus, hänellä on erityisen vahva peruste puolustaa maata ulkoista uhkaa vastaan.
Uskonnollinen vakaumus voi antaa voimaa, vähentää pelkoa ja auttaa toimimaan vaikeissa ja uuvuttavissa tilanteissa. Se voi antaa toivoa toivottomalta näyttävissä tilanteissa ja merkitystä elämään. Usein uskonnollinen vakaumus suojeleekin mielenterveyttä traumaattisissa tilanteissa ja edistää resilienssiä kriiseissä.
Uskontojen yhteiseen arvomaailmaan kuuluu tappamisen kielto. Monissa uskonnoissa tappaminen on sallittu silloin, kun se on välttämätöntä itsepuolustukseksi tai valtiollisen itsenäisyyden puolustamiseksi. On kuitenkin uskontoja, joissa kaikki elävien olentojen tappaminen on kielletty. Tämä tietysti vaikuttaa aseelliseen maanpuolustukseen osallistumiseen, mutta ei välttämättä rajoita osallistumista muihin maanpuolustuksen osa-alueisiin eikä esimerkiksi kyberuhkien torjuntaan.
Omantunnon- ja uskonnonvapauden tulee toteutua käytännön tasolla myös maanpuolustuksessa. Pienenä kansakuntana tarvitsemme kaikkia maamme itsenäisyyden puolustamiseen. Yhteiskuntamme sisäisen rauhan ja järjestyksen turvaamiseksi on tärkeää jo ennakoivasti keskustella ja käydä läpi myös maanpuolustukseen ja asevelvollisuuden suorittamiseen liittyviä asioita siten, että eri uskonnolliset vakaumukset ja myös uskonnottomuus otetaan huomioon ja tehdään tarvittavat muutokset lainsäädäntöön ja muuhun ohjeistukseen – mm. seuraavien asioiden osalta:
- Uskontoon liittyvä vaatetus ja merkit (näkyvät: turbaanit, huivit, ristit ja näkymättömät: ristit päällysvaatteiden alla, alusvaatteet).
- Ruokavalio ja paastot: eri uskonnoissa voi olla kiellettyjä tai vältettäviä ruoka-aineita kuten sianliha ja naudanliha, nautintoaineet (alkoholi, kahvi, tee) tai muita ruokaan liittyviä rajoitteita. Lisäksi joissakin uskonnoissa on paastokäytäntöjä.
- Pyhät toimitukset ja pyhäpäivät: eri uskonnoissa voi olla pyhäpäiviä viikoittain ja kunkin uskonnon pyhiä juhlapäiviä vuoden mittaan. Pyhäpäivien viettoon voi liittyä osallistumista yhteisön kokouksiin, jumalanpalveluksiin, pyhiä toimituksia, hiljentymistä, mietiskelyä, rukoilemista. Joissakin uskonnoissa on käytäntönä myös esimerkiksi sairaan voitelu tai siunaaminen. Uskonnon harjoittamiseen voi liittyä myös rukoileminen päivittäin tai usean kerran päivässä.
- Sotilaiden hengellisessä huollossa tulisi olla tarjolla eri uskontokuntiin kuuluvien edustajia, jotta jokainen voisi saada omaan vakaumukseensa kuuluvaa hengellistä apua. Pienten uskonnollisten yhteisöjen osalta voisi olla tarvittaessa yhteisöjen omia edustajia vapaaehtoisina, jollei tehtävää voida järjestää Puolustusvoimien virkoina kuten evankelisluterilaisen kirkon kohdalla.
- Reservissä olevien osalta tulisi ottaa huomioon se, että sotatilanteessa voidaan turvata myös pienten uskonnollisten yhteisöjen toiminta. Eri uskonnollisissa yhteisöissä avaintehtävissä olevat voivat olla henkilövarauksella vapautettuja sodan ajan tehtävästään, kuten nyt isompien yhteisöjen osalta on jo. Jos esimerkiksi ainoa toimituksia suorittava hindu tai buddhalainen kutsutaan sota-aikana palvelukseen, koko yhteisö jää ilman tarvitsemaansa hengellistä palvelua.
- Asevelvollisuutta suorittava voi käyttää vakaumustahtolomaketta omaan vakaumukseen liittyvien tietojen välittämiseen niille, joiden on hyvä tietää vakaumukseen liittyvistä seikoista.
Kuva: Sofia Ek / Wikimedia Commons
Uskontolukutaito työpaikoilla
Uskontolukutaidon edistäminen työelämässä on osa laajempaa pyrkimystä rakentaa yhdenvertaista ja inklusiivista yhteiskuntaa, jossa jokaisen yksilön oikeudet ja identiteetti tunnustetaan ja niitä kunnioitetaan. Erityiseurobarometrin (2019) haastatelluista 23 prosenttia ajatteli, ettei monimuotoisuutta edistetä tarpeeksi työpaikoilla, kun kyseessä on uskonto tai vakaumus.
Uuden yhdenvertaisuuslain myötä työnantajien on nyt aktiivisesti edistettävä ja arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista työhönotossa ja työpaikoilla, myös uskontojen osalta. Rekrytointi on avainasemassa uskontojen moninaisuuden edistämisessä työpaikoilla. Lisäksi vaaditaan muitakin tietoisia toimia ja koulutusta. Uusia yhdenvertaisuussuunnitelmia työpaikoilla luodessa on tärkeää, että suunnitteluprosessiin osallistuu moninainen joukko ihmisiä. Being Black in the EU -selvityksen (2018) mukaan perinteisiin tai uskonnollisiin vaatteisiin pukeutuvista vastaajista jopa 12 prosenttia on kokenut uskontoon perustuvaa työsyrjintää.
Työyhteisön toimintakulttuuri onkin keskeinen tekijä siinä, miten uskonto saa näkyä työpaikalla. Dialogisessa työyhteisössä voidaan nostaa esiin ongelmia ja etsiä yhdessä ratkaisuja. Työelämän normit ja käytännöt muuttuvat ajan myötä. Uskonnolliseen pukeutumiseen työpaikalla ei ole mitään laillista estettä, kun se ei ole ristiriidassa työturvallisuuden tai muiden työympäristön vaatimusten kanssa.
Uskonnolliset yhteisöt mukana rakentamassa parempaa yhteiskuntaa
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, pandemiat ja ilmastonmuutos – elämme historiallista murroskautta, jota leimaa epävarmuus tulevasta. Uskonnot ovat mukana kohtaamassa näitä haasteita muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa.
Uskonto on laaja yhteiskunnallinen kysymys aina uskonnonvapauden ja ihmisoikeuksien näkökulmista, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioiden suunnittelusta, syrjinnän ehkäisystä katsomusaineiden opetukseen ja median välittämään oikeaan tietoon ja mielikuviin uskonnoista.
Globalisaation sekä uskontoa hyödyntävän nationalismin ja populismin vuoksi on tärkeää pohtia, minkälaisia merkityksiä uskonnoilla on yksilöille ja yhteisöille. Uskonnollisten vähemmistöjen osallisuus ja oikeudet ovat olennaisia yhteiskuntarauhalle, ja uskontolukutaitoa tarvitaankin kansalaistaitona toimivan demokratian vahvistamiseen.
Viimeisimmän Poliisiammattikorkeakoulun raportin (2021) mukaan 13 % poliisin tietoon tulleista viharikoksista motiivina oli uhrin uskonto tai vakaumus. Erityisesti muslimit kokevat paljon syrjintää ja vihapuhetta maassamme. Vihapuhe on tuomittava kaikissa muodoissaan ja vihanilmauksiin on puututtava aktiivisesti.
Uskonnollisen yhteisön jäsenyys on monelle merkittävä tapa kokea osallisuutta. Uskonnollisten yhteisöjen kautta tavoitetaan monia sellaisiakin ihmisiä, joiden ääni muuten uhkaa jäädä kuulumatta yhteiskunnallisessa keskustelussa. Uskonnollisten yhteisöjen mahdollisuuksia ei useinkaan hyödynnetä hankkeissa, joissa niiden tarjoamat verkostot ja asiantuntemus olisivat hyödyksi, kuten ruohonjuuritason kotouttamistoiminnassa.
Meillä kaikilla on erilaisia identiteettejä. Se, missä ja miten on kasvanut, muokkaa käsitystämme normaaliudesta ja tavallisuudesta. Se, mikä on toisessa omasta mielestä todella näkyvää ja merkittävää, voi olla hänelle tuiki tavallista ja jopa näkymätöntä. On tärkeää, että erilaisista uskonnoista ja vakaumuksista uskalletaan puhua erilaisten todellisuuksien ymmärtämiseksi ja polarisaation estämiseksi.
USKOT-foorumi
USKOT-foorumi edustaa kristinuskoa, islamia, juutalaisuutta, myöhempien aikojen pyhiä, buddhalaisuutta ja hindulaisuutta ja tekee yhteistyötä uskonnottomien kanssa. Foorumi on yhteiskunnallinen toimija, joka edistää yhteiskuntarauhaa ja uskontolukutaitoa. Foorumi on osa kansainvälistä uskontojen yhteistyöverkostoa.
Lisätietoa uskot.fi
Kirjoittaja
Katri Kuusikallio toimii Uskontojen yhteistyöjärjestö USKOTfoorumin toiminnanjohtajana. Koulutukseltaan Kuusikallio on teologian maisteri ja hän on aiemmin työskennellyt muun muassa Tansaniassa 2013–2016.
