Yhteistyö ja verkostot kokonaisturvallisuuden ytimessä

Yhteiskunnan kohtaamat haasteet ovat moninaisia ja ennalta arvaamattomia. Häiriötilanteista ja poikkeusoloista selviäminen edellyttää yhteistyötä, jota tehdään verkostoissa viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen kesken. Yhteistyön perusta on luottamus, vuorovaikutus ja jaettu ymmärrys toimintaympäristöstä. Luottamus toimijoiden välille syntyy jo arjessa, kun suunnitellaan ja harjoitellaan yhdessä.

Varautumisen alueellisen yhteistyön järjestäminen on yksi vuoden 2026 alussa perustetun Lupa- ja valvontaviraston tehtävistä. Yhteistyötä tehdään alueellisissa valmiustoimikunnissa ja maakunnallisissa yhteistyörakenteissa. Virasto asettaa kullekin viidelle varautumisen yhteistyöalueelle alueellisen valmiustoimikunnan, joka toimii yhteistyön suunnittelun, kehittämisen ja seurannan foorumina. Maakuntakohtaiset varautumisen yhteistyörakenteet täydentävät kokonaisuutta.

Näissä alueellisissa verkostoissa seurataan turvallisuusympäristöä, tunnistetaan varautumistarpeita ja sovitaan toimenpiteistä. Lupa- ja valvontavirasto huolehtii rakenteiden yhteensovittamisesta sekä alueellisen ja valtakunnallisen näkökulman kohtaamisesta – ylläpitää ymmärrystä uhkaympäristöstä ja valmiuden nykytilasta sekä huolehtii varautumistoimien edistymisestä. Tätä varten kehitetään alueellisia riskiarvioita, tehdään ennakointityötä, arvioidaan varautumisen tilaa sekä varmistetaan, että eri toimijoiden suunnitelmat ovat tarkoituksenmukaisia. Tehtävä on luonteeltaan kokoava ja toimijoita tukeva, se ei sisällä valvontaa.

Verkostot mahdollistavat tiedon jakamisen ja yhteisen tilannekuvan muodostamisen ja edistävät edellytyksiä tehdä oikeita päätöksiä. Toiminta perustuu keskinäiseen vuorovaikutukseen, kuuntelemiseen ja yhteisen ymmärryksen syntymiseen. Yhteisenä tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnan kriisinsietokykyä ja resilienssiä.

Ilmakuvassa näkyy vanha 1908 rakennettu keskuspaloasema ja taustalla kaupunkia tehtaanpiippuineen.
Keskuspaloasema Tammerkosken tehtaiden laidalla Lupa- ja valvontaviraston päätoimipaikan kaupungissa Tampereella.
Kuva: Virtual Tampere

Alueelliset maanpuolustuskurssit ovat vakiintunut osa suomalaista kokonaisturvallisuutta. Niitä on järjestetty 1960-luvulta alkaen, ja kurssien rooli on säilynyt läpi turvallisuusympäristön myllerryksien. Vastuu kurssien järjestämisestä siirtyi Lupa- ja valvontavirastolle vuoden 2026 alussa, ja ne toteutetaan yhä yhdessä Puolustusvoimien kanssa.

Kurssit kytkeytyvät kiinteästi kokonaisturvallisuuden toimintamalliin. Niiden tarkoitus on perehdyttää avaintehtävissä toimivia henkilöitä kokonaismaanpuolustuksen järjestelyihin sekä lisätä yhteiskunnan eri alojen yhteistoimintaa ja toimintavalmiutta. Kursseilla myös verkostoituminen on tärkeä elementti, koska henkilökohtaiset kontaktit ja toimijoiden välinen luottamus ovat häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa arvokkaita.

Viime vuosien turvallisuusympäristön muutokset ovat lisänneet kiinnostusta kursseja kohtaan. Virasto järjestää vuosittain 25–28 alueellista maanpuolustuskurssia, joihin osallistuu yli 2000 henkilöä. Kursseista noin puolet on pääkursseja ja noin puolet jatkokursseja ja erikoiskursseja. Kurssit toteutetaan valtakunnallisesti yhtenäisellä mallilla, kuitenkin alueelliset erityispiirteet huomioiden.

Kartassa yhteistyöalueet. Pohjois-Suomen yhteistyöalueen muodostavat Kainuun hyvinvointialue, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue, Lapin hyvinvointialue ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue. Itä-Suomen yhteistyöalueen Etelä-Savon hyvinvointialue, Keski-Suomen hyvinvointialue, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue ja Pohjois-Savon hyvinvointialue. Sisä-Suomen yhteistyöalueen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, Kanta-Hämeen hyvinvointialue ja Pirkanmaan hyvinvointialue. Länsi-Suomen yhteistyöalueen Pohjanmaan hyvinvointialue, Satakunnan hyvinvointialue ja Varsinais-Suomen hyvinvointialue. Etelä-Suomen yhteistyöalueen Etelä-Karjalan hyvinvointialue, Helsinki, HUS, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, Kymenlaakson hyvinvointialue, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Päijät-Hämeen hyvinvointialue sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialue.
Varautuminen tapahtuu yhteistyöalueilla. Lähde: Lupa- ja valvontavirasto

Valmiusharjoitukset ovat keskeinen työkalu kokonaisturvallisuuden ja yhteistoiminnan kehittämisessä. Harjoittelemalla testataan suunnitelmia, johtamista ja toimintamalleja todenmukaisissa tilanteissa sekä vahvistetaan toimijoiden välistä luottamusta. Harjoittelemalla verkostoilla on mahdollisuus oppia yhdessä ja kehittää toimintakykyään. Harjoituksiin osallistuvat viranomaisten lisäksi kunnat, elinkeinoelämä, järjestöt, seurakunnat ja oppilaitokset. Lupa- ja valvontavirasto järjestää niin valtakunnallisia kuin alueellisiakin valmiusharjoituksia.

Tyypillinen harjoitus etenee vaiheittain. Aluksi kehitetään osaamista ja yhteensovitetaan suunnitelmia. Virasto tukee osallistujia tarjoamalla koulutusta ja työpajoja. Harjoituksen päävaihe toteutetaan tilannekuvaan sidottuna harjoitteluna, jossa organisaatiot toimivat omilla johtamis- ja toimipaikoillaan. Harjoitusvaiheessa keskitytään tilannekuvaan, johtamiseen, päätöksentekoon ja viestintään.

Harjoituksen päätyttyä arvioidaan harjoituksen laatu ja järjestelyissä onnistuminen. Palaute ja kehittämiskohteet käsitellään yhdessä harjoituksessa mukana olleiden kanssa. Näin varmistetaan jatkuva oppiminen ja harjoitustoiminnan kehittyminen. Vuonna 2026 järjestettävä valtakunnallinen LVV26-valmiusharjoitus kokoaa yhteen yli 500 organisaatiota eri puolilta Suomea. Myös tämän harjoituksen tavoite on vahvistaa yhteiskunnan valmiutta kohdata meitä odottavat haasteet.

Kirjoittaja

KTM Marko Pukkinen on Lupa- ja valvontaviraston pääjohtaja.  Aiemmin hän on toiminut muun muassa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajana. Pukkinen on suorittanut 226. maanpuolustuskurssin vuonna 2018.

Lisää artikkeleita: