Kulttuuriperinnössä kiteytyvät yhteiskunnan poliittiset ja yhteisölliset arvot. On mahdollista, että rauhan ajan yhteiskunnissa kulttuuriperintöä tuhotaan lähinnä siksi, että se ilmentää yhteiskunnallista valtaa elinympäristössämme.
Suomalaisen musiikin kansallinen narratiivi on kulkenut perinteisesti Kalevalan, talvisodan, luonnon, murheellisten laulujen maan, hangen ja sisun kautta. Musiikki on kuitenkin jo itsenäistymisaatteen heräämisesti lähtien ollut Suomelle myös kansainvälistä vertaiskommunikaatiota ja suorituskykyä. Siksi se on muuttuvan ja kansainvälistyvän suomalaisuuden luonteva tulkki.
Tiede, tutkimus ja oppiminen kietoutuvat Helsingin
yliopiston toiminnassa yhteen ja kytkeytyvät
kansainväliseen verkostoomme. Pohdimme
tässä tekstissä eurooppalaisen yhteistyön
merkitystä tutkimusintensiivisen yliopiston
toiminnan ja menestyksen näkökulmista.
Hyvinvoiva yhteiskunta tarvitsee arvopohjan, johon voi turvallisesti sitoutua. Tarvitsemme kulttuuria ja yhteisiä kertomuksia voidaksemme kommunikoida erilaisissa sosiaalisissa, poliittisissa, kulttuurisissa tai taloudellisissa ympäristöissä.